Tieteellisen%20tiedon%20luonne%20ja%20tieteen%20teht - PowerPoint PPT Presentation

About This Presentation
Title:

Tieteellisen%20tiedon%20luonne%20ja%20tieteen%20teht

Description:

Title: Tiede ja tieteellinen menetelm Mari Murtonen Author: Mari Murtonen Last modified by: Atk-keskus Created Date: 2/15/2001 7:03:00 PM Document presentation format – PowerPoint PPT presentation

Number of Views:135
Avg rating:3.0/5.0
Slides: 17
Provided by: MariM157
Category:

less

Transcript and Presenter's Notes

Title: Tieteellisen%20tiedon%20luonne%20ja%20tieteen%20teht


1
Tieteellisen tiedon luonne ja tieteen tehtävät
  • Mari Murtonen

2
Tieteen tehtävät / tavoitteet
  • Mitä tavoitteita (kasvatus) tieteellä voi olla
    tiedon suhteen?
  • Mitä eri tieteenalat yrittävät saada tietää?
  • Millaista tietoa eri menetelmillä
    saadaan/tavoitellaan?

3
Tieteellisen tiedon luonne
  • Mitä voimme ihmisinä tietää?
  • millä menetelmillä tavoittelemme tietoa?
  • - Porinaa 2 min.

4
Mitä voimme tietää?
  • Voimmeko saada tietoa maailmasta?
  • - Jos voimme, niin miten ja millaista tietoa?
  • Jaetaan ensin kysymys osiin
  • 1) mikä on se maailma, josta haluamme tietoa
    ontologinen eli maailman olemusta koskeva
    kysymys
  • 2) voimmeko me saada tietoa epistemologinen eli
    tietoteoreettinen kysymys

5
1) Ontologiset näkemykset
  • Filosofiassa on perinteisesti kaksi kantaa
    siihen, millainen maailma on
  • Idealismin mukaan kaikki on henkistä (Platon)
  • Materialismin mukaan todellisuus on aineellinen
    (Aristoteles)
  • (Realismi todellisuus on olemassa riippumatta
    tietoisuudestamme, naiivin realismin mukaan
    todellisuus on sellainen, millaisena sen sen
    havaitsemme)
  • ( Emergentti materialismi, eli henki on
    peräisin aineesta, mutta irtauduttuaan on
    itsenäinen tämä on nykyisin yleinen käsitys,
    monenlaisia variaatioita.)

6
2) Epistemologiset näkemykset
  • Myös epistemologiassa on kaksi perinteistä
    äärikantaa
  • Empirismi tiedon lähde on aistihavainto
  • Rationalismi tiedon lähde on inhimillinen järki
    (vrt. edellä idealismi ? tieto rajoittuu
    tietoisuuden omiin sisältöihin)
  • Sosiokulttuuriset (kulttuurihistorialliset)
    teoriat tieto sosiaalisesti ja historiallisesti
    konstruoitua tärkeässä asemassa kieli,
    merkkijärjestelmät, työkalut (Vygotsky)
  • Embodiment (G. Lakoff) Tieto on ymmärrystä.

7
Totuus?
  • Mikä on totta?

8
Mistä tietää, että tieto on totta?
  • Platon Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus
  • Teoriat totuudesta
  • Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteoria
    väite tai uskomus on tosi, kun se vastaa
    todellisuutta. --gt Mitä on vastaavuus?
  • Totuuden koherenssiteoria väite on totta, kun se
    on yhteensopiva muiden väitteiden kanssa. --gt
    Mitä jos kaikki väitteet ovat väärässä?
  • Pragmatistinen totuusteoria totuus on
    toimivuutta
  • Embodiment (Lakoff) Totuus on ymmärrystä. Meillä
    voi olla yhteistä tietoa, koska olemme samoin
    rakentuneita ja koska tietohistoriamme on
    yhteisesti rakennettu ja ymmärretty.

9
Hengen ja materian kiista
  • Descartes (1600-luku) erotti mielen ja maailman
    /sielun ja ruumiin karteesiolainen dualismi
  • Kun mieli erotettiin maailmasta, syntyi ongelma
    siitä, miten voimme hypätä tuon kuilun yli.
  • Monia teorioita yksi hauskimmista on Homunculus,
    joka asuu aivoissamme ja tulkkaa meille
    maailmasta tulevaa tietoa.
  • Embodiment liittää mielen ja materian takaisin
    yhteen. Maailma on meille se, mitä pystymme
    ymmärtämään. Siksi se ei ole erillinen
    ymmärryksestämme.

10
Yhteenveto tietämisestä
  • Käsityksemme maailman olemuksesta ja siitä, miten
    saamme/muodostamme tietoa vaikuttaa siihen,
    minkälaista tietoa tavoittelemme.
  • Jos oletamme, että tieto on vain järjellä
    saavutettavaa, emme tutki havaintoamme, vaan
    pyrimme päättelemään totuuksia
  • Jos oletamme maailman olevan sellainen kuin
    havaitsemme, voimme tutkia havaintoa suoraan ja
    esim. yrittää paljastaa maailman totuuksia
    (esim. Aristoteleen maailmassa olevat kategoriat)
  • Jos oletamme havaintojärjestelmämme vaikuttavan
    tietoomme ja olevan itse asiassa ainoa keinomme
    toimia ympäristössämme, meidän pitää pohtia
    minkälaista tietoa tarvitsemme ja pystymme
    ymmärtämään --gt ei pelkästään pragmatismia, koska
    ihmiselle on kiinnostavaa ymmärtää omaa ja muiden
    toimintaa, eli ympäristössämme toimimista

11
Mitä tavoitteita tieteillä voi olla?
  • I. Niiniluoto (Johdatus tieteenfilosofiaan,
    1997)
  • Verismi tieto itseisarvona - kontemplatiivisuus,
    eli tieto itsessään on arvokasta
  • Instrumentalismi tieto välineenä muiden
    päämäärien saavuttamiseen
  • Informaatio tieteen päämääränä todellisuutta
    koskeva informaatio yhdistää pyrkimyksen
    totuuteen ja soveltamiskelpoisuuden.
  • Embodiment Yhteisen tietämyksemme systemaattinen
    ja perusteltu kuvaus, joka auttaa ihmisyhteisömme
    toimintaa

12
Vertaa Niiniluodon kuvaamia tavoitteita Brewn
tutkimustuloksiin
  • Angela Brew (2001) kysyi tutkijoilta mitä he
    käsittivät tutkimuksella
  • Palapelikäsitys sarja irrallisia toimenpiteitä
  • Kerroskäsitys Piilevien merkitysten paljastusta
  • Kaupankäyntikäsitys julkaisujen, apurahojen ja
    sosiaalisten verkostojen peliä
  • Matkakäsitys henkilökohtainen kasvu

13
Minkälaista tietoa kasvatustieteissä
tavoitellaan?
  • Sovellettavaa tietoa?
  • Tietoa kasvatuksesta ja koulutuksesta tietämisen
    vuoksi?
  • Tutkimus kasvatustieteilijän henkilökohtaisen
    kasvun välineenä?
  • Tutkimustuloksia jotta kasvatustieteilijät saavat
    tutkimusrahoitusta tai gradun tehtyä ja maisterin
    todistuksen?

14
Minkälaista tietoa eri menetelmillä saadaan?
  • Kasvatustieteessä nykyisin pääasiassa empiirisiä
    eli havaintoihin perustuvia menetelmiä, mutta
    käsitteiden määrittelyyn ja teorian kehittelyyn
    käytetään joskus filosofista, järkeilyyn
    perustuvaa menetelmää.
  • Historiassa kasvatuksesta annettu rationalismiin
    perustuvia ohjeita, mm. Platon lapset pitäisi
    kasvattaa erillisissä laitoksissa ja jakaa heidät
    pienenä ammatti ryhmiin

15
Metodit ja tiedon edistyminen
  • Käytettävissä olevat menetelmät liitoksissa
    aikakauteen esim. tilastolliset menetelmät,
    neurotiede
  • Käsitys tieteen luonteesta miten edistyy?
  • Kasautuu aiemman tiedon päälle?
  • Teoriat riippuvaisia yksittäisten
    tieteentekijöiden näkemyksistä?
  • Muu, mikä? Pohdi

16
Tieteelliset vallankumoukset
  • Thomas Kuhn (1922-1996) kyseen-alaisti
    kumulatiivisesti edistyvän tieteen.
  • Kuhnin mukaan tiede muuttuu tieteellisten
    vallankumousten kautta.
  • Vallalla oleva paradigma ( tieteen periaatteiden
    ja menetelmien kokonaisuus) muuttuu
    normaalitieteeksi ja kun esim. ristiriitaisia
    tuloksia kerääntyy tarpeeksi, uusi paradigma
    syrjäyttää vanhan.
Write a Comment
User Comments (0)
About PowerShow.com