Historia 2

1
Antiikki 800ekr-1400ekr

• Kreikka
• Aristokratia ja demokratia (aristokratiaylimysva
  lta eli maanomistajat-aatelisto)--gtoligarkia eli
  varakkaiden ryhmien harvainvalta--gt vaihtui
  varallisuuteen perustuvaan oligarkiaan--gt lopulta
  tuli demokratia
• Ylintä päätösvaltaa ateenassa käytti
  kansankokous, ekklesia. (vain 20v asekuntoiset
  miehet)
• Demokratia oli suoraa ja välitöntä. Kokouksia
  viikottain. Taitavimmat puhujat kontrolloivat
• Uskottiin omaan ylivertaisuuteen.
• Kuitenkin ostrakimos-äänestysesti tyrannien
  valtaanpääsyn (voitiin määrätä maanpakoon)
• Tuomiovaltaa eniten käytti kansantuomioistuin eli
  heliaia.
• Sparta sotilasvaltio. Maahanmuuttaneita
  doorilaisia. Monarkia (aristokraattinen
  oligarkia). Kaksi kuningasta, joita valvoivat
  eforit, tarkastajat. Ylin valta
  vanhempainneuvostolla eli gerusialla.
• Demokratia, oligarkia, aristokratia, tyrannia,
  monarkia ja anarkia.
• Ateenassa demokratia.

2
Antiikin uskonto ja kulttuuri GRE

• Euroopan kulttuuri lepää lähi-idästä saatujen
  vaikutteiden varassa.
• Kreikkalainen maailma täynnä jumalia tms
  olentoja. Inhimillisiä olentoja, kuolemattomia ja
  yliluonnollisia kykyjä. Palveltiin jumalia--gt he
  olivat ystävällisiä ja ymmärtäväisiä.
• Delfossa Apollo-jumalan palvontapaikka jossa
  kysyttiin neuvoa kaikkeen.
• Kreikassa tieteitä Kokonaisvaltaista, ei omia
  haarojaan. -Hippokrates--gtLääketieteen isä.
  Perusti käytännönläheisen lääketieteen. Tutkimus
  taudista jne.-Herodos--gthistorian isä.
• Filosofiaa--gtkreikkalaisia pidetään tieteellisen
  ajattelun uranuurtajina. Sokrates -Keskusteli
  kaduilla ihmisten kanssa. Kyseli ja kritisoi, ei
  tiennyt asiasta vält. Mitään.-Platon -Perusti
  Filosofi-koulun. Ideaopissaan todellisuus
  jakaantui ideamaailmaan ja aistimaailmaan.
  Ihannevaltiossaan valta filosofeilla.-Aristoteles
  -Yleisnero. Kiinnostunut lähes kaikesta.
  Perusti lykeio-oppilaitoksen
• Temppelit--gtjumalien asuinsijoja. Juontui
  egyptiläisestä ja minolais-mykeneläisestä
  kulttuurista.
• Veistokset--gttäydellinen ihmisvartalo.
• Arkaaninen kausi----------------------gtKlassinen
  kausi--------------------gtHellenismi-Jäykät ja
  tyylitellen alastomuus. -Liikkeen
  hallitseminen -Liikkeen ja sen
  tunteen esitys
• Uskonnossa Ilias ja Odysseia. Homeros-kirjailija,
  sokea(?). Lyriikka, säestettiin lyyralla.
• Teatteri--gt Alkunsa Dionysos juhlista. Tragediaa,
  draamaa, komediaa.
• Naiset oli alistetummassa asemassa.

3
Antiikin kulttuuri osa2 ROOMA

• Kreikkalainen ja itämainen kulttuuri joutuivat
  kosketuksiin--gt Hellenismi
• Hellenismi -Kaupunkikulttuuri. Aleksandria,
  Pergamon. Kuninkaiden hovit keskuksia.
• Tiede- ja kulttuuriakatemia Aleksandriaan.
  Kreikkalaismaista. Hellenismi paljastui hyvin
  kuvamaataiteissa. Tähtitiedettä ja matematiikkaa.
• Heliosentrinen ja geosentrinen maailmankuva.
  Aristokrathoshelio.
• Arkhimedes -Hellenismin yleisnero. -ympyrän
  kehän ja halkaisijan suhde (pii). Pallon
  pinta-ala ja tilavuus. Hydrostiikan peruslaki.
• Hellenistinen tiede oli teoreettista. Esim. Hero
  ymmärsi höyryvoiman periaatteen, ei silti
  kehitystä. (metallien käsittelytaito liian
  matala)
• Kaupunkikulttuuri Roomassa imi puoleensa ihmisiä.
  Roomalaisetplagioinnin isiä. Roomalaiset
  huvittelivat siinä missä kreikkalaiset miettivät
  ja olivat kokouksissa. (n.180 bile-päivää/vuosi)
• Gladiaattori taistelut etruskeilta. Amfiteatteri
  kreikasta (Colosseum). ''Leipää ja sirkushuveja''
• Rooman ylhäisö huvitteli kauheasti. Orgioita,
  kylpylöitä,
• Rooman oikeus takasi tasa-arvon kaikille
  kansalaisille--gtlaki vanhentui--gtkeskeisiksi tul
  senaatti, kansankokous ja keisareiden päätökset.
  Lakia sovellettiin paljon. Tasapaino, kohtuus ja
  oikeudenmukaisuus. Syytettyä tuli kuulla ennen
  tuomiota. Mahd. avustajaan--gtasianajajat.
• Roomalaiset olivat soveltajia ja insinöörejä
  tiedon keräys ja käytäntö. Hyviä rakentamaan ja
  insinööräämään (ehehe). Rooman taide liittyi
  voimakkaasti rakennuksiinForum Romanum, Vestan
  neitsyiden temppeli, keisari ja senaatti.
• Akveduktitvesijohdot. Cloaca Maximapääviemäriver
  kosto (osa yhä käytössä). Hyvä tieverkosto.

4
Antiikin Rooman tieteet, kirjallisuus ja kasvatus

• Naturalis historia Sen aikaisen tiedon
  tilkkutäkki.
• Käytännönläheiset tieteet mm.kirurgia korkealle
  tasolle. Järjestelmällinen opetus. Myös
  maantiede--gt maa on pyöreä, kartoituksia
  (epätarkkoja) mm tiekartasto.
• Kirjallisuuskin naapurikansoilta. Kreikasta
  hellenisten opettajien mukana helleeninen
  kulttuuriperintö.
• Opetus kouluissa tasa-arvoista. Tytöille ja
  pojille, rikkaille ja köyhille. Noin 7v aloitus.
• Alussa oli kreikkalainen jumala uskonto. Uusia
  jumaluuksia otettiin silti vastaan--gt valtakunta
  kasvoi ja vaurastui--gtusko vanhoihin jumaliin
  järkkyi--gt alettiin pohtia kuolemanjälkeistä
  elämää.
• Itäosiin syntyi kristillinen kirkko (Karthago,
  Aleksandria, Antiokia). Keisari Diocletianus
  aloitti vainot kristittyjä kohtaan koska he eivät
  tunnustaneet uskollisuutta keisarille--gt
  Marttyyreeita mm. apostoli Pietari.
• Konstantinus Suuri näki kristinuskon
  mahdollisuutena yhdistää hajoava valtakunta--gt
  Keisari Theodisus teki kristinuskosta ainoan
  virallisen.

5
Keskiaika

• Rooman imperiumin hajottua kolme kilvoittelevaa
  kulttuuripiiriä Kreikan klassista perintöä
  jatkoi Bysantti. Lähi-idässä arabit laajentui ja
  lännessä germaaniset heimot loi uudet
  sivilisaatiot.
• Latinasta sivistyneistö kieli lännessä ? suora
  yhteys kreikkalaiseen tieteeseen katkesi.
• Bysantissa säilyi kreikan kieli ? suora yhteys
  antiikin perinteisiin, tieteisiin ja taiteisiin.
  Bysantti oli välittäjä idän ja lännen välillä.
  Myös suojamuuri arabeja vastaan.
• Idän ja lännen kirkon kiista johtaa kirkkojen
  eroon 1054 ? Bysantissa kreikkaa ja lännessä
  latinaa ja roomaa.
• Eli Bysantti piti antiikin koulutustyylin toisin
  kuin idän kirkko antoi valtion kouluttaa.
• Kuvariita. Bysantissa itämaisperinteinen tiukasti
  säädetty ikonimaalaus. Kuvaa ei palvottu. Myös
  rakennustaide säilyi Bysantissa loistokkaana.
• Idässä Roomalais-katolinen kulttuuri.
  Kristillinen kirkko. Vanha ja uusi testamentti.
  Raamattu. Paavi.
• Filosofia sulautui idässä teologiaan.
  Järkiperäinen ajattelu ja tieteet korvattiin
  ihmeillä yms.
• Idässä luostareista opin keskuksia ?
  munkkijärjestöjä. Luostarien opetuskielenä latina
  ? Monilla mahdollisuus opintoihin, vaikka
  savolaesilla.
• Syntyi yliopistoja ? Neljä tiedekuntaa.
• Arabialainen kulttuuri kosketuksissa moniin
  muihin ? Omaksuivat ja yhdistelivät eri
  vaikutteita ja levittivät niitä läntiseen
  Eurooppaan ? Ristiretketyhteys unohdettuun
  antiikkiin ja uuteen arabi kulttuuriin. Islam oli
  suvaitseva eikä pakko käännyttänyt.
• Arabit kehittivät historiaa ja mantsaa. Iso
  merkitys matematiikassa, lääke- ja tähtitieteessä
  ? Annettiin Eurooppaan.

6
Keskiajan tieteet ja taiteet

• Pohjautui 400-luvun Boethiuksen kirjoituksiin.
  Jakoi filosofian teoreettiseen ja
  käytännölliseen,
• Aristoteles -Myöhäiskeskiajan filosofian ja
  tieteen isä.
• Tiedettä yritettiin niveltää vallitseviin
  teologisiin näkemyksiin ? Skolastiikka.
• Alussa taiteissa tyyli oli yksinkertaista.
  Perustui roomalaisperäiseen basilikatyyliin.
• Romaaninen tyyli -Etelä-Ranskasta koko
  eurooppaan. - Suoraan roomalaisten
  basilikatyylistä. -Kirkot linnamaisen jyhkeitä ja
  pieni-ikkunaisia.
• Gotiikka -Arkkitehtuurin huippu. -Ilmaus aineen
  ja hengen yhteydestä. -Notre-Dame, Saint Denis.
  -Suippokaaret ja holvien ruoteet. -Suuret ikkunat
  ja korkeat tornit.
• Maalaustaiteissa yhdistyi kreikkalais-roomalainen
  esitystapa kristilliseen ja germaaniseen
  perinteeseen ? lukutaidottomille seinämaalauksia.
  
• Keskiajan kirjallisuus oli hengellistä
  pyhmiystarinoita, virsiä, kronikoita. Englannissa
  mm. Beowulf. Danten inferno
• Tuomas Akvinolainen -Filosofi ja teologi. Koetti
  yhdistää aristoteelisen poliittisen viisauden
  teologiaan.

7
Uuden ajan murros

• Tärkeimpiä ilmiöitä renessanssi, humanismi,
  löytöretket, uskonpuhdistus sekä kuninkaiden
  kansallisvaltioiden synty.
• Renessanssi sai alkunsa Italiassa. Vaikea
  määrittää milloin. Vakiintunut käsitys 1300-1600
  luvut.
• Renessanssiuudelleen syntyminen.
• Humanistit olivat antiikin kulttuuriin
  perehtyneitä ihmisiä. Vastavoima katolisen kirkon
  luomalle kahlitulle maailmankuvalle ja henkiselle
  elämälle. Pääajatus -Taide, kirjallisuus ja
  puhetaito auttoivat ihmisiä vapautumaan ja
  itsenäistymään.
• Ristiretket vaurastuttivat Pohjois-Italian
  kaupunkeja ? kaukokaupan keskuksiksi ? Porvarit
  rikastuivat ja pääsivat katolisten pappien ja
  feodaaliherrojen vallasta.
• Rikkaat porvarisuvut kilpailivat keskenään ?
  palkattiin taiteilijoita suunnittelemaan
  palatseja, muotokuvia. Annettiin tiedemiehille ja
  taiteilijoille suuria vapauksia ja
  mahdollisuuksia.
• Keskiaika korosti kuulumista sukuun, säätyyn tai
  ammattikuntaan. Elämää hallitsi askeettisuus,
  nöyryys ja uskonnollisuus ? Renessanssi ajan
  uudestisyntynyt ihminen halusi olla älyllisesti
  utelias, yksilö ja itsenäinen. Luomakunnan
  korkein olento jolla oma tahto ja järki ?
  vastustettiin auktoriteetteja ? kirkko ja paavi
  joutuivat tulilinjalle ? kirkon asema väheni
  jonkin verran muttei kauheasti. Tuonpuoleisen
  pelko taasen taantui suuresti.
• Maallisuus johti koreaan pukeutumiseen ja
  aatelisarvoihin. Kuitenkin laupeutta ? sairaalat,
  lastenkodit
• Ihanneihminen oli fyysisesti ja henkisesti
  ylivoimainen. Yleisnero. Osasi tehdä kaikkea
  mahtavasti ja itsevarmasti. Kiinnitti huomion
  ympäröivään luontoon ja koki sen alistettavaksi.
  Etsi keinot ylittää meret ja liikkua nopeasti.

8
Uuden ajan taiteilijat ja kirjailijat

• Alkoi aika jolloin taidemaalarit maalasivat
  kristillisiä aiheita antiikin filosofian
  hengessä. Taiteilijoita tuettiin.
• Leonardo Da Vinci -Renessanssin taitavin tiedon
  ja taidon yhdistelijä. -Maalari, arkkitehti,
  kuvanveistäjä, runoilija, luonnontutkija ja
  keksijä. -Kokeilija joka korosti inspiraatiota ja
  lahjakkuutta. -Uskomattoman tarkat kuvaukset
  anatomiasta ruumiinavauksien ansiosta. -Maalasi
  matemaattisten apukeinojen avuin. -Suunnitteli
  mm.polkupyörän, kanavan sulkuportit, kaivureita,
  nostureita, laskuvarjon, miinoja
  yms..Michelangelo Buonarroti -Kuvanveistäjä.
  -Veistämäänsä Daavid-patsasta pidetään yhtenä
  ihmisruumiin parhaista kuvauksista. -Sikstuksen
  kappelin maalaus.Rafael -Leonardon ja
  Michelangelon oppipoika ? täydelliset työt.
  -Madonnat ja Jeesus-lapset.
• Utopioita ja realistisia kertomuksia
  kirjallisuudessa. Shakespeare -lähes kaikki
  kirjallisuudenalat.

9
Maailmankuvan muuttuminen

• Uskonpuhdistus ? Martti Luther saksasta ? teesit
  anekauppaa vastaan ? talonpoikaiskapinoita ympäri
  Eurooppaa ? oppineet vaativat katolista kirkkoa
  tarkistamaan oppejaan ? ruhtinaat tukivat
  uskonpuhdistusta oman vallan saannin nojalla ?
  luterilaisuus ja protestanttinen kirkko
• Jean Calvin, Ulrich Zwingli pitivät Lutherin
  oppeja liian maltillisina ? reformoitu kirkko.
• Humanismi elvyttää antiikin tieteet ? katolisen
  kirkon opit kyseenalaistettiin, erkaannuttiin
  skolastiikan käsityksistä. Luotettiin omiin
  havaintoihin.
• Erasmus Rotterdamilainen pilkkasi säätyjen
  inhimillisiä heikkouksia. Halusi palata
  seurakunnan yksilökeskeisyyteen ja poistaa
  papiston valtaa. Tyhmyyden ylistys-teos.
• Kirjapainotaito by Johannes Gutenberg ? Uudet
  ajatukset levisivät.
• Kopernikuksen ja Galilein aurinkokeskeinen eli
  heliosentrinen maailmankuva. Sitä ennen oli
  mekaaninen eli maakeskeinen maailmankuva.
• Kopernikus esitti ajatuksen maan pyöreydestä ja
  auringon ympärillä kiertämisestä ? heliosentrinen
  maailmankuva. Torjuttiin järjenvastaisena. ?
  Seuraavaksi Galilei tutki ja tuki Kopernikuksen
  teorioita. Lisäksi keksi Saturnuksen kuut, uusia
  tähtiä. Paavi tykkäsi ? Galilei pannaan. ?
  KeplerPlaneettojen radat ellipsien muotoisia. ?
  Lopulta Newton keksi gravitaatiolain(jokainen
  kappale vetää toista puoleensa voimalla, joka on
  suoraan verrannollinen niiden massaan ja kääntäen
  verrannollinen etäisyyden neliöön) ja mullisti
  fyysikan, Principia-teos.
• gt Mekaaninen maailmankuva syrjäytti katolisen
  kirkon opit.

10
Absolutismi ja valistus

• Itsevaltiaat rakentivat korostaakseen asemaansa
  kerskailevia palatseja. Esim. Versailles.
• Kuninkaat saivat tukea porvareilta ja
  virka-aatelilta ? kuningas oli Jumalan sijainen
  maan päällä ? ''valistunut itsevaltius'',
  kuninkaan tuli olla järjissään
• Säätyjen erioikeudet pysyivät.
• Absolutismin hallitsijoita esim.- Ranskan Ludvix
  XIV ''aurinkokuningas''- Venäjän Katariina II
  ''Suuri''- Ruotsin Kustaa III- Preussin Fredrik
  II ''Suuri
• Valistus ei ollut yhtenäinen ajatussuunta.
  1700-luvun merkittävä aatevirtaus ja
  kulttuuriliike.
• Ajatus kansansuvereniteetista eli kansasta
  korkeimman vallan käyttäjänä nostettiin esiin.
• Ihailtiin esim. Newtonia, päävaikutteet siis
  1600-luvulta.
• Valistuksen isänä pidetään John Lockea. Vastusti
  käsityksiä kuninkaanvallan rajoittamattomuudesta
  ja sen jumalallisesta oikeudesta. Locke väitti
  ihmisten syntyvän vapaina, yhdenvertaisina ja
  riippumattomina
• Hallitsijan loukatessa ko. Oikeuksia, oli
  kansalla oikeus kapinaan.
• Valistus puhkesi kukoistukseensa Ranskassa josta
  levisi Eurooppaan ja Amerikkaan. Innokkaimpia
  kannattajia porvarit. Vallan kolmijako.
• Voltaire oli lipunkantaja valistuksessa.
  Arvosteli kirkkoa(kin) satiirisesti.

11
Barokki ja rokokoo

• Barokki
• Suureellisuus, juhlallisuus, loisto,
  koristeellisuus
• Voimakkaat värit.
• Monimutkaiset muodot
• Näkyi kuvataiteissa, arkkitehtuurissa,
  huonekaluissa, käytöstavoissa, puvuissa
• Yksityiskohdat
• Katolinen kirkko tuki

• Rokokoo
• Syntyi koska barokki koettiin liian raskaaksi ja
  seremonialliseksi
• Aatelispiirien tyyli
• Pienimuotoinen, kevyt, siro ja eleganssi
• Vaaleat ja pehmeät värit
• Säännömukaisuuksien välttäminen, teennäisyys
• Näkyi sisustuksissa, kankaissa, taide-esineissä,
  tansseissa ja myös musiikissa
• Pukeutuminen tärkeää

12
Uusin aika

• Seuraus Ranskan suuresta vallankumouksesta
• Neljä pääaatettaNationalismi -1800-luvun
  alussa. -Tavoitteena yhteinen kieli, kulttuuri ja
  historia sekä itsemääräämisoikeus. -Kannattajat
  keskiluokka, talonpojat sekä sivistyneistö.
  -Hendel, Herder, Snellman. -Valtiokäsitys oli
  yhtenäinen valtio ja kansaKonservatismi
  -1800-luvun alussa. -Tavoite oli vanhojen olojen
  säilyminen, ei uudistuksia, edut pidettävät
  ennallaan. -Ylempi keskiluokka sekä yläluokka
  kannattivat. -Burke, Hegel. -Valtiokäsitys oli
  voimakas valtio.Liberalismi -1700-luvun loppu
  (eli valistuksen aika) -Henkinen ja taloudellinen
  vapaus, ihmisten perusoikeudet. -Ylempi
  keskiluokkaporvaristo suosi. -Bentham, Mill ja
  Adam Smith edustivat. -Valtio on ''yövartija'',
  ei puutu liikaa yhteiskuntaan.-Sosialismi
  -1800-luvun puoliväli. -Poliittinen valta
  työväestölle, tuotantotekijät valtiolle,
  tuloerojen tasaaminen. -Kannattajia olivat
  työväestö ja proletariaatti (työväenluokka).
  -Karl Marx, Engels, (Lenin). -Valtio on
  utopistinen, vahva keskusjohto
• Vanhat tieteen kyseenalaistettiin ?
  teollistuminen vaati uudistamaan koulutusta ?
  filosofian ja uskonnon tilalle käytännön aineita
  Matematiikka, luonnontieteet, kielet.
• Luonnontieteen arvostus nousi ? höyrykone innosti
  fyysikoita ratkomaan energian kysymyksiä.
  Kemistit tutkivat alkuaineita ja niiden
  käyttömahdollisuuksia ? atomifysiikka
  1900-luvulla, pastöroiminen.
• Evoluutio-oppi Darwinilta. Karmea pommi
  tieteelle. ? ihminen kehittynyt alemmista
  selkärankaisista luonnonvalinnan takia, sama
  jatkuu nykyään. Kirkko ja tavallinen kanssa
  pitivät oppia käsittämättömänä. Lopulta uskonto
  ja tiede pääsivät yhteisymmärrykseen.