Tieteellisen%20tiedon%20luonne%20ja%20tieteen%20teht

1
Tieteellisen tiedon luonne ja tieteen tehtävät

• Mari Murtonen

2
Tieteen tehtävät / tavoitteet

• Mitä tavoitteita (kasvatus) tieteellä voi olla
  tiedon suhteen?
• Mitä eri tieteenalat yrittävät saada tietää?
• Millaista tietoa eri menetelmillä
  saadaan/tavoitellaan?

3
Tieteellisen tiedon luonne

• Mitä voimme ihmisinä tietää?
• millä menetelmillä tavoittelemme tietoa?
• - Porinaa 2 min.

4
Mitä voimme tietää?

• Voimmeko saada tietoa maailmasta?
• - Jos voimme, niin miten ja millaista tietoa?
• Jaetaan ensin kysymys osiin
• 1) mikä on se maailma, josta haluamme tietoa
  ontologinen eli maailman olemusta koskeva
  kysymys
• 2) voimmeko me saada tietoa epistemologinen eli
  tietoteoreettinen kysymys

5
1) Ontologiset näkemykset

• Filosofiassa on perinteisesti kaksi kantaa
  siihen, millainen maailma on
• Idealismin mukaan kaikki on henkistä (Platon)
• Materialismin mukaan todellisuus on aineellinen
  (Aristoteles)
• (Realismi todellisuus on olemassa riippumatta
  tietoisuudestamme, naiivin realismin mukaan
  todellisuus on sellainen, millaisena sen sen
  havaitsemme)
• ( Emergentti materialismi, eli henki on
  peräisin aineesta, mutta irtauduttuaan on
  itsenäinen tämä on nykyisin yleinen käsitys,
  monenlaisia variaatioita.)

6
2) Epistemologiset näkemykset

• Myös epistemologiassa on kaksi perinteistä
  äärikantaa
• Empirismi tiedon lähde on aistihavainto
• Rationalismi tiedon lähde on inhimillinen järki
  (vrt. edellä idealismi ? tieto rajoittuu
  tietoisuuden omiin sisältöihin)
• Sosiokulttuuriset (kulttuurihistorialliset)
  teoriat tieto sosiaalisesti ja historiallisesti
  konstruoitua tärkeässä asemassa kieli,
  merkkijärjestelmät, työkalut (Vygotsky)
• Embodiment (G. Lakoff) Tieto on ymmärrystä.

7
Totuus?

• Mikä on totta?

8
Mistä tietää, että tieto on totta?

• Platon Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus
• Teoriat totuudesta
• Totuuden vastaavuus- eli korrespondenssiteoria
  väite tai uskomus on tosi, kun se vastaa
  todellisuutta. --gt Mitä on vastaavuus?
• Totuuden koherenssiteoria väite on totta, kun se
  on yhteensopiva muiden väitteiden kanssa. --gt
  Mitä jos kaikki väitteet ovat väärässä?
• Pragmatistinen totuusteoria totuus on
  toimivuutta
• Embodiment (Lakoff) Totuus on ymmärrystä. Meillä
  voi olla yhteistä tietoa, koska olemme samoin
  rakentuneita ja koska tietohistoriamme on
  yhteisesti rakennettu ja ymmärretty.

9
Hengen ja materian kiista

• Descartes (1600-luku) erotti mielen ja maailman
  /sielun ja ruumiin karteesiolainen dualismi
• Kun mieli erotettiin maailmasta, syntyi ongelma
  siitä, miten voimme hypätä tuon kuilun yli.
• Monia teorioita yksi hauskimmista on Homunculus,
  joka asuu aivoissamme ja tulkkaa meille
  maailmasta tulevaa tietoa.
• Embodiment liittää mielen ja materian takaisin
  yhteen. Maailma on meille se, mitä pystymme
  ymmärtämään. Siksi se ei ole erillinen
  ymmärryksestämme.

10
Yhteenveto tietämisestä

• Käsityksemme maailman olemuksesta ja siitä, miten
  saamme/muodostamme tietoa vaikuttaa siihen,
  minkälaista tietoa tavoittelemme.
• Jos oletamme, että tieto on vain järjellä
  saavutettavaa, emme tutki havaintoamme, vaan
  pyrimme päättelemään totuuksia
• Jos oletamme maailman olevan sellainen kuin
  havaitsemme, voimme tutkia havaintoa suoraan ja
  esim. yrittää paljastaa maailman totuuksia
  (esim. Aristoteleen maailmassa olevat kategoriat)
• Jos oletamme havaintojärjestelmämme vaikuttavan
  tietoomme ja olevan itse asiassa ainoa keinomme
  toimia ympäristössämme, meidän pitää pohtia
  minkälaista tietoa tarvitsemme ja pystymme
  ymmärtämään --gt ei pelkästään pragmatismia, koska
  ihmiselle on kiinnostavaa ymmärtää omaa ja muiden
  toimintaa, eli ympäristössämme toimimista

11
Mitä tavoitteita tieteillä voi olla?

• I. Niiniluoto (Johdatus tieteenfilosofiaan,
  1997)
• Verismi tieto itseisarvona - kontemplatiivisuus,
  eli tieto itsessään on arvokasta
• Instrumentalismi tieto välineenä muiden
  päämäärien saavuttamiseen
• Informaatio tieteen päämääränä todellisuutta
  koskeva informaatio yhdistää pyrkimyksen
  totuuteen ja soveltamiskelpoisuuden.
• Embodiment Yhteisen tietämyksemme systemaattinen
  ja perusteltu kuvaus, joka auttaa ihmisyhteisömme
  toimintaa

12
Vertaa Niiniluodon kuvaamia tavoitteita Brewn
tutkimustuloksiin

• Angela Brew (2001) kysyi tutkijoilta mitä he
  käsittivät tutkimuksella
• Palapelikäsitys sarja irrallisia toimenpiteitä
• Kerroskäsitys Piilevien merkitysten paljastusta
• Kaupankäyntikäsitys julkaisujen, apurahojen ja
  sosiaalisten verkostojen peliä
• Matkakäsitys henkilökohtainen kasvu

13
Minkälaista tietoa kasvatustieteissä
tavoitellaan?

• Sovellettavaa tietoa?
• Tietoa kasvatuksesta ja koulutuksesta tietämisen
  vuoksi?
• Tutkimus kasvatustieteilijän henkilökohtaisen
  kasvun välineenä?
• Tutkimustuloksia jotta kasvatustieteilijät saavat
  tutkimusrahoitusta tai gradun tehtyä ja maisterin
  todistuksen?

14
Minkälaista tietoa eri menetelmillä saadaan?

• Kasvatustieteessä nykyisin pääasiassa empiirisiä
  eli havaintoihin perustuvia menetelmiä, mutta
  käsitteiden määrittelyyn ja teorian kehittelyyn
  käytetään joskus filosofista, järkeilyyn
  perustuvaa menetelmää.
• Historiassa kasvatuksesta annettu rationalismiin
  perustuvia ohjeita, mm. Platon lapset pitäisi
  kasvattaa erillisissä laitoksissa ja jakaa heidät
  pienenä ammatti ryhmiin

15
Metodit ja tiedon edistyminen

• Käytettävissä olevat menetelmät liitoksissa
  aikakauteen esim. tilastolliset menetelmät,
  neurotiede
• Käsitys tieteen luonteesta miten edistyy?
• Kasautuu aiemman tiedon päälle?
• Teoriat riippuvaisia yksittäisten
  tieteentekijöiden näkemyksistä?
• Muu, mikä? Pohdi

16
Tieteelliset vallankumoukset

• Thomas Kuhn (1922-1996) kyseen-alaisti
  kumulatiivisesti edistyvän tieteen.
• Kuhnin mukaan tiede muuttuu tieteellisten
  vallankumousten kautta.
• Vallalla oleva paradigma ( tieteen periaatteiden
  ja menetelmien kokonaisuus) muuttuu
  normaalitieteeksi ja kun esim. ristiriitaisia
  tuloksia kerääntyy tarpeeksi, uusi paradigma
  syrjäyttää vanhan.