Yhteiskuntapolitiikka%20ja%20sukupuolikysymys

1
Yhteiskuntapolitiikka ja sukupuolikysymys
Marita Husso Tutkijatohtori (Suomen
Akatemia) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian
laitos Jyväskylän yliopisto 1.10.2008
2
Luennon sisältö

• Johdanto
• Globaali sukupuolipolitiikka
• Sukupuolivaikutusten arviointi
• Työelämä, arki ja sukupuoli
• Väkivalta sukupuolikysymyksenä
• Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen

3
"Erilaisten valtajärjestelmien suhteiden ja
niiden keskinäisten riippuvuuksien ymmärtämiseksi
on tärkeää tutkia sukupuolen tuottamista, sen
materialisoitumista ja ymmärretyksi tekemistä
historiallisena ja kontekstuaalisena prosessina.
Koivunen Liljeström 1996
4
Sukupuolen käsite ei ole palautettavissa
kategorioihin 'naiset' ja 'miehet', vaan
sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita
rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina.
Sukupuoli on analyyttinen avain
yhteiskunnallisen vallan rakentumiseen.
Joan Scott 1986
5
Oleelliset kysymykset

• 1) Miten yhteiskunnallinen tilanne ja erilaiset
  institutionalisoituneet toimintatavat
  merkityksellistävät ja sukupuolistavat ihmisten
  toimintaa.
• 2) Kuinka historiallisesti ja kulttuurisesti
  muodostuneet sukupuolistuneet käytännöt näkyvät
  miehenä ja naisena elämisessä.

6
GLOBAALI SUKUPUOLIPOLITIIKKA

7
Inhimillisen kehityksen indeksit

• YKn kehityspolitiikan alkuaikoina kehitystä
  mitattiin vain talouskasvuna, mutta vuonna 1990
  YKn kehitysohjelma UNDP julkaisi inhimillisen
  kehityksen mittaamiseksi kehitetyn järjestelmän.
  Muuttujina ovat odotettavissa oleva elinikä,
  koulutuksen taso ja kansantulo henkeä kohti.
  Näistä muodostuu inhimillisen kehityksen indeksi,
  HDI. Tähän järjestelmään lisättiin vuonna 1995
  sukupuolen huomioonottavat indikaattorit
• GDI (Gender development index) ja
• GEM (gender empowerment measure)

8
SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
9
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

• Valtavirtaistaminen on keino edistää tasa-arvoa.
  Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 20042007 määrittää
  sille viisi sovellusaluetta valtionhallinnossa
• 1) sukupuolivaikutusten arviointi lainsäädännön
  valmistelussa
• 2) tasa-arvon edistäminen hankkeissa, kuten
  erilaisten ohjelmien valmistelussa
• 3) tasa-arvon edistäminen henkilöstöpolitiikassa
• 4) sukupuolivaikutusten arviointi ministeriöiden
  hallinnonalojen virastojen ja laitosten
  tulosohjauksessa
• 5) sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion
  valmistelussa

10
Euroopan neuvoston määritelmän mukaan

• valtavirtaistaminen on poliittisten ja
  hallintoprosessien uudelleen organisoimista,
  parantamista, kehittämistä ja arviointia niin,
  että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon
  sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja
  hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa
  vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka
  normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat.

11
(No Transcript)
12
(No Transcript)
13
(No Transcript)
14
(No Transcript)
15
(No Transcript)
16
(No Transcript)
17
(No Transcript)
18
(No Transcript)
19
(No Transcript)
20
(No Transcript)
21
(No Transcript)
22
(No Transcript)
23
TYÖELÄMÄ, ARKI JA SUKUPUOLI
24
Agnes Heller (1984)

• liittää arkeen rutiinit, käytännönläheisyyden
  ja refkektion puuttumisen.
• Arjessa muokkautuvat yhdessä
  elämisen ja toimimisen tavat.

25
(No Transcript)
26
(No Transcript)
27
Mies- ja naistapaisuus

• auttaa jäsentämään miehille ja naisille ominaisia
  tapoja tehdä asioita
• ei kerro jokaisen yksittäisen naisen tai miehen
  ominaisuuksista tai valinnoista, tai tavasta
  hahmottaa maailmaa
• ei määrittele ihmisten elämää. Emme voi silti
  elää ottamatta jollain tasolla kantaa mies- ja
  naistapaisuuksiin

28
Heterotapaisuus

• on sukupuolitapaisuuksien organisoitumisen
  muoto.
• Taustalla on ajatus siitä, että naiset ja miehet
  täydentävät toisiaan, erottuvat selvästi
  toisistaan ja muodostavat luontaisia ja
  ihanteellisia pareja.

29
Heteronormatiivisuus

• on ihmisten toimintaa ohjaava vallan muoto ja
  sosiaalisten yhteisöjen rakentumista jäsentävä
  sääntö.
• Merkittävä heteronormatiivisuutta ylläpitävä
  instituutio on heteroseksuaalinen avioliitto.
• Lauren Berlant Michael Warner 1998

30
Muutoksen mahdollisuus?

• Arkinen muuttuu kun yhteiskunnalliset rakenteet
  muuttuvat? Vai toisinpäin?
• Miten arkeen liittyvän tapaisuuden
  luonnonkaltaista logiikkaa voi muuttaa?
• On tärkeää ymmärtää tapaisuuden muuttumisen
  hitautta.
• Jokainen toistoteko pitää sisällään toisin
  toistamisen mahdollisuuden.

31
Työelämän sukupuoli elettynä suhteena
32

• Ei se sukupuoli siinä mitään merkitse, että Ihan
  yhtälailla hoivatyö luontuu mieheltä ja naiselta,
  että ei se tee siihen mitään väliä. Kyllä se on
  ihmisestä kiinni, että sopiiko alalle ja sujuuko
  homma, että se yksilö ja se oma persoona siinä on
  se oleellinen asia. H4

33
No mä yleensä tykkään siitä, et jos on myös
miehiä, koska yleensä se ilmapiiri on vähän
rennompi. Miehiä ei yleensä jää ihan hirveesti
häritsemään, jos ei ehditä kaikkea, että naiset
ottaa enemmän sitä, et joo nää asiat on nyt
hoidettava. Miehet on silleen et hoidetaan se
mitä keritään. H13
34
Eikä miehiä haittaa, jos niille vaikka
sanoisinkin, ni miehet on vaan silleen että aijaa
täytyy varmaan sit hoitaa se homma. Mut jos joku
tulee mulle sanoon et hei sä et oo tehny jotain,
et mä oon unohtanu tehä tai mä en oo vielä ehtiny
tehä jotain, ni kyl mä otan siitä ihan hirveet
paineet. Et aak, mun täytyy vielä se ehtii
tekemään ja tosissaan niinku yritän. Mut sitte
taas, että miehille ei kyl kauheen helposti
sanota asioita, et miehet myös pääsee siin
mielessä helpommalla, et noo miehet on miehiä et
eihän ne nyt osaa liinavaatteita laittaa
järjestykseen. Jos nainen ois jättäny tekemättä,
ni sille kyllä käydään sit sanomassa et oisit
voinu tehä tän näin ja näin. Et jollain tavalla
se on vähän varmaan semmonen, et pojat on poikia.
H2
35
Kyllä se pitää pystyä erottaa se yksityiselämä ja
työelämä, ja kyllä se miehelle ehkä on helpompaa.
Että kyllähän se sukupuolesta mun mielestä
johtuu, ylipäätään asioista ajatteleminen. H
13 mies Mutta naisilla on kuitenkin tuntosarvet
paljon herkemmät. Se vahvuus on. Mutta se on
kyllä monta kertaa niitä vastaankin. Et jos ne
koko ajan huolehtii ja pohtii sitä, ni ne ei
niinku nää sitä kokonaisuutta. Et naisilla on
aika paljon sitä pienistä asioista koostuvaa, ja
hyvä niin. Kaikella kunnioituksella, et ne huomaa
et okei tollon toi vesikuppi tossa kohtaa ja
roskikset noilla paikoilla ja näin. Ja jätkillä
on, että ihan sama onkse tossa vai tuolla noin.
Mutta asiakkaalle sillä on ihan valtava merkitys.
Ja naiset niinku hoksaa sen. H7 nainen
36
Ei ne miehet vaan oo samanlaisia siellä töissä
kun naiset. Esimerkiks tunteiden käsittelyyn ne
ei suhtaudu niin intensiivisesti kun naiset. Ja
kyl se varmaan menee sit sinne vastuun puolelle.
Miehet voi sanoo ääneen, että eipä mua nyt tässä
enää tartte. Et kun ite miettii sitte, että
mitenkäs nyt tän asian tekisin ja et onkohan tää
nyt paras. Miehet voi ajatella että minä teen sen
nyt näin, et sen on elettävä sen kans. Kyl
miehet ihan siinä missä muutkin aattelee varmasti
parasta. Mutta sitten jos ne on nähny jonkun
asian et tää on paras, et näin mä tän homman teen
et tää on paras, ni niille on helpompi pysyä
vahvemmin sen päätöksen takana kun naisten. Et
sit naiset, jos joku kritisoi, ni sitten sä
saatat oikeesti miettiä, mut miehet vaan sanoo et
se on nyt hoidettu ja et jos jotain kiinnostaa
sitä vielä muuttaa ni tehköön. H3
37
VÄKIVALTA SUKUPUOLIKYSYMYKSENÄ
38
Millä tavoilla väkivalta on sukupuolikysymys?Mahd
ollisia näkökulmia

• Tilastoitavissa oleva sukupuolijakauma
  taustamuuttujataso
• Käsitteiden ja näkökulmien valinta
• Sukupuolierot ja seksuaaliset erot
• Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen sukupuoli
• Tapaisuudet ja käytännöt
• Diskurssit

39
1. Tilastoitavissa oleva sukupuolijakauma

• Väkivalta on sukupuolittunutta jo
  taustamuuttujatasolla väkivaltaan
  syyllistyneistä rikollisista noin 9/10 stä
  tilastojen mukaan miehiä
• Koti on väkivalta- ja henkirikosten suhteen
  naisille kaikkein vaarallisin ja miehille
  kaikkein turvallisin paikka

40
Tilastokeskus 2005

• Vuonna 2005 poliisin tietoon tulleissa
  perheväkivaltarikoksissa oli 4 109 uhria
• naisia 3 195, miehiä 914 (nainen epäiltynä
  tekijänä 444 kertaa)
• runsas puolet tapauksista avio- ja avopuolisoiden
  välistä väkivaltaa eli parisuhdeväkivaltaa
• Parisuhdeväkivallan 2 423 uhrista miehiä oli 270
  eli 11

41

• Väkivaltaa normalisoiva sukupuolikulttuuri
• väkivalta mielletään maskuliinisuuden symboliksi
  ja maskuliinisuutta tuotetaan voiman ja vallan
  sävyttämässä muodossa
• Regulatiiviset ja konstitutiiviset säännöt ja
  järjestykset
• Vaikka väkivalta rikkoo lakia ja yleisiä
  moraalikäsityksiä vastaan, se ei välttämättä ole
  väkivallan käyttäjien omaksumien maskuliinisen
  kulttuurin sääntöjen ja normien vastaista

42
Tehtävä 1

• Miesten väkivaltaisuus hyväksytään turhaan
• Hyytävä viha heikkoutta kohtaan kumpuaa
  kilpailuyhteiskunnasta

43

• Diskursiivinen todellisuus koostuu sekä
  tietoisista että tiedostamattomista mielikuvista
• Eroottis-romanttinen tarina sukupuolesta ja
  seksuaalisuudesta tulee viitekehyksiä
  parisuhteissa tapahtuvan väkivallan
  tulkitsemiselle
• Kausaaliset stereotyypit mustasukkaisista
  miehistä ja masokistisista naisista

44
INSTITUTIONAALINEN NÄLÖKULMA SUKUPUOLEEN
45
1. Biologia 2. Rationaeli-nen valinta 3. Regulatiivi-nen institutiona-lismi 4. Normatiivi-nen institutiona-lismi 5. Diskursiivi-nen Institutiona-lismi 6. Habituaali-nen institutiona-lismm
Yhteistyön perusta Luonto Hyöty Tarkoituksen mukaisuus Sosiaalinen velvollisuus Itsestäänsel-vyys tapa., luontumus
Järjestyk- sen perusta Biologia Rationaali-nen valinta Säännöt Sitovat odotukset Konstitutiivi-set skeemat Itsestään-selvät toimintatavat
Mekanismit Luonnonva-linta Edullisuus Pakottavuus Normatiivi-suus Mineettisyys Habituaali-suus
Logiikka Lajin säilyminen Laskennalli-suus Instrumen-taalisuus sopivaisuus ortodoksia Pragmaatti-suus
Indikaattorit Luonnon säännön-mukaisuus Tosiasialli-nen esiintyminen Säännöt, lait, sanktiot Kelpuutus, valtuuttami-nen Yhteiset uskomukset ja käsitykset tavat
Legitimaatioperusta luonnollisuus näkymätön käsi Laillinen sanktiointi Moraalinen hallinta Ymmärrettä-vyys, tunnistetta-vuus Toiminnan sujuvuus
Table 3 Theoretical approaches to the
determination of human agency
46

Figure 1 Pizza model of the mutual relationships
of the principles determining human agency
47
Keskeisiä lähteitä

• Baines, D. (2006) Staying with people who slap us
  around. Gender, Work and Organization. 13 (2)
  129-151.
• Berlant, L. Warner, M (1998) Sex in Public.
  Critical Inquiry 24, 547-566.
• Bourdieu, P. (1998) Järjen käytännöllisyys.
  Vastapaino. Tampere
• Bourdieu, P. (2000) The Weight of the World.
  Social Suffering in contemporary Society.
  Stanford University Press
• Husso, M. (2003) Lyötyjen aika ja tila.
  Vastapaino. Tampere.
• Jokinen, E., (2005) Aikuisten arki. Vastapaino.
• Anu Koivunen ja Marianne Liljeström (1996)
  (toim.) Avainsanat
• McNay, L (2008) Against recognition. Polity
  Press.
• McNay, L., (2004) Agency and Experience. Gender
  as Lived Relation. In Adkins, L Skeggs, B.
  (eds.) FEminism after Bourdieu. Blackwell.
  Oxford.
• Scott, J. (1986) Gender and the Politics of
  History . Columbia University Press
• UNDP YKn kehitysohjelma