Historian k

1
ETYK ja turvallisuuspolitiikan uudet avaukset
Helsingin yliopisto tutkii Eurooppaa Seppo
Hentilä 2.11.2006
2
Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti 2002
2006 Liennytys, Suomi ja Euroopan
turvallisuus Détente, Finland and European
Security Edeltävä projekti 1999 2001 Kylmä
sota yhteiskuntahistoriana Suomen tapaus
3
Esittelen kummallekin projektille asetettuja
tavoitteita, projektityöstä saatuja kokemuksia
sekä keskeisiä tuloksia (joista yksi on
TURVALLISUUSPOLITIIKAN UUSIEN AVAUSTEN
tutkiminen) Lähtökohta 1990-luvulla Suden
hetki muurit olivat murtuneet, arkistot
alkoivat avautua, kylmän sodan tutkimus nousi
maailmalla historiantutkimuksen
polttopisteeseen Tilanne Suomessa Kekkonen,
Kekkonen, Kekkonen kotiryssä, KGBn agentti
Stasi, Rusi
4
Hätäisimmät ehkä jo päättelevät mutta tilannehan
on ihan sama vieläkin ovatko Hentilän projektit
saaneet oikeastaan mitään aikaan? Projektin
tutkimus- ja historiapoliittisia
tavoitteita Suomalaisen tutkijaverkoston
rakentaminen Suomalaisen kylmän sodan tutkimuksen
liittäminen kansainväliseen tutkijaverkostoon,
niin lähelle terävintä kärkeä kuin mahdollista
Suomalaisen kylmän sodan tutkimuksen
näkökulmien, teemojen, lähestymistapojen ja
tutkimusmenetelmien monipuolistaminen Vastaveto
kolmelle kovalle Koolle (Kekkonen, Kreml,
kommunistit)
5
Tarkennus vastaveto kolmelle Klle ei toki
tarkoittanut sitä, että projekteissamme ei olisi
tutkittu idänpolitiikkaa Kimmo Rentola
merkittävin post doc-tutkija kummassakin
projektissa Vastaveto tarkoitti näkökulman
laajentamista myös muihin ilmansuuntiin (Juhana
Aunesluoma Britannia Seppo Hentilä Saksa
Mikko Majander Pohjoismaat myöhemmin Minna
Starck Yhdysvallat) Suomen idänpolitiikankin
tutkimuksessa haettiin uusia lähestymistapoja
(esim. Aappo Kähösen väitöskirja 2006, jossa
perinteinen asetelma pieni viaton Suomi iso
paha Venäjä oli käännetty nurin päin)
6
Yhteydet kylmän sodan kansainväliseen
tutkimukseen ja tutkijaverkostoihin Projektimme
ilmoitti ottavansa vastuun Suomen tontista
sekä tutkimuksen tieteellisen tason kohottamisen
että kansainvälisten yhteyksien luomisen
merkityksessä Kylmän sodan tutkimuksen uusien
tuulten haistelua Suomen tapauksen
selittämistä ulkomaalaisille kollegoille
miksi erikoistapaukseen takertuminen ei ole
järkevää? Lähdeongelmat (30 vuoden salassapito)
- kielikysymys
7
Avaus kansainvälinen tutkijaseminaari The First
Détente, 1953 1958 Helsingissä lokakuussa
1999, esitelmöitsijöitä 12 maasta Merkittäviä
yhteistyökumppaneita The Cold War International
History Project CWIHP, Woodrow Wilson Center,
Washington DC. Parallel History Project on NATO
and the Warsaw Pact PHP LSE Cold War Studies
Centre, London School of Economics and Social
Sciences
8
Wilfried Lothin ja Henri Soutoun
konferenssisarja, Pariisi, Essen, Münster
kokoomateokset Frank Cass- ja Routledge-kustantamo
ilta Cold War Studies aikakauslehti (siirtyi
2004 Frank Cassilta Routledgelle) Sverige under
kalla kriget Pohjoismainen projektisikermä,
jossa suomalaisia mukana useissa ryhmissä S.H.
osallistui osaprojektiin The Nordic Countries and
the German Question during the Cold War, tulokset
Contemporary Euoropean History teemanumero. Vol
15. 4 (2006)
9
Liennytysprojektin perustelu ETYK on jäänyt
jotenkin Suomen jutuksi Tämä johtui paljolti
siitä, että ETYKin jälkimaine hiipui pian
Helsingin huippukokouksen 1975 jälkeen 1970-luvun
lopulla supervaltojen välit jälleen kiristyivät
--- toinen kylmä sota ETYKin ns. kolmannen
korin merkitys toki tunnustetaan --- itäblokin
toisinajattelijoille Helsinki merkitsi ainakin
lupausta kansalaisvapauksien laajentamisesta
Helsinki-ryhmät, Prahan Charta-77, jonka
nimekkäin jäsen oli Vacláv Hável
10
Helsinki toki mainitaan myös useimmissa
lienny-tyksen historiaa käsittelevissä
tutkimuksissa, mutta lähinnä sen takia, että
siellä pidettiin 1975 eräs kokous (Helsingin
huippukokouksen ohella Suomesta yleensä tiedetään
talvisota ja Finnlandisierung) Suomi oli vain
ETYKin isäntämaa sen omista tavoitteista
turvallisuuskokouksen tiimoilta ei oltu tietoisia
11
(tämä tuli muuten erittäin selvästi esiin
syyskuussa 2005 Zürichissä järjestetyssä
seminaarissa, jossa 15 maan tutkijat pohtivat
ETYKin merkitystä 20 vuotta Helsingin
jälkeen) Kiinnostusta herätti toki yhä se, oliko
Suomi ryhtynyt ETYKin asiamieheksi pelkästään
NLn painostuksesta, vai oliko Suomella ETYKiin
liittyneitä omia tavoitteita NLn painostus
Suomen motiivina nousee tietysti vahvasti esiin
läntisissä lähteissä ETYK-aloite suunniteltiin
alun perin Suomen Saksan-politiikan
ajoankkuriksi (S. H. omat tutkimukset)
12
Uutta pontta ETYKin merkitystä koskeva keskustelu
sai kylmän sodan päättyessä 1990-luvun
vaihteessa Syntyi tulkinta, jonka mukaan
itäblokin kuolinkellot alkoivat soida 1975, kun
NLn johtajat erehtyivät suostumaan ETYKin
kolmannen korin ihmisoikeuskysymysten
ottamiseen turvallisuus-kokouksen
agendalle Aivan päinvastaisiakin käsityksiä on
esitetty ETYK vain tarpeettomasti pitkitti
itäblokin toisinajattelijoiden kärsimyksiä, koska
länsi oman heikkoutensa takia antoi kommunismille
periksi --- ts. ilman ETYKin tarjoamaa
lisäaikaa kommunismi olisi romahtanut jo
aikaisemmin
13
ETYKin kolmas kori jäädytti käytännössä itäblokin
ihmisoikeustilanteen --- Helsingissä ei yksikään
länsimaa nostanut agendalle esim. sitä kaikkien
tiedossa ollutta tosiasiaa, että Berliinin
muurilla ammuttiin pakolaisia kovilla ja
kohti Ensimmäinen kori vuoden 1945 status quon
vahvistaminen oli Neuvostoliitolle niin tärkeä
asia, että se oli valmis hyväksymään kolmannen
korin ETYKin päätösasiakirjaan Kuvitteliko NLn
johto, että länsi senkin jälkeen pitäisi
ihmisoikeuskysymyksiä kunkin maan sisäisenä
asiana, johon ei puututtaisi?
14
Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Kremlin
johtomiehet todella olivat vanhan kapea-alaisen
turvallisuuspoliittisen ajattelun vankeja eivätkä
osanneet mitenkään ennakoida kolmannen mukanaan
tuomia haasteita (Svetlana Savranskaja
Zürichissä 2005) Tutkimuksellisesti tärkein
havainto, jota myös projek-timme tulokset
tukevat, on seuraava ETYKistä tuli aivan muuta
kuin sen suunnittelijat osasivat edes unissaan
aavistella Lähtökohtanahan oli NLn jo
1950-luvulla ensi kerran esittämä ajatus toisen
maailmansodan tuloksena muodostuneen status quon
vahvistamisesta
15
Tavoitteena oli tietyllä tavalla korvata se, että
rauhansopimusta Saksan kanssa ei ollut kylmän
sodan kiristymisen takia saatu aikaan Neuvostolii
ton fasismista saadun voiton tunnustaminen Länn
en taivuttaminen elokuussa 1945 Potsdamin
konferenssissa allekirjoitetun sopimuksen
taakse Länsi suhtautui nihkeästi ETYKiin, koska
se palveli aivan ilmiselvästi NLn
turvallisuuspoliittisia tavoitteita Euroopassa
16
Länsi taipui oman heikkoutensa takia --- ja
siksi, että se aivan ilmeisesti yliarvioi
1970-luvun alussa NLn ja itäblokin potentiaalia
( ja niin teki NL itsekin) ETYKin suurin yllätys
ja saavutus oli aivan uusien elementtien
tunkeutuminen kylmän sodan turvalli-suuspoliittise
en ajatteluun --- siis se kolmas
kori Mielenkiintoista on tässä nimenomaan se,
että muutos tapahtui ikään kuin puolivahingossa
ja huomaamatta ja merkitys valkeni vasta paljon
myöhemmin