YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin

1
YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan
maisteriopintoihin

• Marja Järvelä
• Luento 1

2
Luento-ohjelma 25.9. 16.10

• 25.9.Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka
  
• 2.10. Näkökulmia yhteiskuntapolitiikan
  instituutioihin
• 9.10. Globaali sosiaalipolitiikka
• 16.10. Suomi lintukoto vai kaarnavene
  globalisaation ristiaallokossa.

Kuva Moottovene.info Ja Wikipedia
3
Kurssin suoritus 3 op

• Luentopäiväkirja (noin 1000 sanaa), joka sisältää
  kommentoidun katsauksen luentoihin (väh. kolmeen)
  ja soveltuvin osin viittauksia Manuel Castellsin
  teksteihin
• Materials for an Exploratory Theory of the
  Network Society (British Journal of Sociology,
  Vol. 51 (1))
• The Power of Identity (Blackwell 1997 tai uudempi
  painos)
• Palautus luennoitsijalle sähköpostiliitteenä
  17.11. mennessä.

4
Luennon rakenne

• Oppialan historiaa
• Oppialan asema ja tehtävät
• Oppialan eurooppalaisia juuria
• Oppialan kotimainen perintö

5
Sosiaalipolitiikka ja yhteiskuntapolitiikka

• Julkista toimintaa tutkiva tiede
• Voluntarismi
• Eheyttäminen
• Yksilölliset ja
• kollektiiviset etiikat

6
Oppialahistoriaa 1

• Puhuttaessa erikoisesti sosiaalipolitiikasta
  eli, kuten suomen kielessä usein tehdään,
  yhteiskuntapolitiikasta, tällä taas sekä
  tieteellisessä kirjallisuudessa että
  jokapäiväisessä puheessa tarkoitetaan
  pääasiallisesti yhteiskuntaoloihin kohdistuvaa
  julkista toimintaa ja itse tämän toiminnan
  perusteita ja muotoja esittävää tiedettä.
• Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana
  Sosiaalipolitiikka

7
Oppialahistoriaa 2

• Edelleen samasta lähteestä
• Tämä käytännöllinen, voluntaristinen sävy on
  yhtenä sosiaalipolitiikan käsitteen
  perusominaisuutena, erottaen sen sosiologiasta
  eli yhteiskuntatieteestä, joka tutkii
  yhteiskunnallista elämää ja koettaa selvittää
  siinä vallitsevia syy-yhteyksiä eli lakeja.

8
Oppialahistoriaa 3

• Yhteiskuntaoloihin kohdistuva julkinen toiminta
  on varsinaista sosiaalipolitiikkaa vain silloin,
  kun sen tarkoitus on yhteiskunnan eheyttäminen ja
  kehittäminen vastaamaan yhteiskunnallisen
  oikeudentunnon vaatimuksia.

9
Oppialahistoriaa 4

• Sosiaalipolitiikka näin ollen, läheisesti
  nojautuen 19.vuosisadan oikeustieteessä ja
  kansantaloustieteessä esiintyneeseen
  historialliseen oppisuuntaan pyrkii päämääriinsä
  asteittaisen, verkkaisen edistyksen uraa myöten.
• Ja se tyytyy tähän, vaikka sille ei ole
  tietämätontä, että ne samat sankat ja syvät
  kansankerrokset, joiden hyväksi se toimii eivät
  tunnusta eivätkä ihaile tekoja yhtä suuresti kuin
  harhakuvia
• Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923,
  hakusana Sosiaalipolitiikka

10
Oppialahistoriaa 5

• Näin käsitettynä sosiaalipolitiikka pohjautuu
  siihen ajatukseen, että eetillinen tahto
  individualinen tai kollektiivinen saattaa
  ohjata yhteiskunnan oikeuden
• ja kohtuuden asteittaiseen toteuttamiseen.

KuvaArleena
11
Sosiaalipolitiikan asema

• Välittävä asema yksipuolisen liberalismin ja
  yksipuolisen sosialismin kesken
• Yhteiskuntaluokkien vastakohtaisuuksien sovittelu
• Sopeutuminen taloudellisten mahdollisuuksien
  asettamiin
• rajoihin.

12
Läpikäyviä ideoita

• Reformismi
• Vähittäinen muutos
• Tilanne realismi vs. utopismi
• Varovaisuus ja muutosvaikutusten seuranta
• Oikeudenmukaisuus/
• kohtuullisuus
• Sosiaalisten ongelmien
• havaitseminen
• Tekemisen meininki

KuvaYle
KuvaTampere seura
13
Toimintamuodot

• Päämääriinsä pyrkiessään sosiaalipolitiikka voi
  käyttää kahta eri tietä.
• Toinen on vapaan kansalaistoiminnan, oman
  aloitteen, oman avun ja yhteistoiminnan tie.
• Toinen on julkisten valtajärjestöjen, ensi
  sijassa valtion toiminnan tie, jolla on
  voimakeinona käytettävissä lainsäädännön ja
  hallinnon harjoittama pakko.
• Käytännössä nämä tiet voivat yhtyä.

Valtiotieteiden käsikirja vuodelta 1923, hakusana
Sosiaalipolitiikka
14
Alkuajan painopisteitä 1.

• Työttömyyden vastustaminen
• - työnvälitys
• - hätäaputyöt
• - työttömyysvakuutus
• - ammattikasvatus
• - siirtolaisuuden valvonta

KuvaTampereen kuva-arkisto
15
Alkuajan painopisteitä 2.

• Työsuhteet, työehdot, työsäännöt, sitten
  työehtosopimukset
• Minimipalkka
• Järjestäytymisoikeus
• Työ(väen)suojelu
• Ammattien tarkastus
• ja työaika
• Asuntokysymys
• Sosiaalivakuutus ja köyhäinhoito

KuvaKoskesta voimaa
16
Eurooppalaisia juuria

• Syystä pidetään meidän aikamme olojen
  erityisenä omituisuutena yhteiskunnallista
  kysymystä (soziale Frage question sociale), joka
  voimakkaampana tai heikompana on esiintynyt
  kaikissa sivistysmaissa ja jota historiassa ei
  vielä koskaan ennen ole tämäntapaisena havaittu.
• Conrad J. Kansatalouspolitiikka 1913

17
Yhteiskunnallinen kysymys 1.

• Kun se suurimmaksi osaksi lankeaa yhteen
  työväenkysymyksen kanssa. Sen suuren merkityksen
  takia on meidän käsiteltävä sitä laajemmassa
  muodossa, koska meidän aikaamme ei voi ymmärtää
  oikein, ellei ole käsittänyt tämän liikkeen
  omituisia syvempiä syitä. (Conrad 1913)
• Les métamorphoses de la question sociale
• Une chronique du salariat
• Robert Castel Gallimard 1999

18
Yhteiskunnallinen kysymys 2.

• Me ymmärrämme tällä kysymyksellä sitä sekä
  tieteen että valtionhallinnon ratkaistavaksi
  asetettua tehtävää, joka on aiheutunut
  sellaisesta yhteiskunnallisesta olotilasta,
• jossa vallitsee epäsuhde kokonaisen
  yhteiskuntaluokan oikeutettujen elämänvaatimusten
  ja sen saavutettavissa olevain tyydyttämisvälikapp
  aleiden sekä yhteiskunnallisen aseman välillä.

19
Monet kysymykset

• Oikeutetut yhteiskunnalliset kysymykset Conradin
  mukaan
• Työväenkysymys (laajakantoisimpana)
• Käsityöläiskysymys
• Naiskysymys
• Sivistyneen
• köyhällistön
• kysymys

20
Kysymyksen omituisuus

• Yhteiskunnallinen kysymys ei syntynyt maissa,
  joissa alempien luokkien tila oli surkein, vaan
  niissä, jotka ovat nopeimmin kehittyneet ja sen
  vuoksi saavuttaneet korkeimman kulttuuriasteen
  (Englanti, Ranska ja Saksa)
• Käynnistäjinä kaupunkien edistynein ja parhainta
  palkkaa nauttiva työväestö, naiskysymyksen
  osalta varakkaimmat porvaristopiirit. (Conrad
  1913)

21
Ratkaisun avaimia

• Vallankumouksen sijasta (Conrad 1913)
• kulutusyhdistykset, vakuutusyhdistykset
• Tuotannon edistämisen osuuskunnat (käsityöläiset)
• Kansanpankit eli lainausyhdistykset
• Tuotanto-osuuskunnat (maatalous)
• Työväen osallisuus puhtaaseen voittoon
  (osakeyhtiö)
• Suojelulainsäädäntö

22
Sosiaalipolitiikka 1900-luvun jälkipuoliskolla

• Richard Titmuss
• - sosiaalipolitiikan monet märitykset
• - reflektiivinen lähestymistapa perusarvoihin
• - residuaalinen sosiaalinen/sosiaalipolitiikka
• - hyvinvointimallit (regiimit)
• - yhteiskuntien monimutkaisuus
• - päämäärien ja keinojen keskinäinen riippuvuus

23
Social management !

• Social policy is basically about choices between
  conflicting political objectives and goals and
  how they are formulated
• R. Titmuss Social Policy (1974)
• Management- ajattelu julkishallinnon sijasta
• Uudet kysymykset
• What is success for a mental hospital ?

24
Sosiaalipolitiikka on investointi

• Pekka Kuusi 1960-luvun sosiaalipolitiikka
• -sosiaalipolitiikka tukee kansatalouden kasvua
• - sosiaalipolitiikka työvomian resurssointia
• - keynesiläinen talouspolitiikka ja
  rationaalinen suunnitteluideologia
• -sosiaaliturva ei saa lannistaa aktiiviväestöä
  (korkea verotus).

25
Sosiaalipolitiikan kotimaiset perilliset

• Hyvinvointivaltion institutionalisoituminen
• Yhteiskuntapolitiikan
• osittainen eriytyminen
• Sosiaalityön
• professionalisoituminen

26
1970- luku Yhteiskuntapolitiikan osittainen
eriytyminen

• Sektoripolitiikan esiinmarssi
• Uudet sektorit ja yhteiskunnallinen kysymys
• Yhteiskuntapolitiikan painopisteitä
• asuntopolitiikka ja yhdyskuntien suunnittelu
• terveyspolitiikka ja koulutuspolitiikka
• aluepolitiikka ja ympäristöpolitiikka
• kulttuuripolitiikka ja identiteettipolitiikat
• Sosiaalipolitiikan/työpolitiikan perinnöstä
  kiinnipitäminen
• Tasa-arvokysymyksen uudelleenmäärittely

27
Pitkiä kaaria

• Työväenkysymyksestä koko kansa elämäntavan
  resurssointiin
• Taloudesta sosiaaliseen ja takaisin
• Etääntyminen (paikallisesta) elinympäristöstä
  (spatiaalisuuden hallitsemattomuus)
• Sosiaalidemokratiasta uusliberalismiin
• Sosiaalipolitiikasta yhteiskuntapolitiikkaan?
• Yhteiskunnallinen kysymys tänään?
• Monitieteisyyden paluu