Biologinen monimuotoisuus - m

1
Biologinen monimuotoisuus - määritelmä

• Biological diversity" means the variability
  among living organisms from all sources
  including, inter alia, terrestrial, marine and
  other aquatic ecosystems and the ecological
  complexes of which they are part this includes
  diversity within species, between species and of
  ecosystems. (UNEP Convention on biological
  diversity 1992 - article 2)
• The term is commonly used loosely to refer to
  all species and habitats in some given area, or
  even on the Earth overall. (Global Biodiversity
  Outlook 2002, 59)
• Monesti sanat biologinen monimuotoisuus,
  monimuotoisuus, biodiversiteetti samassa
  merkityksessä.

2
Biologinen monimuotoisuus - määritelmä

• Turnerin , Buttonin ja Nijkampin mukaan (1999,
  Nunes ja van den Bergh 2001, 204 mukaan )
  biologisen monimuotoisuuden käsite sisältää neljä
  tasoa
• Geenitaso (perinnöllinen monimuotoisuus)
• Lajitaso (lajien monimuotoisuus)
• Ekosysteemitaso (ekosysteemien monimuotoisuus)
• Toimintojen taso (ekosysteemien toiminnallinen
  monimuotoisuus).
• Tästä seuraa, ettei löydy yhtä ainoaa biologisen
  monimuotoisuuden käsitettä.

3
Biologinen monimuotoisuus - määritelmä
operational definitions eli käytännön määritelmät

• Biologisen monimuotoisuuden käytännön määritelmät
  ottavat useimmiten huomioon lajien määrän helpon
  laskettavuuden takia. (Nunes, Jeroen ja van den
  Bergh 2001, 205.)
• Simpson, R. D. (2002) Definitions of Biodiversity
  and Measures of Its Value, Resources for the
  Future Discussion Paper 02-62.

4
Biologinen monimuotoisuus väheneminen Suomessa

• One in eight species of plants and animals in
  Finland are endangered Global Biodiversity
  Outlook 2002, 71
• Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on
  ongelma, joka koskee koko maailmaa.
• Kuitenkin on selvästi maita, jotka ovat
  biologisen monimuotoisuuden suhteen rikkaimpia
  kuin muut ja joissa biologisen monimuotoisuuden
  menetyksen vauhti on nopeampaa.
• Erityisesti biologisen monimuotoisuuden suhteen
  rikkaita alueita ovat Etelä- ja Keski-Amerikka,
  Australia ja Oseania sekä Madagaskar. Suomi sen
  sijaan on suhteellisen matalan biodiversiteetin
  maa. (Global Biodiversity Outlook 2002, 63 map1
  Biodiversity at country level)

5
Biologinen monimuotoisuus väheneminen maailmassa

• Species have been disappearing at 50-100 times
  the natural rate, and this is predicted to rise
  dramatically.
• Based on current trends, an estimated 34,000
  plant and 5,200 animal species - including one in
  eight of the world's bird species - face
  extinction.
• While the loss of individual species catches our
  attention, it is the fragmentation, degradation,
  and outright loss of forests, wetlands, coral
  reefs, and other ecosystems that poses the
  gravest threat to biological diversity.
• (Sustaining Life on Earth 2002, 5)

6
Biologinen monimuotoisuus väheneminen

• "Forests are home to much of the known
  terrestrial biodiversity, but about 45 per cent
  of the Earth's original forests are gone, cleared
  mostly during the past century.
• Despite some regrowth, the world's total forests
  are still shrinking rapidly, particularly in the
  tropics.
• Up to 10 per cent of coral reefs - among the
  richest ecosystems - have been destroyed, and one
  third of the remainder face collapse over the
  next 10 to 20 years.
• Coastal mangroves, a vital nursery habitat for
  countless species, are also vulnerable, with half
  already gone. "
• (Sustaining Life on Earth 2002, 5)
• Saatavilla sivulta http//www.cbd.int/convention/g
  uide.shtml

7
BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN ARVO

• Biologisen monimuotoisuuden arvo voidaan nähdä
  taloudellisena arvona, jolloin arvoon lasketaan
  mukaan biodiversiteetin menetykseen liittyvät
  kustannukset ja hyödyt taloudenpitäjien
  hyvinvoinnin näkökulmasta.
• Täten monimuotoisuuden vähenemistä pidetään
  taloudellisena ongelmana, jos arvioidaan, että
  biodiversiteetin vähenemisestä syntyy
  yhteiskunnalle nettohaittoja.

8
Biologisen monimuotoisuuden taloudellinen arvo -
suorat käyttäjäarvot (Kahn 1998, 88 - 92)

• Biologisen monimuotoisuuden taloudellisen arvossa
  voidaan erotella
• suorat käyttäjäarvot esim.
• biologisesti monimuotoisempi tietty ekosysteemi
  on, sitä paremmin se kestää eri tyyppisiä
  shokkeja (ecosystem resilience).
• Yleisemmin monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti
  ekosysteemien terveyteen ja tuottavuuteen.
• Sen lisäksi monimuotoisuutta voidaan pitää
  tutkimattomana geenipankkina
• epäsuorat käyttäjäarvot esim.
• esteettiset arvot
• olemassaoloarvot
• optioarvo
• perintöarvo
• altruistiset arvot

9
MITEN BIODIVERSITEETTI VÄHENEE? (Kahn 2005,
490-491 ja 495-499)

• Elinympäristöjen tuhoaminen
• e.g. Metsien hävittäminen
• e.g Koralliriuttojen vaaleneminen ja kuoleminen
  merilämpötilan nousun seurauksena (Ilmastonmutos)
  
• Tulokaslajit
• Dodo Mauritius-saarella ja siat/rotat
• Open access harvesting
• Metsästys/ kalastus
• Afrikkaan ja Aasian suuret nisäkkäät

10
MIKSI BIODIVERSITEETTI VÄHENEE?

• Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät
  julkishyödykkeet / ulkoisvaikutukset yksityisen
  optimi/ yksityisen optimi erilaisia
• Kuvaaja (Pearce 2007, 315)
• Lähde Pearce, David (2007) Do We Really Care
  About Biodiversity? Environmental and Resource
  Economics, May 2007, v. 37, iss. 1, pp. 313-33.

11
KEINOT BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN SUOJELEMISEKSI

• Ongelma liikametsästys/kalastus
• Ehdotettu ratkaisu omistussoikeuksien
  määritteleminen
• Mikäli liika kalastaminen johtuu huonosti
  määritellyistä omistusoikeuksista, voidaan
  suojella biologista monimuotoisuutta
  määrittelemällä omistusoikeuksia
• Tätä on jo tehty muutamissa maissa
  kalastuspolitiikan yhteydessä luomalla
  kaupattavia kalastuskiintiöitä.

12
Ongelma - liikaa metsästys command and control
CITES

• CITES Convention on International Trade in
  Endangered Species of Wild Fauna and Flora on
  vuonna 1973 allekirjoitettu kansainvälinen
  sopimus, joka tuli voimaan vuonna 1975.
• 164 maata kuuluu CITESiin noin 5000 eläinlajia
  ja 28000 kasvilajia on suojeltu CITESin avulla
  (The CITES species 2003).
• CITESissa suojellut lajit on luokiteltu kolmeen
  ryhmään.
• Liite 1 uhanalaiset lajit, joiden kauppa
  sallitaan vain hyvin erikoisissa tilanteissa.
• Liite 2 ei-uhanalaiset lajit, joille on olemassa
  riski, että kansainvälisestä kaupasta tuleva
  kysyntä saattaa asettaa liian suuret paineet
  niiden olemassaololle.
• Liite 3 kaikki lajit, jotka on suojeltu ainakin
  yhdessä maassa, mikäli maa on pyytänyt apua
  CITESiltä kyseisen lajin kansainvälisen kaupan
  valvonnassa.

13
Ongelma - liikaa metsästys command and control
CITES

• CITES valvoo liitteissä olevien eläinten, kasvien
  ja niiden tuotteiden kansainvälistä kauppaa
  lisenssillä.
• Kaikelle tuonnille, viennille ja uudelleen
  viennille (eli tietyn lajin - joka oli
  aikaisemmin tuotu maahan - vienti maasta, joka
  oli aikaisemmin tuotu maahan) on oltava
  asianmukainen lisenssi.
• CITES voi myös kieltää kokonaan tietyn lajin
  kansainvälisen kaupan, mikäli laji on tarpeeksi
  uhanalainen.
• Norsunluun kauppa kiellettiin CITESin alla
  vuonna 1989.

14
ELINYMPÄRISTÖJEN TUHOAMINEN

• Suorat toimet
• Maan ostaminen tai maan vuokraaminen (engl.
  purchase or lease) ja luonnonpuistojen
  perustaminen.
• Suojelusopimusten solmiminen maan omistajan
  kanssa (engl. easement). Maan omistaja sitoutuu
  luopumaan sovitun ajan tietyistä maan
  käyttötavoista maksua vastaan.
• Eri tahojen kilpailuttaminen valtion maan
  käytöstä, esim. puuteollisuus vastaan
  ympäristöjärjestöt (engl. concessions).

15
ELINYMPÄRISTÖJEN TUHOAMINEN

• Epäsuorat toimet
• pyrkivät yksityisten ja yhteiskunnallisten
  biologisen monimuotoisuuden nettohyötyjen
  yhtäläistämiseen eri tavoilla, kuten
• maksuilla ympäristöpalveluille (esim.
  kasvihuonekaasujen nielupalveluille)
• tukiaisilla niille elinkeinoelämän muodoille,
  joihin ei liity elinympäristöjen tuhoamista
  (esim. ekomatkailu)
• Ferraro ja Simpson (2001, 19) väittävät, että
  suorat toimet ovat paljon tehokkaampia kuin
  tukiaiset ekomatkailulle ja muille
  ympäristöystävällisille elinkeinomuodoille.

16
Biodiversity prospecting

• Sedjion (1992 Kahnin mukaan 1998, 387) sademetsää
  suojeltaisiin enemmän, mikäli sademetsää
  sisältävissä maissa olisi oikeus saada osa
  maksetuista rojalteista lääkkeistä, jotka on
  kehitetty metsästä löydetyistä lajeista
  (erityisesti kasveista).
• 25 USAssa myydyistä lääkkeistä sisältää
  kasveista kehitettyjä yhdisteitä.
• Esimerkiksi leukemialääkkeet sisältävät
  yhdisteen, jotka tulevat Madagascarin rosy
  perwinkle kasvista (Simpson 1997, 12).
• Simpson (1997) ei kuitenkaan usko, että Sedjion
  ehdottamalla ratkaisulla olisi kovin suurta
  merkitystä sademetsien biologisen
  monimuotoisuuden suojelemiseksi

17
Biodiversity prospecting

• arvio on olemassa miljoonia tutkimattomia kasvi-
  ja eläinlajeja,
• potentiaalisesti hyödyllisten yhdisteiden
  lähteinä toimivia lajeja on
• joko niin monta, että niitä on kuitenkin liikaa,
• tai niin harvoja, että todennäköisyys löytää
  hyödyllisiä yhdisteitä on erittäin matala
• kuinka paljon halutaan säilyttää biologista
  monimuotoisuutta? on arvioitava kuinka paljon
  biologisen monimuotoisuuden suojelun kasvaminen
  yhdelle lajille tuo lisähyötyä (biologisen
  monimuotoisuuden rajahyöty).
• Biologisen monimuotoisuuden rajahyöty riippuu
  sekä siitä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita
  maksamaan uudesta lääkkeestä että siitä kuinka
  todennäköistä on löytää lajista yhdiste, joilla
  on lääkinnällistä käyttöä.

18
Biodiversity prospecting

• Mikäli sama yhdiste löytyy monista lajeista,
  lajille on monta substituuttia ja juuri sen
  tietyn lajin suojelu ei ole kovin arvokasta.
• Toisaalta, mikäli substituutteja ei ole, niin
  sitten todennäköisyys suojella juuri oikea laji
  on pieni (on miljoonia lajeja, joista vain yksi
  tuottaa juuri sitä yhdistettä) ja rajahyöty on
  pieni, koska todennäköisyys suojella juuri oikea
  laji on pieni.

19
Convention on biological diversity CBD

• At the 1992 Earth Summit in Rio de Janeiro, world
  leaders agreed on a comprehensive strategy for
  "sustainable development" -- meeting our needs
  while ensuring that we leave a healthy and viable
  world for future generations. One of the key
  agreements adopted at Rio was the Convention on
  Biological Diversity.
• The Convention has three main goals
• The conservation of biodiversity,
• Sustainable use of the components of
  biodiversity, and
• Sharing the benefits arising from the commercial
  and other utilization of genetic resources in a
  fair and equitable way

20

• Scott Barrett, 1994. "The biodiversity
  supergame," Environmental Resource Economics 4,
  111-122