Terveystiedon didaktiikka

1
Terveystiedon didaktiikka

• Eila Jeronen
• FT, dosentti
• Oulun yliopisto
• Lapin yliopisto
• Helsingin yliopisto

2
Kurssin suoritus ja kirjallisuus
Laajuus 3 op (26 h kontaktia, 52 h
etätyötä) Suoritustapa Aktiivinen
osallistuminen oppimispäiväkirja Arvioint
i hyväksytty/täydennettävä/hylätty
- Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet
(terveystiedon osalta) www.oph.fi - Jeronen, E.
Välimaa, R., Tyrväinen, H. Maijala, H. 2009
(toim.). Terveystietoa oppimaan ja
opettamaan. Jyväskylä PS kustannus. - Kannas, L.
Tyrväinen, H. (toim.) 2005. Virikkeitä
terveystiedon opetukseen. Terveyden edistämisen
tutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä Domus-Offset. - Peltonen, H. Kannas,
L. 2004. Terveystieto tutuksi. Tervettä tietoa
opetuksen tueksi. Helsinki. Opetushallitus.
3
Kurssin tavoitteet
Osa 1 ?   Opiskelija ymmärtää terveystiedon
roolin osana ympäristö- ja luonnontiedon
opetusta,  jossa tavoitteena on edistää
oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja
turvallisuutta koskevia tietoja, taitoja,
asenteita ja käyttäytymistä. ?    Opiskelija
ymmärtää terveystiedon monitieteisen
tietoperustan sekä sen merkitykseen terveystiedon
opetuksessa ja oppimisessa.
Osa 2 ?  Opiskelijalla on valmiuksia
suunnitella, toteuttaa ja arvioida
terveystiedon opetusta, opiskelua ja
oppimista opetussuunnitelman perusteiden suuntaise
sti. ?  Opiskelija harjaantuu käyttämään
terveystiedon opetukselle olennaisia työ- ja
toimintatapoja.
?              Opiskelija ymmärtää opettajan
vastuun terveellisten elämäntapojen
esilletuomisessa sekä terveyskasvatuksen
edistämisessä. ?              Opiskelijalla on
valmiuksia seurata ja edistää oppilaan
terveystietoon liittyvää oppimista ja ajattelua
sekä tutkia ja kehittää omaa työtään
terveyskasvattajana.
4
Oppimispäiväkirja 1/2
Kuva 1. Tietoisuuden kehä (Alasilta-Hagmann
Seppänen-Järvelän 2004, 45 mukaan Jeronen
Kaikkonen 2001, 3539)
5
Oppimis-päiväkirja 2/3
6
Oppimispäiväkirja 3/3

• Oppimispäiväkirjapohja
• - Mieti ja kuvaa muutamalla sanalla, mitä opit.
• - Mikä sai sinut oppimaan/oivaltamaan näitä
  asioita? Miten opettelit?
• - Mikä tuntui vaikealta? Miksi? Mitä et vielä
  oivaltanut?
• - Paljonko käytit aikaa näiden asioiden
  opiskeluun?
• - Miten voisit soveltaa oppimiasi asioita?
• - Mitä uusia asioita sinulle tulee mieleen?

(Silander, 2003, 131, teoksessa P. Silander H.
Koli. Verkko-opetuksen työkalupakki
oppimisaihioista oppimisprosessiin. Helsinki
Finn Lectura.)
7
Kurssin sisältö, osa 1 Opiskelija
perehtyy terveystiedon monitieteisen tiedonalan
luonteeseen, jossa terveys ymmärretään
fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi
toimintakyvyksi.

• Johdanto
• Terveystiedon opetussuunnitelman lähtökohdat
• Terveystiedon valtakunnallinen opetussuunnitelma
• Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO)
• Lähteet
• 2. Terveystiedon perusteet
• Terveys käsitteenä
• Sairaus käsitteenä
• Terveys ja sairaus yhteenveto
• Terveyskasvatuksen päämäärä
• Työtapojen valinta
• Resurssikriteerit
• Terveysosaamisen mittaaminen
• Lähteet

• 3. Elintavat
• Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja
  siihen vaikuttavat tekijät
• - Terveyden ulottuvuudet
• - Lähteet
• 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
  haasteet
• Kehityshaasteet ja -tehtävät
• Käyttäytymisen muutosmallit
• Lähteet
• 5. Elimistön rakenne ja toiminta
• Fyysinen terveys
• Maslowin tarvehierarkia
• Seikkailukasvatus
• Lähteet

8
Kurssin sisältö, osa 2 Opiskelija
perehtyy terveystiedon keskeisiin aiheisiin
terveystiedolle ominaisten työ- ja
toimintatapojen avulla

• Laajuus 3 op
• (26 h kontaktia, 52 h etätyötä)
• Suoritustapa
• Aktiivinen osallistuminen
• oppimispäiväkirja
• Arviointi
• hyväksytty/täydennettävä/hylätty

• 10 ryhmää
• 3 henk./ryhmä
• 60 min/ryhmä
• Aiheet
• 1) Ihmisen elämänkaari
• 2) Kasvu ja kehitys lapsuus
• 3) Kasvu ja kehitys nuoruus
• 4) Kasvu ja kehitys aikuisuus
• 5) Terveelliset elämäntavat
• 6) Vastuullisuus omasta terveydestä
• 7) Vastuullisuus toisten terveydestä
• 8) Hyvinvointi
• 9) Vastuullisuus hyvinvoinnista
• 10) Vastuullisuus turvallisuudesta

9
1. Johdanto Terveystiedon opetussuunnitelman
lähtökohdat 1/2
Kouluterveys (2002). Stakes.
10
1. Johdanto Terveystiedon opetussuunnitelman
lähtökohdat 2/2
Kouluterveys (2002). Stakes.
11
1. JOHDANTO Terveystiedon valtakunnallinen
opetussuunnitelma

• http//www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf
• Ympäristö- ja luonnontieto
• VUOSILUOKAT 1-4
• Ympäristö- ja luonnontieto on biologian,
  maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon
  tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä,
  jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen
  näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas
  oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja
  rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä,
  ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja
  sairautta.
• Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu
  tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan,
  jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja
  oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja
  tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot,
  taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja
  elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle
  kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
(2004), 113, 114.
12
1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO)
1/3

• Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative
  learning) on
• opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen
• saavuttamiseksi.
• Tavoitteet
• sitoutetaan oppilaat osallistumaan
  oppimisprosessiin aktiivisesti, 
• ohjataan heitä kantamaan vastuuta sekä omasta
  että toisten oppilaiden oppimisesta,
• kannustetaan oppilaita yhdessäoppimisen
  toimintakultuuriin ja tiedon jakamiseen
  yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun
  sijaan,
• kehitetään oppilaiden yhteistyö-, sosiaalisten-,
  vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä
  asenteita,
• Kohotetaan oppilaiden itsetuntoa ja
  opiskelumotivaatiota
• pyritään kaikkien oppilaiden laadullisesti ja
  määrällisesti parempaan oppimiseen.

Vrt. Collin, Korhonen, Penttinen Vakiala,
(2003)
13
1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO)
1/3

• Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative
  learning) on
• opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen
• saavuttamiseksi.
• Tavoitteet
• sitoutetaan oppilaat osallistumaan
  oppimisprosessiin aktiivisesti, 
• ohjataan heitä kantamaan vastuuta sekä omasta
  että toisten oppilaiden oppimisesta,
• kannustetaan oppilaita yhdessäoppimisen
  toimintakultuuriin ja tiedon jakamiseen
  yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun
  sijaan,
• kehitetään oppilaiden yhteistyö-, sosiaalisten-,
  vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä
  asenteita,
• Kohotetaan oppilaiden itsetuntoa ja
  opiskelumotivaatiota
• pyritään kaikkien oppilaiden laadullisesti ja
  määrällisesti parempaan oppimiseen.

Vrt. Collin, Korhonen, Penttinen Vakiala,
(2003)
14
1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO)
2/3

• Periaatteet
• Myönteinen riippuvuus (positive interdepence)
• Sitoutuneisuus ja tilivelvollisuus
  (accountability as a group member)
• Vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot (social
  skills)
• Viestintä (communication)
• Luottamus (trust)
• Johtajuus (leadership)
• Päätöksenteko (decision-making)
• Yhteisen työskentelyn arviointi (assessment of
  collaborative efforts)
• Vuorovaikutus (face-to-face interaction)

Johnson Johnson, (1991) Vrt. Sahlberg
Leppilampi, (1994)
15
Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 3/3

• 1. Työn suunnittelu
• Kerrataan oppimisen tarkoitus ja se, miten
  ryhmissä työskennellään.
• Nimetään kotiryhmän jäsenet (esim. 1, 2 ,3, 4).
• 2. Työskentely opiskeluryhmässä
• Hankitaan ja jäsennetään tietoa
• Laaditaan tiedosta yhdessä neuvottelemalla kuva,
  kertomus tms.
• Jokainen ryhmän jäsen pirtää/kirjoittaa itselleen
  saman neuvottelussa syntyneen tuotoksen. Sen
  avulla hän opettaa asian myöhemmin oman
  kotiryhmänsä jäsenille.
• 3. Opetus ja oppiminen kotiryhmässä
• Kun tiedot on koottu ja opiskeltu, palataan
  takaisin kotiryhmiin.
• Kukin vuorollaan opettaa muille kotiryhmän
  jäsenille oman vastuualueensa asiat.
• 4. Arviointi
• Lopuksi kotiryhmä/koko luokka arvioi työskentelyä
  sekä tuotoksia.

Vrt. Lavonen Meisalo ym.
16
Tehtävä

• Vertaa, miten terveystiedon lähtökohdat
  toteutuvat valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa
  
• Ryhmä 1 Aihekokonaisuuksien Ihmisenä
  kasvaminen ja Kulttuuri-identiteetti ja
  kansainvälisyys tavoitteet ja sisällöt (ss.
  38-39)
• Ryhmä 2 Aihekokonaisuuksien Viestintä ja
  mediataito ja Osallistuva kansalaisuus ja
  yrittäjyys tavoitteet ja sisällöt (ss. 39-41)
• Ryhmä 3 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja
  kestävästä tulevaisuudesta, Turvallisuus ja
  liikenne ja Ihminen ja teknologia tavoitteet
  ja sisällöt (ss. 41-43)
• Ryhmä 4 Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteet
  ja sisällöt vuosiluokilla 1-4 (ss. 170-172)
• Ryhmä 5 Arviointi Kuvaus oppilaan hyvästä
  osaamisesta 4. luokan päättyessä (ss. 172-174)
• Ryhmä 6 Biologian ja maantiedon tavoitteet ja
  sisällöt vuosiluokilla 5-6 (ss. 176-177)
• Ryhmä 7 Arviointi Kuvaus oppilaan hyvästä
  osaamisesta 6. luokan päättyessä (ss. 178-179)
• Ryhmä 8 Terveystiedon tavoitteet ja sisällöt
  vuosiluokilla 7-9 (ss. 200-201)
• Ryhmä 9 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
  (ss. 201-202).

17
Opetusorientaatiot 1/2
Vanhem- mat
OPS
Oppija
OPS
Oppija
OPS
Oppija
Transmissio
Transaktio
Transformaatio
Kuva 1. Kolme opetusorientaatiota (Sahlberg
Leppilampi, 1994, 156-161)
18
Opetusorientaatiot 2/2
Kestävä kehitys
Elintavat
(Taylor, Quinn, Littledyke, Coll, (eds.),
2012).
19
1. Lähteet

• - Collin, J., Korhonen, K., Penttinen, L.
  Vakiala, V. (2003). Yhteistoiminnallinen
  oppiminen. http//www.tutkiva.edu.hel.fi/yhteisto.
  html (Luettu 12.11.2013).
• - Johnson, D.W. Johnson, F. P. (1991). Joining
  Together group theory and group skills.
  Englewood Cliffs, NJ Prentice Hall, 219250.
• - Kouluterveys (2002). Stakes.
• - Lavonen, J., Meisalo, V. ym. Yhteistoiminnallise
  t työtavat.
• http//www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto_v
  anhat/yto_vanha/main.htm
• (Luettu 12-11-2013).
• - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
  (2004), Ympäristö- ja luonnontieto. 113, 114.
• - Sahlberg, P. Leppilampi, A. (1994). Yksinään
  vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen
  mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki
  Yliopistopaino.
• - Taylor, N., Quinn, F., Littledyke. M., Coll,
  R.K. (eds.) (2012). Health Education in Context.
  Rotterdam Sense Publishers.

20
Arvokasvatusmenetelmät

• 1. Arvojen siirtäminen (Indoktrinaatio)
• Palkkiot ja rangaistukset
• 2. Arvoneutraalisuus
• Arvoja ei saa opettaa
• Tavoitteena objektiivisuus
• 3. Huomaavaisuuteen kasvattaminen
• Eläytyminen toisen osaan
• Tavoitteena sosiaalinen tietoisuus
• 4. Moraalin kehittäminen
• Perustuu Piagetin ja Kohlbergin moraalin
  kehitysteorioihin
• Tuetaan kasvua seuraavalle kehitystsolle
• 5. Toimintaoppiminen
• -ongelmanratkaisua tosielämaän tilanteissa
• 6. Arvojen selkiytys
• - Tavoitteena arvottamistaidon kehittyminen ja
  itsetuntemus

21
TehtäväKäsitteiden selkiyttäminen

• Laadi käsitekartta tai ajatussikermä pienryhmäsi
  jäsenten kanssa käyttäen seuraavia näkökulmia
• Mitä tarkoitetaan käsitteillä terveys ja sairaus?
• Miten määrittelette ne?
• Miten k.o. käsitteet liittyvät terveystietoon ja
  -kasvatukseen?

22
Käsitekartta (concept map)
(https//cmap.helsinki.fi/rid1211529573206_196580
051_2252/KC3A4sitekartta20-20AINE.cmap)
23
2. Terveystiedon perusteetTerveys käsitteenä
(1/4)

• The Constitution of the World Health Organization
  (WHO, 1946) Health is a state of complete
  physical, mental and social well-being and not
  merely the absence of disease or infirmity.
  (WHO, 1996).
• Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen,
  psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei
  ainoastaan sairauden puuttumista.
• Itä-Suomessa tehty koululaistutkimus
  Peruskouluikäiset ymmärtävät terveyden
  sairaudettomuutena, esteettömyytenä, koettuna
  hyvinvoinnin tilana, täysipainoisena elämänä ja
  itsestä huolehtimisena. (Jakonen 2005, 104,117.)

24
2. Terveystiedon perusteetTerveys käsitteenä
(2/4)
Myönteisen terveyden tunnuspiirteet 1)
elämänasenne, johon sisältyvät mm. elämänilo ja
onnellisuus 2) fyysiset voimavarat, johon
sisältyvät fyysinen kunto ja energisyys
ym. 3) hallinnan tunne, johon kuuluvat mm.
itseluottamus ja myönteinen minäkuva 4)
sosiaalinen tuki, johon kuuluvat mm. rakkaus ja
luotettavuus. Täydellinen terveys on
utopistinen olotila. Sen voidaan sanoa olevan
saavuttamaton, mutta toivottu mahdollisuus.
(Välimaa, 2005, 38 Eskola, Kannas, Mustajoki
Räsänen, 2005, 819)
25
2. Terveystiedon perusteetSairaus käsitteenä
(3/4)

• Terveyden/sairauden kolme mallia
• I Biolääketieteellinen malli
• Tauti, disease
• Lääkäri, ammattilainen
• II Sosiaalinen/funktionaalinen malli
• Sairaus, toimintakyky, sickness
• Ympäristö, instituutiot
• III Psykologinen/subjektiivinen malli
• Sairaus, illness
• Yksilö

(Lahelma, 2006)
26
2. Terveystiedon perusteet Terveys ja sairaus
yhteenveto (4/4)

• Terveyden ja sairauden moniulotteisuus
• Myönteinen ja kielteinen käsite
• Biologinen, psykologinen ja sosiaalinen taso
• Jatkumo ja kahtiajako (dikotomia) Terveys
  sairaus ( tauti kuolema)
• Oireet, kipu
• Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
• Terveyskäyttäytyminen
• Sairauskäyttäytyminen

Vrt. Lahelma, (2006)
27
2. Terveystiedon perusteet Terveyskasvatuksen
päämäärä
Terveyden lukutaito terveysosaaminen
Oppilaan omakohtainen terveyskokemus
Oppilas soveltaa terveys- kokemuksiaan ja
-tietojaan, uudet omakohtaiset terveyskokemukset
Terveyskokemusten pohdinta vanhempien,
kavereiden, opettajien ja kouluterveydenhoitajan
kanssa
Oppilas jäsentelee, perustelee, käsitteellistää
sekä oppii terveystietoja ja -taitoja
(Jakonen, 2005, 16)
28
Ajatussikermä l. ajatuskartta (mind map)
(kilta.sovelto.fi)
29
2. Työtapojen valinta 1/2
Tavoite Sopivat menetelmät
Terveyteen vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen Terveystietouden lisääminen Esitelmät Ryhmätyöt Joukkoviestintä Näyttelyt Kampanjat
Terveystietämyksen lisääminen Tiedottaminen Yksityisopetus Ryhmäopetus Kirjallinen informaatio Joukkoviestintä Näyttelyt Kampanjat
Oma-aloitteisuuden edistäminen Itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja päätöksentekokyvyn parantaminen Ryhmätyöt Päätöksentekoharjoitukset Arvojen selkiyttäminen Sosiaalisten taitojen harjoittelu Lavastetun tilanteen harjoittelu Mielikuvakokeilu Roolileikit Itsevarmuusharjoittelu Neuvonta- ja tukitoimet
(Ewles Simnett, 1995)
30
2. Työtapojen valinta 2/2
Asenteiden ja käyttäytymisen muuttaminen Yksilöiden elämäntapojen muuttaminen Ryhmätyöt Taitojen harjoitteleminen Itseapu ryhmät Yksityisopetus Ryhmä- ja yksilöterapia Kirjallinen informaatio Neuvonta
Yhteiskunnalliset/ympäristömuutokset Fyysisen tai yhteiskunnallisen ympäristön muuttaminen Syrjäytyneiden ryhmien avustaminen Lobbaus Painostusryhmät hteisön kehittäminen Yhteisötyö Terveyttä edistävien asioiden ajaminen Ympäristötoimenpiteet Suunnittelu ja päätöksenteko Organisaatioiden muutokset Lakien ja säädösten toimeenpano
(Ewles Simnett, 1995)
31
2. Resurssikriteerit

• Pääkysymys
• Tukevatko resurssit oppilaan ymmärryksen
  kehittymistä siitä, mitä terveystieto on?
• Muita kysymyksiä
• Sisältö
• Onko sisältö asiaan kuuluvaa, täsmällistä ja
  ajanmukaista?
• Miten sisältö tukee oppilaan tiedon hankintaa?
• Entä käsitteiden ymmärtämistä ja käyttöä ja
  taitojen kehittymistä?
• Ulkoasu
• Onko materiaali selkeästi jäsennetty?
• Miten luovaa ja omaperäistä materiaali on?
• Kiinnostaako materiaali oppilaita?
• Ovatko kuvat ja tekstit selkeitä ja toisiaan
  tukevia?
• Oppilaan tarpeet
• Ovatko tekstit, kuvat sekä muut materiaalit ja
  välineet oppilaan tarpeisiin
• sopivia?
• Ovatko resurssit oppilaiden ikä- ja kykytasoon
  sopivia?

• Kieli
• - Onko kieli oppilaiden ikä- ja kykytasoon
  sopivaa?
• - Tukeeko kieli oppilaan lukutaidon kehittymistä?
• - Tukeeko kieli oppilaan kielitaidon
  kehittymistä?
• Tasa-arvo
• - Tukevatko kuvat ja teksti tasa-arvokasvatusta?
• - Vahvistavatko resurssit ja niiden käyttötavat
  stereotypioita?
• Oppilaiden sitoutuminen
• - Nauttivatko oppilaat resurssien käytöstä?
• - Tukevatko resurssit oppilaiden aktiivista ja
  omatoimista työskentelyä?
• - Kehittävätkö resurssit tutkivan oppimisen
  tavoitteiden mukaista ajattelua ja toimintaa?

32
2. Terveysosaamisen mittaaminen

• Päämäärä
• Terveyssivistys
• Oppilaan tavoitteet
• Peruskäsitteet
• Elimistö-ympäristö-psyyke-vuorovaikutus
• Ymmärrys terveyden muodostumisesta
• Perustaidot ja valmiudet
• Tilanteiden arviointi
• Soveltamistaidot
• Terveysosaamisen hankinta- ja arviointitaidot
• Elintapoihin ja niiden muutokseen vaikuttavien
  tekijöiden tuntemus
• Terveydenhoidon henkilökohtainen etiikka
• Tietoisuus terveysasioiden kulttuuris-yhteiskunnal
  lis-kansainvälisistä yhteyksistä
• Terveysosaamista edistävät asenteet

(Laitakari, 2002)
33
2. Lähteet

• - Eskola, K., Kannas, L., Mustajoki, P.
  Räsänen, P. (2005). Virtaa. Uuden sukupolven
  terveystieto. Jyväskylä Atena Kustannus. Otavan
  kirjapaino.
• - Ewles, L. Simnett, I. (1995). Terveyden
  edistämisen opas. SHKS. Keuruu Otava. Teoksessa
  S. Jakonen ym. (2004). Terveys ja hyvinvointi
  kouluyhteisössä. Kiva koulu -kehittämishankkeen
  (1996-2000) toiminta ja arviointi. Itä-Suomen
  lääninhallituksen julkaisuja 47. Joensuu
  Joensuun yliopistopaino.
• - Jakonen, S. (2005). Terveyttä joka päivä.
  Itäsuomalaisen peruskoulun oppilaiden näkemyksiä
  ja kokemuksia terveyden oppimisesta. Kuopion
  yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 121.
  Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen
  tiedekunta. Väitöskirja.
• http//wanda.uef.fi/uku-vaitokset/vaitokset/2005/i
  sbn951-27-0360-2.pdf (Luettu 12.11.2013)
• - Käpylä, M. (1993). Ympäristökasvatuksen
  tutor-koulutus. Jyväskylän yliopisto.
• - Lahelma, E. (2006). Väestön terveys -kurssi sl
  2006. Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen
  laitos. www.kttl.helsinki.fi/readbinary.asp
• - Laitakari, A. (2002). Terveysosaamisen
  mittaaminen. Terveystiedon kouluttajien koulutus.
  Jyväskylän yliopisto.
• - Välimaa R. (2005). Terveysymmärrystä
  rakentamassa, 3750. Teoksessa L. Kannas H.
  Tyrväinen (toim.) Virikkeitä terveystiedon
  opetukseen. Julkaisuja 3. Jyväskylän yliopisto
  Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
  Domus-Offset.
• - WHO. 1996. Ottawan asiakirja. (The Agenda of
  Ottawa.)
• http//www.who.int/about/en/index.html

34
3. ElintavatFyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
terveys ja siihen vaikuttavat tekijät
omahoito.espoo.fi/public/espoo-fi/ole20omahy...
35
3. ElintavatFyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (1/5)

• Terveyden ja fyysis-psyykkis-sosiaalisten
  muuttujien väliset suhteet
• Stressi vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien
  syntyyn ja kehittymiseen
• Seuraavien tekijöiden väliset kytkennät
• Keskushermosto säätelee kokonaisvaltaisesti elin-
  toimintoja ja käyttäytymistä
• Sisäerityselimistö säätelee hormonaalisesti
  elintoimintoja
• Immuunijärjestelmä huolehtii puolustusreaktioista
  sairauden aiheuttajia yms. tekijöitä vastaan

Institute of Medicine (2001)
36
3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (2/5)

• Nautinto- ja huumausaineet sekä eräät
  käyttäytymistavat
• tupakointi
• alkoholin kulutus
• riittämätön lepo ja uni
• riittämätön liikunta
• eräät seksuaalikäyttäytymisen muodot
• runsasrasvainen ja vähäkuituinen ravinto
• Sosioekonominen tila ja terveys
• Seuraavien tekijöiden vaikutukset
• Sosiaaliset verkostot
• Työllisyys/työttömyys
• Yksilölliset uskomukset ja käsitykset

Institute of Medicine (2001)
37
3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (3/5)
Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin
opettajankoulutukset. Peruskoululaisten
mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011,
Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura.
38
3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (4/5)
Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin
opettajankoulutukset. Peruskoululaisten
mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011,
Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura.
39
3. Elintavat 5/5 Terveyden ulottuvuudet
Äänismaa (2007)
40
Tehtävä

• Etsi pienryhmäsi jäsenten kanssa aikakauslehdistä
  elintapoihin liittyviä kuvia.
• Laatikaa niiden perusteella runo, joka kuvaa
  fyysis-psyykkis-sosiaalisen terveyden
  ulottuvuuksia.

41
Runoja

• Haiku on japanilainen runomuoto, joka käsittää
  kolmesta viiteen riviin
• Ensimmäisellä rivillä on viisi tavua,
• Toisella seitsemän ja
• Kolmannella jälleen viisi,
• Neljännellä seitsemän.
• Usein viimeisellä rivillä on kuusi tavua.
• Cinquain-runossa on viisi riviä.
• Ensimmäisellä rivillä on otsake, jossa on kaksi
  tavua.
• Toisella otsakkeen nelitavuinen kuvaus.
• Kolmannella rivillä on kuusitavuinen
  toimintakuvaus.
• Neljännellä kahdeksantavuinen tunnekuvaus ja
• Viimeisellä rivillä kaksitavuinen otsakkeeseen
  liittyvä sana.

Piilosana-runon ensimmäisistä kirjaimista
muodostuu jokin kasvin, eläimen tai ilmiön nimi
tai jokin viesti. Unelma-runossa on jokin viisi
riviä Ensimmäinen alkaa sanalla Uneksin, Toinen
sanalla olevani, Kolmas rivi ilmaisee
missä, Neljäs toiminnan ja Viides
miten. Kuva-runossa sanat muodostavat kuvan
siitä, Mitä runossa tapahtuu. Timanttiruno on
timantin muotoinen ja Käsittää seitsemän riviä.
42
3. Lähteet

• - Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin
  opettajankoulutukset. Peruskoululaisten
  mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011,
  Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura.
• - Mustonen, R. Salo, A. (2002). Säteily ja solu
  2. STUK.
• - Institute of Medicine (2001).
• - Äänismaa, P. (2007).

43
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteet ja tehtävät

• Maailmasuhteiden näkökulma
• ihmisen suhde todellisuuteen asettaa haasteita
  psyykkiselle kehitykselle
• Oppimistehtävä (Latomaa, 2006.)
• esim. Martin Halverson, (1981) the mastery of
  gender identity gender identity requires the
  simple ability to label oneself as a boy or girl
  and others as a boy, girl, man, or woman.
• Ihmisenä olemisen näkökulma
• ihmisen maailmassa olemisen tapa asettaa
  haasteita psyykkiselle kehitykselle
• elämäntilanteisuuden haltuunottotehtävä
  (Latomaa, 2006.)
• esim. Slaby Frey, (1975) gender stability is
  the recognition that gender
  remains constant over time.
• Kriisien näkökulma
• erilaiset elämän tapahtumat asettavat haasteita
  psyykkiselle kehitykselle kriisien
  käsittelytehtävä (Latomaa, 2006.)
• esim. Slaby Frey, (1975) gender consistency
  (about 6 years old) The child
• now possesses the added knowledge that gender is
  invariant despite changes in
• appearance, dress, or activity.
• Psyykkisten ongelmien ja häiriöiden näkökulma
• erilaiset psyykkiset kysymykset asettavat
  haasteita psyykkiselle kehitykselle
• psyykkisten kysymysten työstämistehtävä (Latomaa,
  2006.)
• esim. Bandura (1997, 1999) a multiple-self
  theory The selective engagement
  and disengagement of
  self-regulatory mechanisms by the same being
  predict variation in
  conduct, including contradictory styles of
  behavior.

44
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 1/7

• Tiedon ristiriitamalli
• Terveysuskomusmalli
• Sosiaalisen oppimisen teoriamalli
• Järkeilyyn perustuva käyttäytymismalli
• Yrittämismalli
• Suojelu-motivaatio -teoria

(Festinger,1957 Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.)
45
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 1/7

• Tiedon ristiriitamalli
• Terveysuskomusmalli
• Sosiaalisen oppimisen teoriamalli
• Järkeilyyn perustuva käyttäytymismalli
• Yrittämismalli
• Suojelu-motivaatio -teoria

(Festinger,1957 Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.)
46
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 2/7

• Tiedon ristiriita (Kognitiivinen dissonanssi)
  -malli
• Pyrkimys välttää ristiriitaisia kokemuksia johtaa
  uskomuksen tai mielipiteen muuttamiseen
• kehittämällä toimintatapaa selittäviä uusia
  uskomuksia
• muuttamalla uskomuksen tärkeysarvoa (esim.
  Liikunta ei ole yhtä tärkeää kuin säännöllinen
  ruokailu.)
• puolustelemalla toimintatapaa
• jättämällä huomiotta epäedulliset seikat

Festinger (1957) Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.
47
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 3/7

• Terveysuskomusmalli
• Perustuu sosiaalipsykologi Kurt Lewinin
  ajatuksille
• Ydinajatus ihmisen käyttäytyminen riippuu siitä,
  miten hän ymmärtää maailmaa.
• Terveysperusteinen käyttäytyminen riippuu siitä,
• onko terveysasia uskottava.
• onko terveysasiaan liittyvä uhka varteenotettava.
• voiko käyttäytymisen muutoksella vähentää uhkaa.
• Itseluottamus tärkeä
• Usko siihen, että itse voi vaikuttaa
  terveydentilaansa

Yksilön käsitykset Vaikuttavat tekijät Halu toimia
Ikä, sukupuoli, persoonalisuus, sosio- Ekonomiset
seikat, tieto
Ymmärretyt hyödyt ja haitat käyttäytymis- muuto
ksen kannalta
Halu muuttaa käyttäyty- mistä
Sairaus- taipumuksen ymmärtäminen
Sairaus- uhan ymmärtä-minen
Toiminta- tekijät Opiskelu, oireet, mediasta
tietoa
(Rosenstock, 1974, Eggerin ym. 2005, 35 mukaan.)
48
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 4/7

• Sosiaalisen oppimisen teoriamalli
• Seuraavat odotukset ja tarkoitukset määräävät
  käyttäytymistä
• Ympäristötekijät (tekijöiden keskinäiset yhteydet
  ja syyt ja seuraukset)
• Oman toiminnan seuraukset
• Itseluottamus ja -kyky
• Terveyskäyttäytymisen muutos riippuu uskosta,
  että
• omalla elintavalla voi vaikuttaa terveydentilaan
• käyttäytymisen muuttaminen vähentää sairastumisen
  uhkaa
• kykenee omaksumaan uusia käyttäytymismuotoja

(Bandura, 1977, Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.)
49
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 5/7

• Järkeilyyn perustuva
• käyttäytymismalli
• Yksilön käyttäytymistä voidaan ennustaa hänen
  tarkoitustensa perusteella, sillä tarkoitus on
  asennepohjainen aikomus, johon vaikuttavat
  ystävien, työtovereiden ja sukulaisten asenteet
  (sosiaalinen normisto).
• Huom. Yksilön käyttäytymistä ohjaa kuitenkin
  viime kädessä toisten yksilöön kohdistama
  kontrolli (Ajzen 1988)

Käyttäytymisen seurausta koskevat uskomukset
Seurausten arviointi
Asenne
X
Tarkoitukset
Käyttäy- tyminen
Muiden käyttäytymistä koskevat uskomukset
Yksilöllinen normi
Samoin käyttäytäyty- misen motivaatio
X
Fisbein Ajzen (1975) Eggerin ym. 2005, 36-38
mukaan.
50
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 6/7

• Yrittämismalli
• Perustuu Fishbeinin malliin
• Yksilölliset tavoitteet ja yritys saavuttaa
  tavoitteet ovat eri asioita.
• Keskeistä ihmisten asennoituminen yrittämiseen,
  menestymiseen ja epäonnis-tumisiin sekä niiden
  seurauksiin.

• Yrittämismalli
• Perustuu Fishbeinin malliin
• Yksilölliset tavoitteet ja yritys saavuttaa
  tavoitteet ovat eri asioita.
• Keskeistä ihmisten asennoituminen yrittämiseen,
  menestymiseen ja epäonnis-tumisiin sekä niiden
  seurauksiin.

Asennoitu- minen menestykseen
Menestyksen toden- näköisyys
Äskettäiset yritykset
Aikaisempien yritysten määrä
X
Asenne yrittämistä kohtaan
Yrittämisen aikomus
Yritys
Asenne tekemiseen
Sosiaaliset normit
Epä- onnistumisen toden- näköisyys
Asennoitu- minen epä- onnistumiseen
X
51
4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen
haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 7/7

• Suojelu-motivaatio-teoria
• Alkujaan pelon ja ahdistuksen välttämiseen ja
  vähentämiseen kehitetty
• Ihmiset haluavat puolustautua sekä fyysisiä,
  psyykkisiä että sosiaalisia uhkia vastaan
  (Rogers, 1975, 1983).

Uhan ymmärtäminen
Uhan toteutumis- toden- näköisyys
Uhan arvioiminen
Suojelu- motivaatio
Käyttäy- tyminen
Reagoimisen tarpeen ymmärtäminen
Selviytymisen arvioiminen
Yksilöllinen käsitys reaktiokyvystä
Rogers (1975) Eggerin ym. 2005, 39, 40 mukaan.
52
Roolileikki

• 5 henk./ryhmä
• Aihe Käyttäytymisen muutosmallit
• 1) Pohjustus- eli perehtymisvaihe
• - Miettikää yhdessä
• miten henkilö k.o. mallin mukaan toimii ja
• ratkaisee käyttäytymisongelman.
• Millaisia toiveita, arvoja ja asenteita
  roolihahmoilla
• on?
• Mitkä tapahtumat elämässä ovat johtaneet
• ratkaisuihin, jotka draaman kuluessa esitätte.
• 2) Esitys eli toiminnallinen vaihe, johon koko
  ryhmä
• osallistuu.
• 3) Ratkaisuista keskusteleminen yleisön kanssa.

53
4. Lähteet

• - Bandura, A. (1997). Self-efficacy The exercise
  of control. New York Freeman.
• - Bandura, A. (1999). Social cognitive theory of
  personality. In L. Pervin O. John (Eds.),
  Handbook of personality (2nd ed., pp. 154-196).
  New York Guilford Press.
• - Egger, G., Spark, R. Donovan, R. (2005).
  Health promotion strategies and methods. 2nd ed.
  Sydney McGraw-Hill Australia Pty Ltd.
• - Latomaa, T. (2006). Lasten ja nuorten
  psyykkisen kehityksen haasteet 4 op. Oulun
  yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.
• - Martin, C. L., Halverson, C. F. (1981). A
  schematic processing model of
• sex typing and stereotyping in children.
  Child Development, 52, 1119-1134.
• - Slaby, R. G., Frey, K. S. (1975). Development
  of gender constancy and
• selective attention to same-sex models.
  Child Development, 46, 849-856.

54
5. Elimistön rakenne ja toiminta
Fyysinen terveys Ravitsemus Liikunta Lepo ja
uni Seksuaalisuus Nautintoaineet, huumeet ja
nuoret Maslowin tarvehierarkia
55
5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen
terveys 1/6

• Eliön kokonaisvaltainen tila määrätyllä hetkellä
• Kehon kunto
• Sairauksien tai/ja epänormaalisuuksien
  puuttuminen
• Hyvinvoinnin tila

56
5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen
terveys 2/6

• Sairauksia aiheuttavat tekijät
• bakteerit
• virukset
• myrkylliset aineet
• tapaturmat ja onnettomuudet
• geneettinen tausta

Mustonen Salo (2002, 36)
57
5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen
terveys 3/6

• Biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät
  vaikuttavat terveyteen
• Liiallinen stressi sydän- ja verenkiertoelinten
  sairaudet
• Palaute- eli feedback-järjestelmät
• Keskushermosto tunnistaa ja järjestelee
  kokemusperäistä tietoa
• Psykososiaalisilla tekijöillä, kuten
  masennusoireilla, itsekontrollilla, omaa
  pystyvyyttä koskevilla odotuksilla ja
  sosiaalisella tuella on yhteys ylipainoon. Myös
  sosio-ekonomisten tekijöiden, kuten
  koulutustaustan, havaittiin olevan yhteydessä
  ylipainoisuuteen ja siihen vaikuttaviin
  psykososiaalisiin tekijöihin. (Psykososiaalisilla
  tekijöillä on, 2010)
• Sisäeritys- eli umpierityselimistö (endokriininen
  erityselimistö) säätelee tuottamiensa hormonien
  välityksellä elintoimintoja
• Immuunijärjestelmä huolehtii vastustuskyvystä
  taudinaiheuttajia vastaan

58
5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen
terveys 4/6

• Spesifiset tekijät
• Tupakka
• Alkoholi
• Riittämätön lepo ja uni
• Liian vähäinen liikunta
• Eräät seksuaalisuuden käytänteet (esim.
  Sadomasokismi)
• Monityydyttymättömät rasvahapot ja vähäkuituinen
  ravinto
• (Institute of Medicine, 2001)

59
5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen
terveys 5/6

• Epigeneettiset tekijät
• solusukupolvesta toiseen periytyviä, geenien
  toimintaan vaikuttavia säätelytekijöitä, jotka
  eivät muuta dnan emäsjärjestystä.
• Tyypillinen epigeneettinen vaikutus on geenin
  dnan metyloituminen tai sen metylaation
  purkautuminen.
• Metyloituminen metyyliryhmiksi nimitettyjen
  hiiliyhdisteiden tarttumista dnahan.
• Vahvasti metyloitunut geeni on yleensä
  sammuksissa, mutta metyyliryhmiä voi myöhemmin
  irrota dnasta, jolloin geeni käynnistyy.
• Geeniemme käyttäytyminen saattaa siis välittyä
  jälkeläisille.
• Ravinnon lisäksi esimerkiksi yksilön kokema
  stressi ja elämäntavat voivat johtaa sukupolvelta
  toiselle siirtyviin epigeneettisen säätelyn
  muutoksiin.

(Dadi, 2006 Nyström, 2013).
60
5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen
terveys 6/6

• sosioekonomisten tekijöiden ja terveyden väliset
  suhteet
• Sosiaaliset verkostot
• Työllisyys/työttömyys
• Yksilölliset uskomukset

(Institute of Medicine, 2001)
61
5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 1/6
Kuva 1. Ruokaympyrä.(Valtion ravitsemusneuvottelu
kunta, 2006)
Kuva 2. Ruokakolmio.(Valtion ravitsemusneuvottelu
kunta, 2006)
62
5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 2/6
Rasvaton maito/piimä tai vesi
Ateriaan kuuluu leipä ja pehmeä kasvirasvalevite
Jälkiruoka tai maitovalmiste välipalana
Liha, kala, muna 1/4 tai kasvisruoka, jossa
palkokasveja/ pähkinöitä/ siemeniä
Kasvikset 1/2
Peruna, riisi, pasta 1/4
(Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005).
63
5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 3/6
Alakouluikäisten ylipainon (pituuspaino yli 20 )
yleisyys 2000-luvun vaihteessa STRIP -
tutkimuksen aineistoon perustuen (Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia 2005,
2692.
64
5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 4/6
(Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
ja terveys, 2012)
65
5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 5/6
66
5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 6/6
67
5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta 1/4
(Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
ja terveys, 2012)
68
5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta 2/4
CDCn (Centers for Disease Control and
Prevention) liikuntasuositukset Aerobista
liikuntaa eli kohtuullisesti rasittavaa
liikkumista kolmena päivänä viikossa osana 60
minuutin päivittäistä liikkumista Luustoa
vahvistavaa liikuntaa kolmena päivänä viikossa
osana 60 minuutin päivittäistä liikkumista.
(CDC, 2008).
Kuva 1. Liikunnan merkitys lasten ja nuorten
terveydelle. (Fogelholm, 2005, 166)
69
5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta
3/4 Liikuntapiirakka
70
5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta
4/4 Lapset
Lapsille ja nuorille (6 - 17-vuotiaat)
suositellaan - fyysistä aktiivisuutta
vähintään tunti päivässä. suurin osa
kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavaa
aerobista aktiivisuutta. - Osan
päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta tulisi
olla voimakkaasti kuormittavaa ainakin
kolmena päivänä viikossa. - Ainakin kolmena
päivänä viikossa aktiivisuuden tulisi olla
lihaksia ja luustoa vahvistavaa.
(http//www.health.gov/paguidelines/midcourse/pag-
mid-course-report-final.pdf)
71
5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 1/4

• Levossa elimistö uusintaa energiavarastojaan.
• Fyysinen lepotila
• Psyykkinen lepotila
• Levon muotoja
• Fysiologinen lepotila kehon rentoutuminen
• Sensorinen lepotila hermoston rentoutuminen
  (esim. Silmät kiinni)
• Emotionaalinen lepotila tunne-elämän
  levollisuus
• Mentaalinen lepotila mielen levollisuus

Rawfoodexplained, http//www.rawfoodexplained.com/
rest-and-sleep/what-is-rest.html
72
5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 2/4

• Syvä perusuni iltayön syvä univaihe, jossa
  aivot saavat lepoa. Syvä uni on tärkeä etenkin
  aivojen otsalohkon toiminnalle. Otsalohko
  säätelee muun muassa ihmisen ennakointia ja
  motivaatiota. Syvä perusuni auttaa painamaan
  mieleen päivällä opittuja tiedollisia asioita.
  Aamuyöstä perusuni kevenee.
• REM-uni aamuyön vilkeuni univaihe, jonka
  aikana silmissä on nopeita liikkeitä ja
  aivosähkökäyrässä, hengityksessä ja
  verenkierrossa on voimakkaita vaihteluita.
  Vilkeuni säätelee muistia, oppimista ja
  mielialaa. Vilkeuni on tärkeä liikemuistille
  vasta opitut liikesarjat painuvat muistiin.
• Lyhyt- ja pitkäuniset Suomessa noin 14
  prosenttia aikuisista tulee toimeen korkeintaan 6
  tunnin vuorokautisella unella. 13 prosenttia
  tarvitsee unta vähintään 9 tuntia. Valtaosa
  aikuisista nukkuu noin 7-8 tuntia.
• Unen pituutta säätelevät perityn luontaisen
  unenpituuden lisäksi myös elintavat ja vuorotyöt.
  
• Unen tarve vaihtelee jonkin verran iän mukaan.
  Lapset ja vanhukset nukkuvat päiväunia, ja se
  verottaa heidän yöunensa pituutta. Sen sijaan ikä
  vaikuttaa syvään uneen keski-iässä syvän unen
  osuus alkaa vähetä ja uni kevenee.

Kansanterveyslaitos (2007)
73
5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 3/4
74
5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 4/4

• Koululaisen unen tarve on merkityksellinen,
  sillä uni
• lisää vireisyyttä
• edistää oppimista
• edistää fyysistä kasvua.
• Unen puute heijastuu suoraan fyysiseen
  terveyteen, sillä jo muutaman tunnin muutos
  päivittäisessä univajeessa vaikuttaa
• aineenvaihduntaan
• puolustusjärjestelmään.
• Univaje lisää riskiä ajautua helpommin
  tapaturmiin, sillä vuorokauden valvominen vastaa
  yhden promillen humalatilaa.
• Terveyden kannalta nuori tarvitsee n. 9 tunnin
  yöunet.

Vrt. Eskola, Kannas, Mustajoki Räsänen (2005,
146149, 152) Kannas, Tynjälä Vuori (2004,
145) Liinamo Tynjälä (1995, 8990, 9394)
75
5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus
Murrosiän fyysiset muutokset 1/6

• Pojan muutokset
• lihaksisto vahvistuu
• hartiat levenevät
• karvoitus lisääntyy kasvoissa, rinnassa,
  sukuelinten ympärillä ja kainaloissa
• äänenmurros madaltaa ääntä
• sukuelimet suurenevat
• kivekset alkavat tuottaa sukupuolihormoneja
• kiveksissä alkaa muodostua siittiöitä, jotka
  varastoituvat lisäkiveksiin
• kiihottavat unet ja siemensyöksyt
• kun poika alkaa saada siemensyöksyjä, hän voi
  siittää lapsen sukupuoliyhteydessä

• Tytön muutokset
• lantio levenee, mahdollisia tulevia synnytyksiä
  varten
• rinnat kasvavat
• karvoitusta kainaloihin ja ulkoisiin
  sukupuolielimiin
• munasarjoissa kypsyy yksi munasolu joka kuukausi
  ja kulkeutuu munajohdinta pitkin kohtuun. kohdun
  limakalvo on muuttunut paksummaksi ja on valmis
  vastaanottamaan munasolun. Jos siittiö ei
  hedelmöitä munasolua, kohdun limakalvo ja verta
  poistuu kuukautisvuotona. Kuukautiset alkavat
  10-14 v.
• Valkovuoto pitää emättimen kosteana ja auttaa
  suojaamaan tulehduksilta.

Molemmilla unen ja ravinnon tarve kasvaa
Vuorma Pitkänen, 2006
76
5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus
Murrosikä 2/6

• Ajankohta yksilöllinen, tytöillä nuorempana kuin
  pojilla.
• Alkaa, kun aivoissa oleva aivolisäke alkaa
  tuottaa hormoneja, jotka vaikuttavat
  sukupuolirauhasiin. Ne puolestaan alkavat
  kehittyä ja tuottaa sukupuolihormoneja.
• Hormonit ovat elimistön muodostamia tehoaineita,
  jotka vaikuttavat solujen toimintaan. Hormonien
  ansiosta keho muuttuu ja elimistö saavuttaa
  sukupuolikypsyyden. Vaikuttaa myös psyykeen!
• Nuoruutta ajatellaan usein kuohunnan ja kriisien
  ajanjaksona hämmennystä, epävarmuutta
  ihmissuhteissa, nopeita ihastumisia, pettymyksiä,
  halua kokea ja oppia, itkua ja naurua
• mielialat vaihtelevat, ulkonäkö muuttuu?
  epävarmuus, itsenäistyminen? ristiriidat kotona
  ja koulussa
• Sosiaalisuus kaverisi voivat vaihtua, saatat
  käyttäytyä ryhmässä eri tavalla kuin tähän asti.
  Samoin puheenaiheet, yhdessä tekeminen ja ryhmän
  kokoonpano voi vaihdella. Välillä on kiva olla
  yksinkin.
• Yhtä ainoaa mallia nuoruusiälle ei ole.
• Murrosvaihe myös roolissa ei enää lapsi, ei
  vielä aikuinen. Vapaudet ja vastuut muuttuvat.
  Muutoksen vastustaminen ja halu muuttua yhtä
  aikaa.
• Nopean fyysisen kasvun vaihe vie niin paljon
  energiaa, että henkinen kasvu ei välttämättä ehdi
  seurata mukana.

Vuorma Pitkänen, 2006
77
5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus
kiinnostus ja ihastuminen 3/6

• Ensimmäisiin ihastumisiin ja rakastumisiin
  liittyy yleensä monenlaista arkuutta ja pelkoa,
  pettymyksiä ja sydänsurujakin, sillä nuorilla on
  vain vähän kokemusta ihmissuhteiden hoitamisesta.
  On helppo ottaa mallia tv-sarjoista ja
  elokuvista, mutta niiden maailmankuva ei
  kuitenkaan ole kovin totuudenmukainen.
• Kaukaiseen kohteeseen ihastuminen on hyvä tapa
  tutustua omiin tuntemuksiin. Jollekin riittää
  unelmointi toinen painiskelee sen kanssa miten
  lähestyä ihastuksen kohdetta.
• Jokainen kokee ihastumisen omalla tavallaan. Olo
  voi tuntua sekavalta ja hämmentyneeltä. Mielen
  lisäksi keho reagoi tunteisiin.
• Ihastumiseen ei aina saa vastakaikua. Harva
  löytää oikean kumppanin ensi yrittämällä!
• Tunteiden tunnistaminen, käsittely ja ilmaisu on
  vaikeaa, ja niitä oppii vain harjoittelemalla.

(Vuorma Pitkänen, 2006)
78
5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus
seksuaalisuuden vaiheet 4/6

• Seksuaalisuuden kolme vaihetta
• Toive kokea seksuaalisuutta.
• Seksuaalisuuden heräämisen vaihe.
• Seksuaalisen mielihyvän kokeminen.
• Jonkin vaiheen häiriö voi johtaa sairastumiseen
  (Kazdin, A.E., 2000. Encyclopedia of Psychology
  8 Volume Set.)
• Seksuaalinen orientaatio tarkoittaa miehiin,
  naisiin tai kumpaankin sukupuoleen kohdistuvaa
  emotionaalista, romanttista ja/tai seksuaalista
  kiinnostusta.
• Seksuaalisuus on osa identiteettiä.
• Seksuaalinen orientaatio vaikuttaa
  henkilösuhteiden rakentumiseen ja kehittymiseen.
• Tyypillisesti seksuaalinen suuntautuneisuus tulee
  esille lapsuuden keskivaiheilla ja/tai
  varhaisaikuisuudessa.
• Sekä hetero- että homoseksuaalisuus ovat
  normaaleja seksuaalisuuden muotoja.
• Lesbojen, homojen ja biseksuellien kiusaaminen ja
  eristäminen aiheuttavat tutkimusten mukaan
  kielteisiä psyykkisiä seurauksia.
• Läheisten ja koulun tuki helpottaa terveellistä
  kehitystä ja auttaa selviämään psyykkisistä
  kriiseistä.

(American Psychological Association,
http//www.apa.org/topics/sexuality/index.aspx)
79
5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus
identiteetti 5/6

• Identiteetti tarkoittaa sitä, että on tietoinen
  siitä kuka on ja mihin kuuluu.
• Murrosiässä vartalosi ja ajattelusi muutosten
  sekä ympäristön muuttuneiden odotusten ja
  paineiden myötä joudut tutustumaan itseesi
  uudelleen.
• Identiteetin rakentumisen pohjalla ovat oma
  lapsuuden minäsi, sisarukset, vanhemmat ja
  ikäisesi nuoret, kulttuuri jne.
• tiedon lisääntymistä, mallin ottamista, kokeilua,
  peilaamista, etsimistä
• Jokainen nuori kehittyy omanlaiseksi aikuiseksi.
  Omaa muuttuvaa kehoaan kannattaa tarkastella
  sellaisella, ilman vertailua muihin. Oma keho on
  aina paras keho.
• Sukupuoli-identiteetti tietoisuus itsestä
  tyttönä tai poikana
• Sukupuolirooli Mitä on olla tyttö/nainen,
  poika/mies suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen -
  muokkaa kuvaa omasta itsestä, ohjaa valintoja,
  suuntaa kiinnostusta sekä rakentaa käsityksiä eri
  asioista
• Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa yksilön
  seksuaalisen kiinnostuksen kohteita, sitä mihin
  ihastumisen ja rakastumisen tunteet suuntautuvat
  ja millaisista asioista saa seksuaalista
  mielihyvää. (hetero-, homo-, bi- ja
  transseksuaalisuus)

Vuorma Pitkänen, 2006
80
4. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus
2/2
5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus
Sukupuolinen tasa-arvo 6/6
Sukupuolinen tasa-arvokehitys Suomessa 1971
homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi
poistettiin laista (säädetty v. 1894) 1981
homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta 2
001 sukupuolinen syrjintä kiellettiin
työsopimuslaissa 2002 samasukupuolisten
parisuhteiden virallistaminen 2003
transsukupuolisen sukupuolen vahvistaminen
lakiin 2007 hedelmöityshoidot naispareille
luvallisiksi 2009 perheen sisäinen adoptio
mahdolliseksi rekisteröidyille pareille (Seta
ry.)
81
5. Elimistön rakenne ja toimintaNautintoaineet,
huumeet ja nuoret 1/8
Tosihumalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa
juovat 12 18 vuotiaat
osuus-
osuus-
Pojat
Tytöt
ikä
ikä
50
50
40
40
18
16
30
30
18
16
20
20
14
14
10
10
0
0
1983
1987
1991
1995
1999
1983
1987
1991
1995
1999
(Päihdetilastollinen vuosikirja 2000, Stakes)
82
5. Elimistön rakenne ja toimintaNautintoaineet,
huumeet ja nuoret 2/8
(Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
ja terveys, 2012)
83
5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet,
huumeet ja nuoret 3/8 Alkoholi ja aivot
Pikkuaivot eli cerebellum säätelee liikkeiden
koordinaatiota ja vaikuttaa myös jonkin verran
oppimiseen. Se on hyvin herkkä tiamiinin eli
B1-vitamiinin puutokselle. - Alkoholi vähentää
tiamiinin pitoisuutta aivoissa ja aiheuttaa
pitkäaikaisesti käytettynä esimerkiksi
kävelyvaikeuksia.
Pitkittäisleikkaus aivoista alkoholivaurioille
herkät aivoalueet
84
5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet,
huumeet ja nuoret 4/8 Alkoholi ja aivot
Aivot elintoimintojen säätelykeskus Alkoholi
huumaa aivot ja vaikeuttaa niiden toimintaa
heikentäen muistia, keskittymiskykyä,
koordinaatiota ja arvostelukykyä Alkoholin käyttö
vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen ?
riippuvuus, masennus, dementia,
alkoholismi Kasvuikäisen nuoren aivot
vaurioituvat alkoholista aikuista herkemmin.
otsalohkot
aivojuovio
ohimolohkot
takaraivolohkot
(National Institute on Alcohol Abuse and
Alcoholism, of the National Institutes of
Health, http//pubs.niaaa.nih.gov/publications/aa6
3/aa63.htm)
85
5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet,
huumeet ja nuoret 5/8Alkoholi ja maksa

• Maksa mm. korjaa vaurioituneita soluja, varastoi
  vitamiineja ja mineraaleja sekä puhdistaa verta.
• Poistaa alkoholia verenkierrosta ja polttaa sen ?
  muut toiminnot syrjäytyvät
• Liika alkoholi tuhoaa maksaa, koska se ei kykene
  polttamaan suuria määriä kerrallaan.
• Alkoholi aiheuttaa maksasairauksia
• maksatulehdus, oireet keltaisuus, pahoinvointi,
  ruokahaluttomuus
• maksakirroosi, oireet keltaisuus, pömppövatsa,
  verenvuototaipumus, tajuntahäiriöt
• Hepaattinen enkephalopatia voi aiheuttaa
• uni-, mieliala- ja persoonallisuushäiriöitä
• ahdistuneisuutta ja masennusta
• keskittymiskyvyn huononemista
• liikekoordinaatiovaikeuksia.
• koomaa.

(National Institute on Alcohol Abuse and
Alcoholism, of the National Institutes of Health,
http//pubs.niaaa.nih.gov/publications/aa63/aa63.h
tm)
86
5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet,
huumeet ja nuoret 6/8Alkoholi ja maksa
Alkoholin vaikutus lapsen ja nuoren
elimistöön Alkoholi jakautuu elimistön
vesimassaan, joten pienikokoiselle jo pieni määrä
on voimakas vaikutukseltaan. Esim. 35-40-kiloisen
pullo viiniä voi tappaa. Alkoholi alentaa enemmän
verensokeria lapsella kuin aikuisella, jolloin
aivojen energiansaanti ja toimintakyky
vaarantuvat. Alkoholi on vaarallista kehittyvälle
elimistölle. Lapsen maksa ei kykene polttamaan
alkoholia lainkaan.
87
5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet,
huumeet ja nuoret 7/8Aikuisten tupakointi
(Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen
ja terveys, 2012)
88
5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet,
huumeet ja nuoret 8/8Nuorten tupakointi
(www.kommentti.fi/tiedoston_katsominen.php?dok. R
impelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere,
Rimpelä, 2007)
89
5. Elimistön rakenne ja toimintaYhteenvetoa
käyttäytymisestä 1/4

• Maslowin tarvehierarkia
• Käyttäytymistä motivoivat hierarkiset tarpeet.
• Alemman tason tarpeiden tyydytys mahdollistaa
  seuraavan tason tarpeiden tyydytyksen.

Maslow, (1954, 1968)
90
5. Elimistön rakenne ja toiminta Yhteenvetoa
käyttäytymisestä Käyttäytymismallien
periytyminen 2/4
Käyttäytymismallien periytyminen. Erilaiset
perimän ja ympäristön kautta välittyvät
säätelymekanismit pyrkivät toisaalta vakauttamaan
yksilön kehitystä (staattiset voimat), toisaalta
muokkaamaan sitä muuttuvan ympäristön tarpeita
vastaaviksi (muuttuvat voimat).
(Paunio, 2011)
91
5. Elimistön rakenne ja toiminta Yhteenvetoa
käyttäytymisestä Emootioiden ja käyttäytymisen
säätely 3/4
Liisa Keltikangas-Järvinen temperamentit
yle.fi/.../pitaako_ujoudesta_parantua_48517.html
92
5. Elimistön rakenne ja toiminta Yhteenvetoa
käyttäytymisestä Arvopohja 4/4

• Eettiset arvot
• itseohjautuvuus (ajattelun vapaus, itsenäinen
  toiminta)
• turvallisuus (sopusointu yksilönä, yhteisön
  jäsenenä ja luonnon osana)
• elämän kunnioitus
• Ekologiset arvot
• empatia muita lajeja, muita ihmisiä ja tulevia
  sukupolvia kohtaan
• kasvun rajojen kunnioittaminen
• luontoa ja elämän laatua koskevien
  uhkatekijöiden minimointi
• halu muuttaa poliittista ja taloudellista
  toimintaa kestävän kehityksen suuntaan.

• Biologiset arvot
• elämä
• terveys
• elämän onnistuneisuus
• Esteettiset arvot
• kauneus
• Tiedolliset arvot
• totuus
• tietäminen
• Uskonnolliset arvot
• pyhyys
• (Fien, 1993)

93
5. Elimistön rakenne ja toiminta sekä niiden
tutkiminen Seikkailukasvatus
(Karppinen, 2002, 169)
94
5. Elimistön rakenne ja toiminta sekä niiden
tutkiminen Tehtävä 1/2

• Pohdi
• 1) Millaisia seikkailukasvatusaktiviteettien
  hyviä ja huonoja puolia on seuraavassa
  videonäytteessä?
• 2) Miten Maslowin tarvehierarkia toteutuu?
  Esimerkkejä?
• 3) Miten seikkailu- ja elämyspedagogiikan
  periaatteet toteutuvat? Esimerkkejä?
• Kerro näkemyksistäsi koko ryhmälle.
• Anake Outdoor School Curriculum, Experience and
  Students
• http//www.youtube.com/watch?vepj6BbySc48

95
5. Elimistön rakenne ja toiminta sekä niiden
tutkiminen Tehtävä 2/2

• Liikenneruuhka
• Tarkoituksena on järjestää
• aloitusryhmityksestä peilikuva.
• Puolet ryhmästä on toisella puolella ja
• puolet toisella puolella kasvot vastakkain,
• kukin ryhmän jäsen omassa ruudussa.
• Puolessa välissä on yksi tyhjä ruutu. Kukin saa
• liikkua kerrallaan joko yhden ruudun eteen,
• yhden ruudun taakse tai hypätä yhden ruudun yli.
• Ruutujen viivoihin ei saa koskea. Ruuduilta ei
  saa
• myöskään p