Ymp

1
Ympäristövaikutukset (YVA) ja sosiaaliset
vaikutukset (SVA)
Kaavoituksen heikko lenkki?

• Kimmo Lapintie
• Arkkitehtuurin laitos
• Tkenillinen korkeakoulu

2
Mitä vaikutusten arviointi on?

• Jatkuva prosessi, jossa käytetään hyväksi
  perustietoja, hankitaan lisätietoja ja säädetään
  kaavaratkaisua arvioitujen vaikutusten mukaisesti
• OAS listaa arvioitavat vaikutukset, valmistelussa
  suoritetaan arviointi ja kaavaehdotusta varten ne
  kootaan yhteen

3
Mitä vaikutusten arviointi on?

• Arviointi on asiantuntija-arviointia, joko
  kvantitatiivista (esim. melu, virtaukset) tai
  kvalitatiivista (esim. kaupunkikuva)
• Osallisten tulee voida osallistua keskusteluun
  arvioinnin riittävyydestä
• Osallistumisprosessi ei kuitenkaan korvaa
  sosiaalisten vaikutusten arviointia

4
Ongelmia

• Vain osa vaikutuksista on mitattavissa, mutta
  myös muut vaikutukset on pyrittävä arvioimaan
  mahdollisimman objektiivisesti
• Aina suunnittelutiimissä ei ole joka alan
  asiantuntijoita eikä resursseja käyttää
  konsultteja -gt houkutus hatusta vedettyihin
  arviointeihin
• Ympäristövaikutukset ovat kompleksinen systeemi,
  jossa luonto ja kulttuuri vaikuttavat toisiinsa
  ei-palautuvalla tavalla

5
Ongelmia

• Jos suunnittelija kokee puolustavansa
  suunnitelmaa, hän voi vähätellä negatiivisia
  vaikutuksia ja selitellä parhain päin
• Osalliset taas voivat liioitella negatiivisia
  vaikutuksia estääkseen kaavan hyväksymisen
  (NIMBY-efekti)
• Poliittiset vaikuttajat voivat pyriä vaikuttamaan
  myös arvioinnin sisältöön ja julkistamiseen

6
Esimerkki Hista
7
Espoo salasi kriittisen ympäristöraportin

• Helsingin Sanomat 21.12.2007
• Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari
  Moilanen on määrännyt salaiseksi VTTn
  ympäristöraportin, joka arvostelee
  Luoteis-Espooseen suunniteltua Histan
  asuinaluetta, kertoo Hufvudstadsbladet. Histasta
  on suunniteltu noin 20 000 ihmisen asuinaluetta.
  VTTn raportin mukaan alue ei ole erityisen
  ympäristöystävällinen, koska sinne ei ole tulossa
  raideliikennettä. Alue on kaukana palveluista ja
  työpaikoista, joten se tuo mukanaan lisää
  liikennettä. Näin Espoon kaupunki on osaltaan
  tukemassa kasvihuoneilmiötä.

8
Mitä arvioidaan?

• Vaikutusten suuruutta ja merkittävyyttä
• Vaikutusten kohdentumista (alueellisesti, eri
  ihmisryhmiin)
• Vaikutusten pysyvyyttä, palautumattomuutta ja
  todennäköisyyttä
• Vaikutuksia koko sillä alueella, johon kaava
  olennaisesti vaikuttaa (ei vain kaava-alue, ei
  vain hallinnollinen alue)

9
Kaavataso ja vaikutukset

• Maakunta- ja yleiskaavassa arvioidaan
  rakenteellisia vaikutuksia (esim.
  liikenneyhteyksien vaikutus eri alueiden
  saavutettavuuteen, rakentamisen vaikutus
  viheralueiden riittävyyteen ja viheryhteyksiin
  jne.)
• Asemakaavassa arvioidaan yksityiskohtaisempia
  vaikutuksia (esim. melun, kasvi- ja eläinlajien
  määrät, sosiaalinen segregaatio)

10
Esimerkki Suurpelto
11
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja
rakennettuun ympäristöön

• Suunnittelulla kehitetään kaupunkimaista
  yhdyskuntarakennetta ja liitetään uudisalue
  muuhun Olari-Matinkylän kaupunginosaan. Ratkaisu
  eheyttää yhdyskuntarakennetta Etelä-Espoon
  yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
• Alueella ei ole rakennuksia tai rakennettua
  ympäristöä ja se tulee ympäröidyksi
  viheralueilla, jotka erottavat sen ympäröivistä
  rakennetuista alueista.
• Poikkeamat osayleiskaavasta ovat alueen
  kortteleiden erilaisia käyttötarkoituksia, joten
  poikkeamilla ei ole vaikutuksia
  yhdyskuntarakenteeseen tai rakennettuun
  ympäristöön.

12
Vaikutukset luontoon, maisemaan ja
kulttuuriympäristöön

• Suurpellon alue on kokonaisuudessaan
  kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä,
  jonka arvot ovat laajan viljelymaiseman
  avoimuudessa ja sitä rytmittävissä
  kyläkukkuloissa. Kyläkukkulat ovat olleet
  asuttuja ja niissä on tutkimattomia
  muinaisjäännöksiä. Alueen etelärajalta Turun
  väylän pohjoispuolelle ulottuvasta
  peltomaisemasta säilyy sen kaunein osa
  laaksopainanne Gerkin kartanon ja Storhemtin
  välissä. Eteläosa rakennetaan tehokkaasti ja
  liitetään matalilla rakennusmassoilla ja
  istutuksilla ympäröivään avoimeen maisematilaan.

13
Vaikutukset luontoon, maisemaan ja
kulttuuriympäristöön

• Suunnittelulla muutetaan merkittävästi alueen
  nykyistä metsien reunustamaa peltomaisemaa.
  Korttelipihojen ja virkistysalueiden
  istuttamisella pehmennetään avoimelle
  peltoaukealle rakentamisen vaikutuksia, ja
  liitetään uudisalue viherrakentamisella läheisen
  Keskuspuiston luonnonmaisemaan.
• Poikkeama osayleiskaavasta alueen pohjoisessa
  korttelissa 21042 parantaa alueen liittymistä
  säilyvään peltomaisemaan. Työpaikkakorttelin osa
  on muutettu kaksi- ja kolmekerroksisia
  asuinrakennuksia sisältäväksi korttelialueeksi.

14
Vaikutuksia mihin?

• Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
• Liikenteeseen
• Yhdyskunta- ja energiatalouteen
• Luontoon ja luonnonvaroihin
• Maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja
  rakennettuun ympäristöön
• Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

15
Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

• Erityisesti maakunta- ja yleiskaavoissa
• Yhdyskuntarakenteen hajautuminen vaikuttaa
  palveluihin ja energiankulutukseen
• Liikenneyhteydet lisäävät alueiden
  saavutettavuutta ja siten niiden käytettävyyttä
  ja kehitysmahdollisuuksia
• Viherrakenteen yhtenäisyys turvaa eläin- ja
  kasvilajeja ja virkistysmahdollisuuksia

16
Liikenteeseen

• Maankäyttömuutokset lisäävät usein liikennettä ja
  aiheuttavat mm. melu- ja turvallisuusongelmia jo
  rakennetuilla alueilla
• Liikenteen kasvu voi aiheuttaa kapasiteettiongelmi
  a nykyisillä väylillä ja tarvetta niiden
  parantamiseen tai uusiin väyläinvestointeihin
• Uusi rakentaminen ja tiivistäminen voi
  mahdollistaa julkisen liikenteen toteuttamisen

17
Yhdyskunta- ja energiatalouteen

• Uudet asukkaat lisäävät kunnan velvoitteita
  palvelujen järjestämiseen
• Toisaalta asukkaat ovat veronmaksajina kunnan
  keskeinen tulonlähde
• Yhdyskuntarakenne vaikuttaa energiankulutukseen
  ja ilmastonmuutokseen
• Energian saanti on turvattava (voimalaitokset,
  jakeluverkko)

18
Luontoon ja luonnonvaroihin

• Harvinaiset eläin- ja kasvilajit, arvokkaat
  lueontotyypit (luonnonsuojelualueet,
  Natura-alueet jne.)
• Luonnon monimuotoisuus (eri maisematyypit,
  yhteydet, laajuus)
• Virkistyskäytön vaikutus luontoalueihin
• Vedenkierto, muutokset pohjaveteen, hulevesien
  vaikutukset

19
Maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja
rakennettuun ympäristöön

• Laadullinen asiantuntija-arviointi
• Maisemarakenne voidaan arvioida osana
  luontovaikutuksia, maisemakuva tässä yhteydessä
• Olemassa olevien inventointien hyödyntäminen ja
  paikalla tehtävä inventointi lähtöaineistona

20
Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

• Voidaan tutkia kvantitatiivisten kyselyiden ja
  kvalitatiivisten haastattelujen avulla
• Voidaan myös käyttää asiantuntija-arviointia
• Osallistumista voidaan hyödyntää arvioinnissa
  (esimerkiksi kävelykierrokset)
• Uusien alueiden kohdalla voidaan hakea
  vertailukohteita ja päätellä mm.
  hallintasuhteista ja ympäristötyypeistä