Namibia - mit

1
Namibia - mitä olemme oppineet
2
Afrikan maiden sisäinen konfliktialttius
Critical In danger Borderline
Foreign Policy July/August 2000
3
Afrikka 2005

• Kuva Afrikasta heijastuu meille varsin
  yksipuolisena
• Mosambikin ja Tansanian BKT-kasvu ollut liki 7 ,
  koko Afrikan mantereella lähes 5 eli kaksi
  kertaa EU-alueen kasvu
• Afrikassa 800 milj. ihmistä, joista puolet alle
  20 v.
• 2/3-osassa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa
  on viimeisten vuosien aikana pidetty 48
  monipuoluevaalia
• SADC, NEPAD, AU, ECOWAS ovat esimerkkejä
  integraation kehittymisestä
• Investoinnit opetukseen, terveyteen,
  liikenteeseen jne. ovat merkki paremmasta.
  Vuosituhattavoitteet toimivat mittareina.
• Huomattava kaivannaisteollisuuden investointien
  lisäys nostaa elintasoa. Huomio kiinnitettävä
  tulonjakoon ja köyhyyteen.
• 350 milj. elää vielä alle 1 euron päivässä ja 11
  milj. alle 5-vuotiasta kuolee joka vuosi
• WTO-neuvotteluissa Afrikka on eittämättä saava
  osapuoli
• Kriisien keskellä tehtävämme on myös valaista
  koko kuva Afrikasta

4
BKTn ja sotien välinen suhde
Columbia University
5
Orjakauppa 1400-1500 luvuilla
UNESCO
6
Orjakauppa 1600-luvulla
UNESCO
7
Orjakauppa 1700-luvulla
UNESCO
8
Orjakauppa 1800-luvulla
UNESCO
9
Pitkä tie Henrik Jakob Wikarista molempiin
Martteihin

• Kokkolassa syntynyt, Hollannin Itä-Intian
  kauppakomppanian leivissä elänyt Wikar eli
  muutaman vuoden 1770-luvulla Oranje-joen
  varrella. Wikarin päiväkirja on julkaistu.
• Martti Rautanen kumppaneineen astuivat maihin
  Walvis Bayssa 14.2.1869. Ambomaalle he saapuivat
  9.7.1870.
• Antti Piirainen toimi kauppiaana Omarurussa
  1874-1910 ja pestasi palvelukseensa joitakin
  suomalaisia. Edellytykset taloudellisellekin
  yhteistyölle olisivat olleet olemassa.
• Vuonna 1908 saapui maahan lähetyslääkäri
  tri.Selma Rainio. Onandjokwen sairaala vihittiin
  käyttöön 1910. Selman kuva on itsenäisen Namibian
  postimerkissä.
• Saksan hävittyä Lounais-Afrikka siirtyi
  Etelä-Afrikan hallintaan 1915.
• 1960-luvulla suomalaisia oli parhaimmillaan
  töissä Ambomaalla 120 henkeä.
• Viimeiset lähetit poistuivat vakituisesta työstä
  Ambomaalta vuonna 2001.
• Namibian vapautusliikkeet aloittivat aseellisen
  taistelun 1966. SWAPO oli perustettu 1960
• Suomi ajoi YKssa voimallisesti Namibian asiaa
  1960-luvun lopulta alkaen
• Marraskuussa 1989 pidetyissä vaaleissa SWAPO sai
  57 äänistä ja 41 edustajaa 72-jäseniseen
  parlamenttiin.
• YKn pääsihteerin erityisedustaja Martti
  Ahtisaari saattoi julistaa Namibian vaalit
  rehellisiksi ja vapaiksi. Perustuslaki valmistui
  ennätysajassa ja maaitsenäistyi 20.3.1990.

10
Lääkäreitä 1000 ihmistä kohden
World Bank
11
Martti Rautasen perheen urakka
Lounais-Afrikassa lähettinä (s.1845) 1868 ja
kuoli 19.10.1926 palveltuaan Afrikassa 58 vuotta.

• lähetyssaarnaaja, kielitieteilijä,
  raamatunkääntäjä, luonnontieteilijä
• opettaja, koulujen perustaja
• perheenisä, yhdeksästä lapsesta 6 kuoli
• diplomaatti, joka sinnitteli ambokuninkaiden ja
  saksalaisten välillä
• parantaja ja kuuntelija
• kansantieteilijä (Rautasen kokoelman 130 työtä
  Helsingin yliopistossa vsta 1892)
• sveitsiläisen luonnontieteilijä Tri. Hans
  Schinzin ystävä ja tutkijatoveri 1884-87
• sairaalan (1910) ja opettajaseminaarin (1913)
  perustaja
• Rautasen 80-vuotispäivänä oli Ambomaalla 16 000
  kastettua. Tänään kokonainen kansa.

Lähde Suomen Lähetysseuran arkistot
12
Musta Saara - mielipiteenmuokkaaja
13
Musta Saara - myyttinen klishee ja taakka

• Tämän laulun sanoma on symbolinen. Musta muuttuu
  lähetystyön kautta valkoiseksi so. hyväksi
  ihmiseksi
• Valkoiseksi tuleminen ei viittaa tässä
  todelliseen ihonvärin muutokseen, vaan ideaan
  siitä, minkälainen on hyvä ihminen
• Hyvän ihmisen idea tässä on partikularistinen.
  Musta ei voi olla hyvä, ennenkuin on kääntynyt
  kristinuskoon
• Kääntyminen ei tarkoita vain opinkappaleiden
  hyväksymistä, vaan sitä että ihmisen koko olemus
  muuttuu hyväksi.
• Musta Saara laulun sanoma on vuosikymmeniä
  muokannut suomalaisten käsityksiä afrikkalaisista
  pakanoista ja lähetystyöstä
• Vieläkö se vaikuttaa kuvaamme Afrikasta?

Lähde Tuula Varis Tampereen yliopiston pro
gradu-työ Kun Mustaa Saaraa Valkaistiin 1984
14
Lähetystoiminta luo perustaa sivistystyölle

• Suomen lähetysseura perustettiin
• 19.1.1859
• tehtävä evankelis-luterilaisen opin levittäminen
• sisäoppilaitos/lähetyskoulu perustettiin
  17.11.1862 ja otti 19 oppilasta.
• koulu laajentui 1865 täydelliseksi
  lähetyskouluksi
• opetus koostui Raamatun historiasta ja
  selityksestä, uskonopista, historiasta,
  maantiedosta ja suomen sekä saksan kielestä,
  laskennosta, kirjoittamisesta, piirustuksesta,
  laulusta ja soitosta
• koulun ensimmäinen kurssi valmistui vuonna 1868

• Ensimmäiset lähetit matkasivat
• Suomesta Lounais-Afrikkaan 1868
• toimintaohjeella
• ahkerasti käyttämään sanaa ja sakramentteja
• suhteessa pakanoihin tuli osoittaa aina
  Kristuksen armahtavaa rakkautta ja
  kärsivällisyyttä ja etsiä heistä Jumalan kuvan
  jäänteitä, jotta siihen voitaisiin liittää
  julistusta
• pakanoille tuli myös antaa vakaan kristillisen
  vaelluksen, työnteon, ahkeruuden, järjestyksen
  sekä siisteyden kautta hyvä esimerkki

Lähde Suomen Lähetysseuran arkistot
15
Opetusta, kädentaitoja ja julistusta

• -Käsityöläisten tehtävänä oli opettaa
• pakanoille käsityötä ja tehdä heidät
• sopiviksi kristilliseen yhteiselämään
• -Puhutun sanan rinnalle tulivat vuonna
• 1870 koulu-ja terveydenhoitotyö, joka
• palveli paitsi ruumiinhoito- ja
• koulutustarkoitusta myös
• uskonnollista käännytystyötä
• -Patriarkaalis-konservatiivinen kirkko,
• mikä korosti olojen muuttumattomuutta
• sekä esivallan kunnioitusta loi leimansa
• ambolaiseen ympäristöön.
• -Kiinnostavalla tavalla tuo Suomen
• kirkon kaukainen enklaavi leimasi
• ympäristöään näillä samoilla
• yhteiskunnallisilla arvoilla.
• -Tämä vakaa arvopohja ulottuu ja
• heijastuu vuosisadan päähän aina tähän
• päivään saakka.

• Martti Rautanen 28.3.1899
• "Kalunga lähetti teillekin meidän kautta
• kutsun palajamaan Kalungan luo. Me
• jotka tulimme tänne Ondongaan, me
• emme ole itsiämme lähettäneet, vaan
• Kalunga lähetti meidät tuota hyvää
• sanomaa teille tuomaan, että hän tahtoo
• teidät ottaa armoihinsa
• No niin, jos me emme toimita
• Jumalamme asiaa, niin Hän meille
• vihastuu ja pitää meitä kelvottomina
• palvelijoina
• Meidän tehtävämme on Jumalan
• sanan puhuminen kaikkialla missä
• olemme."

16
Gabriel Asikainen 1890 - 1952 (Onandjokwella)

• Käsityölähettien käyttämisessä
  Ambolähetyskentällä olisi yhä enemmän pyrittävä
  siihen, että ne voisivat tehdä alojensa
  opetustyötä samaan tapaan, vapaana suuremmista
  taloushuolista, kuin koulujen opettajatkin
  viroissansa. Silloin työn säännöllisellä
  jatkuvaisuudellansa tuottaa tuloksia, joko opetti
  tai muutamassa tapauksissa itse teki, jolloin
  aineellinenkin hyöty voi olla melkoinen.
• Joka tapauksessa olisi pyrittävä siihen, että
  saataisiin vaikka muutamiakin mahdollisimman
  päteviä käytännöllisiä ovamboja totutetuksi
  ammatteihin. Entinen tapa hajoittaa
  teollisuusopettajan toimintaa jo ennestään
  opittuihin rahtihommiin, härkien ja aasien
  valvomiseen, aseman hoitamiseen paljoine mustine
  palvelijoineen ym. varastaen suuren osan
  tarkoitetusta ammattityöstä.
• Nuo sekal. puuhat sopivat lopultakin paremmin
  seurakunnan t.m. henkisen työn hoitajalle.
  Henkisen työn tekijät joutuvat muutenkin
  alituiseen ihmisten kanssa puhellen aikaansa
  käyttämään, eikä mainitut sekalaiset toimet kysy
  uutta, vaan vanhaa ja opittua taitoa.
• Siis käsityöläiset, mikäli mahdollista, pieniin
  asuntotalouksiin ja vapaammiksi vähän tänne ja
  vähän tuonne toimista, säännölliseen opetus- ja
  ammattityöhön.

Kerttu LehtinevaIsä-Gabrielin testamentti
(8.6.2001)
17
Namibia - viimeinen siirtomaa - 20.3.1990

• Vuonna 1966 YK lakkautti Etelä-Afrikan Namibia-
  mandaatin ja siirsi alueen hallinnon suoraan
  alaisuuteensa.
• Yleiskokous perusti vuonna 1967 Namibia-neuvoston
  ja suuri ansio siitä kuuluu myös Suomen
  YK-suurlähettiläälle, Max Jacobsonille.
• Samalla perustettiin YKn Namibia- valtuutetun
  virka, johon Sean McBriden jälkeen tuli 1976
  Martti Ahtisaari.
• Suomi ajoi YKn turvallisuusneuvostossa
  Namibia-asian Haagin tuomioistuimeen ja toisena
  aloitteena perustettiin Namibia-rahasto
  pakolaisten avustamiseen.
• 1976 SWAPO sai YKssa tarkkailijan statuksen
• Suomi tuki SWAPOa ja Namibiaa monin tavoin
  1970-80-luvuilla.
• Namibian itsenäistymistä valvoi 900 suomalaista
  rauhanturvaajaa.

18
Suomen apu Namibialle
Suomen apu Namibialle on kohdistunut
terveysalaan, vesihuoltoon, metsäalaan,
ympäristösektoriin ja paikallishallinnon
kehitykseen. Lisäksi on tuettu demokratiakehitystä
, hyvää hallintoa ja kulttuuria. Suomalaisilla
kansalaisjärjestöillä on ollut tärkeä rooli
yhteistyösuhteiden kehittämisessä Suomen ja
Namibian kesken.
19
Kohti uusimuotoista yhteistyötä

• Suomi ja Namibia ovat sopineet siirtymäkauden
• strategiasta maitten välisessä yhteistyössä
  vuosille 2004-
• 2007 ja sen jälkeen. Projektimuotoinen
  kehitysyhteistyö
• loppuu ja uusia hankkeita ei käynnistetä.
• kehitetään maitten välistä taloudellis -
  kaupallista yhteistyötä
• luodaan edellytykset instituutioiden, ml.
  yliopistot, väliselle yhteistyölle
• edistetään investointeja ja kauppaa maitten
  välillä
• tuetaan demokratiaprosesseja, hyvän hallinnon
  hankkeita ja kulttuurista vuorovaikutusta
• tuetaan Namibian pyrkimyksiä yhteistyösuhteissa
  EUn kanssa

20
Suotuisa investointi-ilmasto!

• Suomen ja Namibian välillä ei ole merkittävää
  taloudellista aktiivisuutta, mikä on aika
  hämmästyttävää huolimatta monivuotisista siteistä
• Namibialla on periaatteessa eräitä etuja
  investointien kasvattamiseen ja kaupan
  lisäämiseen itsenäinen maa ja korkea
  infratruktuurin taso. Namibia on kansainvälisesti
  luottokelpoinen.
• Markkinat ovat pienet, koulutustaso alhainen,
  teollisuuden tukitoimia vähän ja hallinnon rooli
  korostunut sekä ahdistava
• Mugaben hahmo investointiseminaarissa keväällä
  2000 Windhoekissa ei innostanut ulkomaisia
  investoijia.
• Alueen epävarmuus erityisesti maakysymyksen
  ratkaisussa karkoittaa kiinnostuneita. Kotimainen
  rahoitus karkaa ulkomaille. Riippuvuus EATn
  taloudesta suuri (SACU)
• Ulkomaiset investoinnit ovat kuitenkin avain
  talouden monipuolistamiseen ja työllisyyteen.

21
HIV/AIDS suuri uhka
22
HIV/AIDS, malaria ja muut tartuntataudit

• HIV/AIDSn leviämisen pysäyttäminen tärkeä
  tavoite
• Malarian ja muiden tartuntatautien kuten
  tuberkuloosin leviämisen pysäyttäminen
• Ongelmana myös epidemiat (pandemiat), kuten SARS
  ja influenssat
• HIV/AIDS on mitä suurimmassa määrin asennekysymys
• Yhteiskunnat ovat heräämässä. Ugandan ja
  Senegalin rohkaisevat esimerkit antavat toivoa
• Suomen kirkkojen yhteistyötyö eteläisessä
  Afrikassa on esimerkillistä

23
Ekologiset uhat ja mahdollisuudet

• aavikoituminen (deserticication)
• maaperän heikkeneminen (land degradation)
• metsäpeitteen häviäminen (deforestation)
• makean veden puute
• energialähteiden ehtyminen
• karjatalouden ja paimentolaisuuden vaikutus ja
  merkitys

24
Näkevätkö afrikkalaiset Euroopan näin?

• Eurooppa on vanha manner, josta kolonialistit
  tulivat, mutta tuli myös paljon hyvää.
  Tietoteknologia muuttaa ja laajentaa käsityksiä
  myös tässä suhteessa.
• Euroopalla on myös uudet kasvot, jotka tähtäävät
  yhteistyöhön esim. NEPADin ja AUn puitteissa.
  Kaikkialla Afrikassa näin ei kuitenkaan ajatella.
  
• Eurooppa helposti yhdistetään globalisaatioon,
  monikansallisiin yhtiöihin ja kulttuuriseen
  manipulaatioon, mutta myös uusiin virtauksiin -
  ICT
• Afrikkalainen identiteetti ei välttämättä ilmene
  samalla tavalla kuin eurooppalainen identiteetti
  - tätä on etenkin eurooppalaisten vaikea tajuta.
  Yhteisöllisyys, heimokeskeisyys ovat vahvuuksia -
  kansallisvaltio vasta kehittymässä ja
  vahvistumassa.

25
Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja
uhat Euroopan näkökulmasta

• Vahvuudet
• monipuolinen uusiutumattomien raaka-aineiden
  reservi
• vankka väestöpohja
• luonnon moninaisuus (biodiversiteetti) ja ihmisen
  biologisen perimän monipuolisuus
• kielien ja kulttuurien rikkaus

26
Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja
uhat Euroopan näkökulmasta

• Heikkoudet
• köyhyys ja siihen liittyvät kehityksen ongelmat
• epidemiset sairaudet, jotka kytkeytyvät
  edelliseen
• valtioiden sisäinen pirstoutuneisuus. Konfliktit
  ensisijaisesti maiden sisäisiä.
• vahvoja poliittisia persoonallisuuksia, mutta
  heikot ja toimimattomat instituutiot
• hallitusten heikkous ja yhteistyökumppanien
  hajanainen ja ylhäältä alaspäin johdettu
  yhteistyö
• toivottomuus saattaa rämettää sisäisen tahdon

27
Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja
uhat Euroopan näkökulmasta

• Mahdollisuudet
• Afrikkalaisilla on vahva sosiaalinen arvopohja ja
  yhteisöllisyys on sen voimavara.
• NEPAD perustuu vahvaan afrikkalaiseen
  johtajuuteen. Olisiko sellainen löytymässä
  Nigeriasta, Etelä-Afrikasta, Senegalista,
  Mosambikista, Tansaniasta ja Algeriasta. AUsta
  kehittymässä EUn kaltainen yhteistyöelin.
• Vuosituhatjulistuksessa, G8n kokouksessa ja
  EUssa Afrikka tunnustettu tärkeäksi kumppaniksi.
• Afrikalla on nyt mahdollisuutensa, mikäli
  yhteisymmärrys löytyy köyhyyden poistamiseen
  tarvittaviin yhteisiin toimiin ja yhteistyöhön
  muiden kanssa.

28
Afrikan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja
uhat Euroopan näkökulmasta

• Uhat
• Modernisaatio rikkoo vastuuntuntoa
  afrikkalaisissa yhteiskunnissa, individualismi
  syrjäyttää yhteisöllisyyden
• Afrikka voi syrjäytyä maailman katseiden
  suuntautuessa terrorismin vastaisen taistelun
  ensisijaisiin liittolaisiin, sodan tuhojen
  korjaamiseen ja pohjoista koskevien luonnon
  katastrofien tuhojen korjaamiseen
• Afrikkalainen johtajuus jää syntymättä tai sortuu
  demagogiaan ja vääriin valintoihin
• Eurooppa ei koe Afrikkaa omantuntonsa mittarina

29
Tulisiko näitäkin ajatella täällä Suomessa

• Kulttuuri etusijalle suomalais-afrikkalaisessa
  yhteistyössä, lisää Villa Karoja Afrikkaan ja
  Suomeen
• Identiteetti rakentuu omaehtoiseen musiikkiin,
  tanssiin, runouteen ja kertomuksiin. Radiolla
  suuri merkitys. Huippu-urheilulla ja
  jalkapallolla on ihmeellinen voima kohottaa
  kansakuntia.
• Karismaattisien ihmisten valovoima estää
  rasistisia pyrkimyksiä, lisää Nelson Mandeloja ja
  Kofi Annaneja.
• Monikulttuurisuus vain kouluopetuksessa ei riitä,
  monikulttuurisuus on elinikäisen oppimisen
  keskeinen oppiaine myös meillä täällä Suomessa
• Mihin katosi keskustelu kehitysmaasuhteitten
  vuorovaikutteisuudesta, kumppanuudesta,
  kehitysavun omistajuuden lisäämisestä ja lopulta
  globaalisuhteitten oikeudenmukaisuudesta?

30
Kuva Afrikasta on yksipuolinen

• Afrikan diversiteetti, myös geneettinen
  monimuotoisuus, on laaja
• Pohjois-Afrikka ja Länsi-Afrikka sekä myös
  eteläinen Afrikka ovat meille suomalaisille
  olleet pitkään hahmottumattomia alueita
• Meillä on voittopuolisesti länsimaiden käsitys
  Afrikan historiasta
• Afrikan julkikuvaa sävyttää köyhyys, epätoivo,
  nälkä, sodat, kapinointi ja korruptio
• Afrikkalaisen kulttuurin kuva on satunnainen ja
  klisheinen.
• Afrikkaa käsittelevät aiheet mediassa ovat viime
  päiviin asti olleet yksipuolisia.
• Monilla suomalaisilla on henkilökohtainen
  uteliaisuus Afrikkaan. Monet ovat asuneet
  Afrikassa, monilla ystäviä.

31
Miten Euroopan ja Suomen tulisi osallistua
yhteistyöhön Afrikan kanssa

• Tulisi ajatella yhteistyömme seurauksia pitkällä
  aikavälillä
• Yhteistyössä tänään korostuu verkostuminen ja
  horisontaalisuus
• Tulisi kytkeä toisiinsa paikallinen, kansalaisten
  yhteinen osaaminen ja muisti sekä globaali
  osaaminen
• Sekä meidän että myös afrikkalaisten tulevat
  sukupolvet ovat yhteistyömme asiakkaita.
  Tekojamme mitataan tulevaisuudessa.
• Suhteessamme Afrikkaan yhdistyvät globaali vastuu
  ja Suomen etu.