Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

1
Demokratian ja kapitalismin suhde
historiallisena ongelmana

• Pauli Kettunen
• Luento 1, 14.1.2010

2
Rakenne ja suoritukset

• Luennot torstaisin 14.1.-25.3. klo 12-14 U35ls
• Loppukuulustelu 8.4 klo 12.00-14.00 U35ls
• Esseeseminaari, yksilölliset ohjauskeskustelut
  sopimuksen mukaan 25.3.-8.4., seminaari-istunnot
  22.4., 29.4., 6.5. ja 20.5. klo 12-14,
  poliittisen historian seminaarihuone
• Laajuus 3-5 op
• Kolmen opintopisteen suoritus kymmenen luentoa
  sekä loppukuulustelu, joka perustuu luentoihin ja
  niitä täydentäviin tutkimusartikkeleihin
• Viiden opintopisteen suoritus edellä mainitun
  lisäksi esseeseminaari

3
Teema

• Kylmän sodan jälkeen sen voittajina samastettiin
  usein demokratia ja kapitalismi. 1990-luvun
  lopulla noussut globalisaatiokritiikki on
  kyseenalaistanut tällaisen näkemyksen.
• Kurssi käsittelee demokratian ja kapitalismin
  jännitteiden pitkää historiaa siten, että teema
  kiinnitetään nykyiseen globalisaatiokeskusteluun.
  
• Aihetta tarkastellaan aatehistoriallisesti,
  taloutta ja politiikkaa yhdistävien
  instituutioiden historiana sekä
  yhteiskunnallisten intressien ja vallan
  kysymyksenä.
• Tarkasteluun tulevat erilaiset 1800-luvulta
  alkaen kehitellyt hankkeet, jotka ovat tähdänneet
  demokratian laajentamiseen politiikasta
  talouteen sosialismiin siirtyminen,
  demokraattisen valtion taloudellinen sääntely,
  yritysdemokratia, tuottajien ja kuluttajien
  osuustoiminta, boikotit, globaalin demokratian
  tavoittelu.
• Käsiteltäväksi otetaan myös tällaisia hankkeita
  usein menestyksellisesti vastustaneet demokratian
  tulkinnat.

4
Demokratian ja kapitalismin yhteinen voitto?

• kylmän sodan järjestelmäkonfliktin
  (inter-systemic conflict, Fred Halliday)
  päättyminen
• The End of History (Francis Fukuyama)
  liberaalin demokratian ja kapitalismin voiton
  myötä historia saavuttanut päämääränsä
• demokratian ja kapitalismin suhde ei enää
  ongelmana?

5
Demokratiakeskustelu 2000-luvun alussa

• demokratiapolitiikka Ruotsissa
• Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma,
  kansalaisyhteiskuntapolitiikka, demokratian
  vastuualue Suomessa
• Plan D for Democracy, Dialogue and Debate
  Euroopan unionissa
• ongelmana poliittisen järjestelmän legitiimiys
• edustuksellinen demokratia ja kansalaisyhteiskunt
  a
• demokratian ongelma abstrahoitu erilleen
  asiakysymyksistä
• demokratian käsite ei talouden eikä työelämän
  ongelmien yhteydessä
• yrittäjyys ja aktivointi

6
Demokratian ja kapitalismin suhde sittenkin
ongelmana I

• demokratian teema globalisaatiokritiikin nousussa
  1990-luvun lopulla
• globaali kapitalismi kansallisen demokratian
  kaventajana -gt kansallisen demokratian puolustus
• demokratian kansalliset rajat ja kapitalismin
  globaali rajattomuus -gt globaalin demokratian
  kehitelmät

7
Demokratian ja kapitalismin suhde sittenkin
ongelmana II

• demokratian teema keskustelussa kapitalismin
  malleista globaalissa talouskilpailussa
• kysymykset poliittisen vakauden ja sosiaalisen
  kiinteyden taloudellisista merkityksistä
  (pohjoismainen malli)
• autoritaarisen poliittisen järjestelmän ja
  kasvavan kapitalismin uudet yhdistelmät (Kiina)
• demokratian teema keskustelussa ihmisten
  globaalista liikkuvuudesta
• keskustelut kulttuurien yhteentörmäyksistä,
  monikulttuurisuudesta, universaaleista
  ihmisoikeuksista

8
Demokratian ja kapitalismin suhde sittenkin
ongelmana III

• demokratian teema vuonna 2008 alkaneen globaalin
  talouskriisin yhteydessä
• heikentynyt luottamus kapitalismin
  itsesääntelyyn
• valtioiden aktiivisuus kriisin ratkaisuissa
  kansallisvaltiollisen ja valtioidenvälisen
  sääntelyn visiot
• vaatimukset globaalin hallinnan
  demokratisoinnista

9
Demokratian ihme

• Modern representative democracy has changed
  the idea of democracy almost beyond recognition.
  But, in doing so, it has shifted it from one of
  historys hopeless losers to one of its most
  instistent winners.
• John Dunn Setting the People Free. The Story
  of Democracy (2005, s. 20).

10
Demokratian ensimmäinen tuleminen

• demokratian ensimmäinen tuleminen antiikin
  Kreikka
• demokratia yksi monista mahdollisista
  kaupunkivaltion (polis) tyypeistä
• Ateenan demokratia päätöksenteko kansalaisten
  kokouksessa
• kansalaisia riippumattomat ateenalaiset miehet
  eli pieni vähemmistö ulkopuolella lapset,
  naiset, orjat ja ei-ateenalaiset asukkaat

11
Demokratian toinen tuleminen

• Yhdysvaltain ja Ranskan vallankumousten jälkeen
• järjestelmä, mutta myös poliittisen toiminnan
  periaate
• demokraatti myös itsemäärittelyn käsitteeksi
• demokratian käsitteen ajallistuminen (Reinhart
  Koselleck) vallitsevien olojen kritiikin
  mittapuu ja poliittinen tavoite
• demokratia, demokraatit, demokraattinen
  myös torjuttavana uhkana ja pilkan kohteena
• kansa poliittisena yhteisönä ja vanhan vallan
  haastajana
• edustuksellisuuden yhdistyminen demokratian
  käsitteeseen 1800-luvulla

12
Demokratian voittokulku ja kiistanalaisuus

• yleisen äänioikeuden vähittäinen läpimurto
• demokratian voitto toisessa maailmansodassa
• demokratian tuleminen yleismaailmalliseksi
  kansallisen poliittisen järjestelmän
  hyväksyttävyyden kriteeriksi
• kamppailut siitä, kuka määrittelee demokratian
  ja edustaa sitä oikein

13
Kapitalismin läpimurto

• kapitalismin käsite 1800-luvun puolivälin jälkeen
• kapitalismi talousjärjestelmänä (marxilainen
  traditio)
• kapitalismi toimintaorientaationa (Max Weber)
• tuotantovälineiden yksityisomistus, pääoman
  arvonlisäys, palkkatyö
• pitkäaikainen tutkimuskeskustelun aihe miksi ja
  miten alulle Euroopassa?
• myöhäiskeskiajan kaupungit, kauppa, ylijäämä
  protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki
  (Weber) eurooppalainen maailmantalous
  1500-luvulta (Immanuel Wallerstein)
• suuri muutos 1800-luvulla (Karl Polanyi)
• maa, raha ja työvoima kauppatavaroiksi
• laajentuminen kapitalismin sisäisenä logiikkana,
  imperialismi
• valtion vaihteleva mutta tärkeä osuus
  kapitalismin läpimurrossa ja toimintatavoissa
• vanhan järjestyksen rikkominen ja uuden
  tuottaminen

14
Kapitalismin kritiikin nousu

• sosiaalinen kysymys ja sen erilaiset
  asettamistavat 1800-liuvulla
• kapitalismi loi uusia vallan muotoja sekä
  edellytyksiä vastarinnalle, protesteille,
  liikkeille
• kapitalismi loi oman kritiikkinsä mittapuita
  vapaus ja tasa-arvo markkinoilla
• miten demokratia sijoittui tähän yhteyteen?
  tästä seuraava luento