MISS

1
MISSÄ VOIMAVARAT LUURAA?PERHEEN RESILIENSSI

• Miksi perheet selviävät kriiseistä pärjäämisen
  prosessit?

2
Resilienssin käsite

• JOUSTAVUUS, SELVITYMISKYKY, PÄRJÄÄVYYS,
  RESILIENSSI
• Miksi jotkut perheet selviytyvät kriiseistä? Mikä
  on selviytymislihas?
• Silliman 1994, Walsh 1996 Kykyä pitää
  puolensa ja toipua hajottavista elämänhaasteista,
  kriiseistä ja vastoinkäymisistä
• Yksilötasolla puhutaan usein coping -taidoista

3
Resilienssitutkimuksesta

• Muuhun terveystutkimukseen nähden hyvin vähän
  tutkittu perheiden selviytymiskykyä mikä luo ja
  ylläpitää terveyttä, stressin käsittelyä ja
  coping taitoja.
• Keskeisin resilienssitutkija on Froma Walsh, joka
  on koonnut yksilö- ja perhetutkimuksia
  menestyksekkäästä sressin, kriisien
  kohtaamisesta.
• Terveyssosiologi Aaron Antonovsky on vastaavasti
  tutkinut (1979, 1987) vakavista terveydellisistä
  tai henkisistä stresseistä toipuneita aikuisia

4
Antonovsky Koherenssin kokemus(1987)

• Tilanteen ymmärtäminen Ihmisen on mahdollista
  ymmärtää, selittää ja ennustaa stressaavaa
  tilannetta
• Toimintakyky, hallinta Stressaavan tilanteen
  käsittelyyn on tarjolla keinoja, resursseja
• Merkityksellisyys Stressaavan tilanteen
  asettamien haasteiden koetaan olevan
  merkityksellisiä siten että halutaan sitoutua
  tilanteesta selviämiseen (motivaatio)
• SOC - kartoitukset

5
Salutogeeninen näkökulma

• Riskifaktoritutkimusperinne Perustuu hoito- ja
  auttamisjärjestelmien piiriin tulleiden
  epidemiologiseen tutkimiseen
• Rutter (2000) Äärimmäisen haavoittavissakin
  olosuhteissa on epätavallista että yli puolet
  lapsista kehittäisivät merkittävää
  psykopatologiaa

• Resilienssitutkimus Tutkittu korkeaa stressiä
  kokevia perheitä palvelujärjestelmän ulkopuolella
  avaa toisenlaista näkökulmaa siihen, mihin
  hoidossa/tuessa pitäisi keskittyä.

6
Salutogeeninen näkökulma..

• Terveystutkimus tuen ja hoidon perustana
• Perhetyötä ja perheterapiaa helppo kehittää
  salutogeeniseen suuntaan

• Muuttaa asiakkaiden kohtaamista ja käytettyä
  kieltä (normaalius, positiivisuus)
• Voi helpottaa asiakassuhteiden rakentumista
  työskenteleväksi ( lähdeHansson Cederblad
  2004)

7
PERHEET PAINEISSA

• Perheet joutuvat kohtaamaan
• Normatiivisen kehityksen stressejä
• Pitkäaikaisia rasitetekijöitä
• Äkillisiä kriisejä
• Muuttuvan yhteiskunnan paineita

8
Stressitekijät

• Lähde Heikkilä, Lindroos, Larivaara (2009)
  Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto

9
Perheen resiliennsin pääprosessit

• USKOMUSJÄRJES-TELMÄT
• ORGANISATIONAALI-SET MALLIT
• KOMMUNIKAATIO
• ONGELMANRATKAI-SUTAVAT

• (Froma Walsh)

10
1. Uskomusjärjestelmät

• Merkityksenannot omaan elämään ja stressaaviin
  kokemuksiin liittyvät merkitykset
• Myönteisyys luottamus, että elämä kantaa ja
  ongelmat on ratkottavissa
• Arvot elämänfilosofia, hengellisyys kaikki
  mikä tukee eteenpäin suuntautumista ja
  kannattelee vaikeuksien keskellä

11
2. Organisationaaliset mallit

• Joustavuus
• Yhteisyys (perhe on merkityksellinen, yhteiset
  haasteet)
• Sosiaaliset ja taloudelliset resurssit, kyky
  hakea apua/tukea
• Joku (aikuinen?) edustaa johtajuutta perheen
  toiminnan organisoinnissa

12
3. Kommunikaatio

• Asioista keskustellaan
• Asioita ja tunteita nimetään oikeilla nimillä
• Tavoitellaan ja on kykyä yhteistoimintaan
• Esim. selviytyville perheille yhteistä että
  heillä on olemassa jotain yhteisiä sosiaalisia
  rituaaleja (aamupala, päivällinen, saunominen,
  tv-ohjelmien katselu tms.), jolloin on
  sosiaalinen areena vuorovaikutukselle, tunteiden
  ilmaisulle ja toimintavaihtoehtojen miettimiselle

13
4. Ongelmanratkaisukyky

• Kyetään hyödyntämään aiempia kokemuksia
  ongelmanratkaisusta/selviämisestä tai jonkun
  taitoja/vahvuuksia tilanteessa
• Ongelmanratkaisukyky perustuu edelliselle
  kolmelle pääprosessille

14
Vrt. terapian tuloksellisuustutkimus

• 45 selittämätön varianssi
• 25 asiakkaan ominaisuudet
• 10 terapiasuhde
• 8 terapiamenetelmä
• 7 terapeutin ominaisuudet
• 5 varianssilähteiden interaktio

15
Asiakaskokemusten opetukset

• Hoito/terapia eri asia eri asiakkaille
  (eksploratiivinen /preskriptiivinen orientaatio
• Kokemus itsearvostuksen kasvusta keskeinen
  orientaatiosta riippumatta
• Koherenssin tunteen kasvaminen merkityksellistä
• Luottamuksellinen, läheinen, ammatillinen suhde
  työntekijään.
• Työntekijän kyky tunnistaa yhteistyösuhteen
  vaikeudet ja ottaa ne puheeksi (McLeod al 2009)

16
Työntekijän tehtävä

• Uskomusjärjestelmien osalta
• Tutki vastoinkäymisiin liittyviä merkityksiä
• Huomioi toimintakykyä muiden ongelmien tai
  elämänvaiheiden suhteen
• Hahmota tilannetta koko systeemin kannalta,
  yhteisenä pulmana
• Tutki eri selitysmalleja, suuntaa tulevaisuuteen
  ja toimintamahdollisuuksiin
• Tue optimismia (toivo, toimijuus, fokus siihen
  mitä voi tehdä)
• Tutki selviytymistä tukevia arvoja,
  elämänfilosofiaa

17
Organisationaalisten mallien suhteen

• Tue (hölskytä) joustavuuden lisääntymistä
  avoimuutta muutokselle, sinnikkyyttä ja
  johtajuutta
• Lisää yhteisyyttä osoittamalla kunkin
  osuuden/kokemukset tilanteeseen, jokaisen
  yksilöllisten tarpeiden ja rajojen huomiointi.
  Selkeytä työnjakoa, sitoutumista. Auta
  ristiriitojen ylittämisessä.
• Aktivoi resursseja mobilisoimalla luomu- ja
  viranomaisverkostoja, helpota tuen
  vastaanottamista

18
Kommunikaation/ongelmanratkaisun suhteen

• Tue selkeyttä selkeä viestintä, avoimesti
  puhuminen, suora/rehellinen puhe, pyrkimys
  hahmottaa totuutta
• Tue avointa tunteiden ilmaisua kysymällä kunkin
  kokemuksista ja yksilöllisistä merkityksenannoista
  tilanteelle. Avusta tunteiden käsittelyssä/sietäm
  isessä ja suosi vastuunottoa kunkin omista
  tunteista syyttelystä vastuunottoon.
• Aktivoi yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua
  tavoitteet selkeiksi, pienet askeleet, kunkin
  osuus, saadaan ihmiset samalle puolelle kiveä

19
Työntekijän taitoina

• Tavoitteellisuus, toiveikkuus ja motivaation
  tukeminen
• Sekä ongelmalähtöisten että voimavara-/normaaliusp
  ainotteisten näkökulmien kuljettaminen rinnakkain
• Keskustelun rakentaminen kunnioittavalla ja
  arvostavalla tavalla (identiteetin suojaavuus)
• Toimijuuden aktivointi
• Muutosvalmiuden arviointi ja työmenetelmien
  sovittaminen asiakkaan vaiheeseen (esim.
  Prochaska Norcross 2001)

20
Hoidollisen vuorovaikutuksen rakentuminen

• Minkään hoidollisen orientaation omaksuminen ei
  sinänsä välttämättä johda hyvään
  asiakasvuorovaikutukseen.
• Valtaosa tutkimus-/hoitotapahtumasta on puhetta.
• Puheessa ja puheella teemme itseämme
  ymmärretyksi, ohjaamme yhteistä ja omaa toimintaa
  ja rakennamme kokemusta maailmasta.
• Jokaisessa keskustelussa rakennetaan
  identiteettiä, toimijuutta ja moraalia. (Kurri
  2012)

21
Mitä kannattaa seurata asiakaskeskustelussa?

• 1. Mistä puhutaan?
• 2. Miten puhutaan siitä, mistä puhutaan?
• 3. Mihin tämä puhumisen tapa johtaa?
• 4. Olisiko mahdollista puhua jotenkin toisin?
• (Wahlström 1992)

22
Vuorottelujärjestys asiakasistunnossa (Kurri 2012)

• Tt kysyy paljon kysymyksiä. Kysymykset liittyvät
  asiakkaan tilanteeseen, henkilökohtaisiin
  tunteisiin, merkityksiin
• Asiakkaat eivät juuri kysy kysymyksiä paitsi
  korjatessaan väärinymmärryksiä
• Kysymysten lisäksi tt kokoaa ja reformuloi
  asiakkaan edeltävää puhetta
• Asiakkaat vastaavat reformulointiin joko lyhyesti
  minimipalautteella tai pidempään teemaa syventäen
• Tt voi muokata vuorottelujärjestystä (teeman
  vaihto, palauttaminen, syyttelyn pysäyttäminen)
  interventiona

23
Toimijuus

• Vuorovaikutuksessa jokainen pyrkii säätelemään
  omaa positiotaan ja ennakoi tulevaa positiotaan
  ja toimijuuttaan
• Toimijuuden siirto (syytös- vastasyytös)
• Nollatoimijuus (lastu laineilla, passiivin
  käyttö)
• Em. motiivina voi olla itsen suojelu, kasvojen
  säilyttäminen
• Tt haasteena rakentaa keskustelua (kysymykset ja
  reformulaatiot) sellaiseksi, että se mahdollistaa
  uudenlaista toimijuutta ja/tai vahvistaa olemassa
  olevaa toimivaa

24
Asiakasistunto näyttämönä

• Jolla konstruoidaan todellisuutta ja syntyvä
  todellisuus riippuu myös työntekijän
  (käyttö)teorioista.
• Ennakoidaan oman position rakentumista tässä
  vuorovaikutuksessa (identiteetin uhkaavuus vs
  suojaavuus)
• Rakennetaan/väistetään toimijuutta
• Rakentuu moraalia (mm. vastuullisuus, syyllisyys,
  heikkous kompetenssi, oikeutus)

25
Asiakaskeskustelu..

• Arkikeskustelun ja ammatillisen keskustelun
  leikkauspiste (arkikokemukset/ ammatillisten
  teorioitten ohjaamat erityispiirteet)
• Työntekijän kehitettävä oman osuuden
  arviointitaitoa miten asiakas reagoi minun
  toimintaani tässä ja nyt vuorovaikutuksessa (ns.
  evaluatiivinen responsiivisuus)
• Tärkeää kyky ottaa sisältöjen lisäksi myös
  puheeksi yhteistyösuhde.

26
Psykoterapiaprosessin metamalli (Leiman 2012)
27

• PERHEEN RESURSSIEN LÖYTÄMISESSÄ ON TYÖNTEKIJÄN
  KANNALTA KYSE SIITÄ, ETTÄ HÄN SÄILYTTÄÄ OMAN
  TOIMIJUUTENSA, OMAT RESURSSINSA
• TUESSA ON POHJIMMILTAAN KYSE REFLEKTIIVISEN
  TOIMINNAN OPETTAMISESTA

28
LÄHTEET

• Antonovsky,A.(1979) Health, stress and coping.
• Antonovsky, A (1987) Unraveling the mystery of
  health.
• Eronen Lahti-Nuuttila (toim.) (2012) Mikä
  psykoterapiassa auttaa. Integratiivisen
  lähestymistavan perusteita. Hki Edita
• Hansson,K.Cederblad,M. (2004) Sense of coherence
  as a meta-theory for salutogenic family therapy.
  Journal of Family Therapy Vol. 15 no ½ 2004,
  pp(39-54)
• Heikkilä, Lindroos, Larivaara (2009) Potilas,
  perhe ja perusterveydenhuolto. Duodecim
• McLeod, J. al (2009) User constructed outcomes
  therapy and everyday life.
• Prochaska, J,0. Norcross, J.C. (2001) Stages of
  Change. Psychotherapy, 38, 443-448)
• Walsh, Froma (2003) Family Resilience a
  framework for clinical practice. Family Process
  Vol. 42, No. 1. 2003
• Vuorinen, Seija (2004) Perheen resilienssin
  vahvistaminen. Lopputyö 2004