Suomen%20kielen%20taitojen%20arviointi

1
Suomen kielen taitojen arviointi
perusopetuksen suomi toisena kielenä opetuksessa

2
Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi eri
oppiaineissa

• Oppilaan tausta ja kehittyvä kielitaito on
  otettava huomioon arvioinnissa.
• Käytetään monipuolisia ja joustavia
  arviointimenetelmiä.
• Sanallinen arviointi on mahdollinen koko
  perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun
  ottamatta.

LINKKI Maahanmuuttajien arvioinnista (Moped)
3
Suomi toisena kielenä S2

• S2 on yksi yhdestätoista äidinkieli ja
  kirjallisuus -oppiaineen oppimäärästä.
• Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, jos hänen
  äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi eikä saame ja
  jos suomen kielen taito ei ole äidinkielisen
  tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
  Oppimäärästä päättävät suomea opettavat
  opettajat.

LINKKI OPS (Oph)
4
Suomi toisena kielenä

• Opetussuunnitelman perusteissa S2-oppimäärä
  vastaa viikkotunneiltaan suomi äidinkielenä
  oppimäärää.
• Suomen kieli on samanaikaisesti sekä oppimisen
  kohde että väline. Oppilaat joutuvat oppimaan
  kieltä ja oppiaineiden sisältöjä yhtä aikaa.

5
Suomi toisena kielenä -opetus

• Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen
  taito, ei ikä eikä luokka-aste, jolla hän
  opiskelee.
• Jos S2-oppilas on suomi äidinkielenä
• tunneilla, on hänen opetustaan eriytettävä.
• Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma.

LINKKI Suomi toisena kielenä (Moped)
6
Arvioinnin lähtökohtia

• Oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä
• -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen
  oppimääräkseen, huolimatta siitä, onko hänelle
  järjestetty erillistä suomi toisena kielenä
  -opetusta vai ei.
• Arviointi perustuu annettuihin näyttöihin eikä
  oletettuun osaamiseen (esim. sujuvalta kuulostava
  puhe).

7
Mitä arvioidaan ja miten?

• Arvioidaan sekä edistymistä että kielitaitoa.
  Kielitaidon lisäksi arvioidaan kulttuuri- ja
  kielenopiskelutaitoja.
• Työskentelyä arvioidaan, kuten muissakin
  oppiaineissa.
• Arviointipalautteen tulee olla riittävää ja
  monipuolista.
• Annetaan realistinen kuva osaamisesta. (Oppilaan,
  huoltajan ja opettajan käsitykset hyvästä
  kielitaidosta saattavat olla hyvin erilaiset.)

8
Välineitä arviointiin

• Oppilas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi
  tai saame, voi osallistua äidinkielen
  ylioppilaskokeen sijaan suomi toisena kielenä
  kokeeseen.
• Perusopetuksen päättöarvioinnin tueksi on
  Äidinkielen opettajain liiton julkaisema suomi
  toisena kielenä päättökoe.
• Perusopetusikäisten maahanmuuttajien suomen
  kielen taidon tason kartoituksen ja kehityksen
  seurantaan on Kike eli Kielellisen kehityksen
  diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä
• opetukseen.

9
Arviointikriteerit

• Yleiseurooppalainen viitekehys on Euroopan
  neuvoston (2001) julkaisema asiakirja, jossa
  määritellään yhteiset lähtökohdat
  eurooppalaiselle kielten opetukselle ja
  arvioinnille.
• Viitekehykseen sisältyy kielitaidon tasojen
  kuvausasteikko, jonka suomalainen sovellus on
  opetussuunnitelman perusteiden liitteenä.
  Sovellusta käytetään kielten opetuksen
  tavoitteiden asettelun, arvioinnin ja
  itsearvioinnin välineenä.

LINKKI Kielitaidon taitotasot (Moped)
10
Päättöarviointi

• Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty
  hyvän osaamisen taso 9. vuosiluokalle
  (kuvausasteikon taso B1.1 B1.2).
• Arvioinnin ongelmana on esimerkiksi se, että
  kesken perusopetuksen Suomeen tullut oppilas ei
  ehdi opiskella koko perusopetuksen oppimäärää.
  Kielitaidon taso päättövaiheessa jää tällöin ehkä
  hyvästä edistymisestä huolimatta paljon alle
  hyvän osaamisen tason.

11
Kielitaidon osa-alueet

• Yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä kielitaito
  jaetaan neljään osa-alueeseen
• kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun
  ymmärtäminen ja kirjoittaminen.
• Omiksi osa-alueikseen voidaan lisäksi erottaa
  kielitieto ja sanasto.
• Seuraavassa tarkastellaan erikseen kaikkia kuutta
  osa-aluetta.

12
Kuullun ymmärtäminen

• Kuullun ymmärtäminen edellyttää useita
  samanaikaisia prosesseja
• puheen erottaminen taustaäänistä
• puhevirran jakaminen osasiin
• lausumien tulkitseminen kieliopillisen rakenteen
  avulla
• lauseiden liittäminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi

13
Kuullun ymmärtäminen

• Kuulijalla voi olla erilaisia rooleja
• aktiivinen osallistuja
• vuorollaan puhuja
• puhuteltava
• kuulijakunnan jäsen
• ulkopuolinen seuraaja

14
Kuullun ymmärtämisen arviointi

• Kuulijalta edellytetään monia taitoja, joita
  voidaan erikseen arvioida. Kuulijan tulee
• ymmärtää puheen pääajatus.
• ymmärtää yksityiskohtia.
• tuntea sanastoa.
• osata tehdä johtopäätöksiä.
• ymmärtää puhujan tarkoitus.

15
Puhuminen

• Puhutussa kielessä sanoma ilmaistaan yleensä
  lyhyemmin kuin kirjoitetussa kielessä. Muita
  puhutun kielen ominaispiirteitä ovat
• dialogisuus
• tilannesidonnaisuus
• runsas pronominien käyttö
• paralingvistiset keinot (äänen käyttö)
• oheisviestintä

16
Puhuminen

• Sujuva puhe
• tuotetaan helposti.
• sisältää tilanteeseen ja aihepiiriin sopivaa
  sanastoa.
• on kieliopillisesti melko virheetöntä.
• mahdollistaa tehokkaan kommunikoinnin.
• on ymmärrettävää ja katkeamatonta.

17
Puhuminen

• Suullisen kielitaidon yhteydessä puhutaan
  kommunikatiivisesta kompetenssista eli
  viestinnässä tarvittavasta tietojen ja taitojen
  järjestelmästä.

Kommunikatiivinen kompetenssi
Kieliopillinen kompetenssi
Sosiolingvistinen kompetenssi
Strateginen kompetenssi
Kommunikatiivisen kompetenssin osa-alueet
18
Puhumisen arviointi

• Suullisen kielitaidon arviointi on yleensä
  testaajan vaikutelmaan perustuvaa eli laadullista
  arviointia. Usein se on myös kriteeriviitteistä,
  jolloin suoritusta verrataan ulkopuoliseen
  kriteeriin (esim. yleiseurooppalainen
  taitotasokuvaus).

LINKKI Kielitaidon taitotasot (Moped)
19
Puhumisen arviointi

• Holistinen arviointitapa suullista kielitaitoa
  arvioidaan kokonaisuutena intuitiivisesti.
• Analyyttinen arviointitapa esim. sujuvuutta,
  sanastoa, lauserakenteita ja viestin
  ymmärrettävyyttä arvioidaan erillisinä.
• Edellisten yhdistelmä

20
Luetun ymmärtäminen

• Tekstin merkitys rakentuu yksilön ja ympäröivän
  kulttuurin vuorovaikutuksessa.
• Lukijan tulkintaan vaikuttavat paitsi
  yksilölliset myös kontekstiin, lukutilanteeseen,
  ympäristöön, sosiaaliseen vuorovaikutukseen,
  kulttuuriin ja tavoitteisiin liittyvät odotukset,
  arvostukset, tiedot, kokemukset ja pyrkimykset.
• Yksittäinen luetun ymmärtämistä selkeästi
  selittävä tekijä on sanavaraston laajuus.

21
Luetun ymmärtäminen

• Hyvä lukutaito on teknisesti hallittua, sujuvaa,
  nopeaa, monipuolista ja joustavaa.
• Hyvä lukutaito toimii kontekstissaan eli lukijan
  lukutapa vaihtelee lukemisen tarkoituksen ja
  tilanteen mukaan.
• Mekaaninen lukutaito ei välttämättä kerro luetun
  ymmärtämisestä.
• Tilanne on vaikea silloin, jos oppilas ei
  hallitse millään kielellä lukemisen strategiaa ja
  jos hänen käsitevarastonsa on lisäksi heikko.

22
Luetun ymmärtämisen arviointi

• Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota
  seuraaviin asioihin
• pääasioiden ymmärtäminen
• kyky saada tietoa rajatusta asiasta
• yksityiskohtainen ymmärtäminen
• johtopäätösten teko

23
Luetun ymmärtämisen arviointi

• Koska toisen kielen oppijan tavoitteena on sekä
  toimiva kaksikielisyys että samanaikaisesti suomi
  toisena kielenä
• -opinnoissa menestyminen, on luetun ymmärtämistä
  mitattaessa aiheellista miettiä sekä tekstin että
  tehtävien laatua.
• Kielenoppijan tulisi lukea erilaisia tekstejä
  asiatekstejä, narratiivisia tekstejä,
  aikatauluja, käyttöohjeita, lehtiä, reseptejä
  jne.

24
Luetun ymmärtämisen arviointi

• Vaikka monivalintatehtävät ovat nopeita teettää
  ja korjata, ne eivät välttämättä mittaa
  osittaista ymmärtämistä.
• Osittaista ymmärtämistä on tärkeää mitata
  vaihtelevin tehtävätyypein silloin, kun halutaan
  tarkemmin eritellä oppilaan luetun ymmärtämistä.

25
Kirjoittaminen

• Kirjoittamista voidaan ajatella joko pelkkänä
  mekaanisena taitona tai sitten luovana
  tuottamisprosessina.
• Mekaaniseen kirjoittamiseen vaikuttavat sekä
  auditiivinen erottelukyky että visuaalinen
  erottelu- ja hahmotuskyky.
• Vaativimmillaan kirjoituksen tärkein tehtävä on
  ajatusten muuttaminen kirjoitettuun muotoon.
• Kirjoittaminen ei ole pelkästään kognitiivinen
  tuottamisprosessi, vaan se on myös sosiaalinen ja
  informatiivinen tapahtuma.

26
Kirjoittaminen

• Mekaanista kirjoittamista voidaan mitata
  esimerkiksi kirjain-, sana- ja lausesaneluin sekä
  jäljentämiskirjoittamisella.
• Tekstin tuottamista kannattaa harjoitella
  kirjoittamalla mahdollisimman monenlaisia
  tekstejä omia tarinoita, asiatekstejä (esim.
  tiivistelmiä, mielipidekirjoituksia, hakemuksia),
  muistilappuja, teksti- ja sähköpostiviestejä jne.

27
Kirjoittamisen arviointi

• Luovan tuottamisen pääpaino on tekstin
  kompleksisuudessa, ei virheettömässä
  oikeinkirjoituksessa. Arviointikriteereinä
  käytetään tekstin kompleksisuutta, loogisuutta,
  kekseliäisyyttä ja mielikuvituksellisuutta.
• Edistyneempien oppijoiden arvioinnissa myös
  rakenne, sanojen valinta, sanavaraston rikkaus ja
  oikeakielisyys ovat huomion kohteena.

28
Kielitieto

• Kielen osa-alueet liittyvät toisiinsa kieliopin
  välityksellä.
• Rakenteiden hallinta on olennainen osa kielen
  oppimista, opettamista ja arviointia.
• Selvitetään, mitä rakenteen osia oppilas jo
  hallitsee ja mitkä vaativat lisäopetusta.

29
Kielitiedon arviointi

• Kun arvioidaan kielitiedon hallintaa, on hyvä
  muistaa, että tärkeämpää kuitenkin on kielitaito.
  
• Usein perinteinen kielitiedon koe mittaa hyvin
  rajallisesti kielitaitoa.

30
Sanasto

• Sanaston opetus jää helposti muiden osa-alueiden
  varjoon. Siihen tulisi kiinnittää enemmän
  huomiota.
• Mitä sanalla tarkoitetaan? Kuuluvatko sanaston
  hallintaan esim. taivutus, adjektiivien
  vertailuasteet tai homonyymisten sanojen eri
  merkitysten tunteminen? On vaikea määritellä,
  milloin sana on opittu.
• Kirjakielessä on lähes 215 000 sanaa, joista
  vajaat kaksi kolmasosaa yhdyssanoja.

31
Sanasto

• Kielen sanamäärää jäsentävät mm. johtamisen ja
  yhdistämisen periaatteet sekä semanttinen
  ryhmittyminen.

32
Sanasto

• Pelkkä sanojen tai rakenteen ymmärtäminen ei
  takaa tekstin ymmärtämistä. Jos asia- ja
  tilanneyhteys on vieras, voi puheen ja tekstin
  sisältö jäädä avautumatta.
• Sanojen kaikenlainen ryhmittely edesauttaa
  oppimista.
• Miltä suomen kielen sanat voivat näyttää?

33
Sanaston arviointi

• Tärkeä huomio sanastoa testattaessa on, että
  kielenoppijalla on hallussaan eriasteisia
  sanoja.
• Osa sanoista on käytössä aktiivisesti, osan
  kielenoppija vain tunnistaa. Lisäksi merkitys
  voidaan ymmärtää tekstin tai puheen keskellä.
• Taitava oppija voi kielen systeemistä hankkimansa
  tiedon perusteella päätellä ennestään
  tuntemattoman sanan merkityksen tekstin tai
  puheen keskellä.

34
Lopuksi

• Oppilaan taitotaso voidaan määrittää lopullisesti
  vasta hänen tuotoksensa perusteella.
• Kielitaitoprofiili eli oppilaan osaaminen kielen
  eri osa-alueilla voi olla hyvin epätasainen.
• Kielitaitoprofiili on tärkeä, kun laaditaan
  oppimissuunnitelma.

35
Kirjallisuutta

• Kike. Kielellisen kehityksen diagnosoiva
  tehtäväsarja suomi toisena kielenä opetukseen
  (toim. Leena Nissilä), Opetushallitus 2005. ISBN
  952-13-2579-8.
• Nissilä, L. Martin, M. Vaarala, H. Kuukka, I.
  2006 Saako olla suomea? Opas suomi toisena
  kielenä opetukseen. Opetushallitus 2006. ISBN
  952-13-2691-3.