Ilmastonmuutoksen%20torjuntatoimien%20vaikutus%20suomalaisten%20terveyteen

1
Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutus
suomalaisten terveyteen

• Jouni T. Tuomisto, akatemiatutkija
• Kansanterveyslaitos
• Kuopio

2
Esityksestä

• En käsittele lainkaan ilmastonmuutoksen
  arvioituja terveysvaikutuksia (tästä Juha
  Pekkanen katsaus kalvosarjana)
• Koko esitys löytyy netistä http//en.opasnet.org
  
• Kiitokset aineistosta ja ideoista
• Juha Pekkanen
• Matti Jantunen
• Jouko Tuomisto
• Mikko Pohjola
• Raimo Salonen

3
Teesit

• Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon.
• Suomen ilmastopolitiikka on lähtökohtaisesti
  terveydelle haitallista.
• Ilmastopolitiikka on pitkälti kaupunkipolitiikkaa.
  
• Suurimmat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset
  ovat välillisiä.
• Poliitikot tuskin selviävät ilmastonmuutoksen
  haasteista.

4
Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon!

• sen enempää kuin minkään muunkaan 5 miljoonan
  ihmisen joukon ilmastopolitiikka.
• Kaikki yhdessä ne kuitenkin vaikuttavat
• mutta tuskallisen hitaasti ja viipeellä.
• Ilmasto muuttuu globaalisti
• Suomen ilmastopoliittisilla t.s.
  kasvihuonekaasupäästöjen (KhK) vähentämiskeinojen
  - valinnoilla ei ole erityistä vaikutusta Suomen
  ilmastoon.

5
Tyypillinen harha

• "Suomen (Irlannin, Pietarin, ______) on turha
  yrittää, koska gt99 päästöistä jää vaikka
  lopettaisimme omamme kokonaan"
• Logiikka on sama kuin hölmöläisen halkokuormassa
  jos hevonen jaksaa tämän, jaksaa se vielä yhden
  halon lisää
• ?Koska kenenkään päästöä ei voida suoraan kytkeä
  ilmeneviin haittoihin, on löydettävä mittari
  ilmakehän "altistumiselle". Sen perusteella
  määritellään toimintavastuut.

6
Globaali säteilypakote
IPCC 2007
7
Päätelmä 1

• Koska ratkaisevaa ilmastonmuutoksessa on globaali
  säteilypakote, muuttuu torjuntapolitiikan perusta
  hyvin yksinkertaiseksi säteilypakote on
  ilmastovaikutusten välttämätön ja riittävä
  mittari.
• Päästöjen sijainnilla tai tyypillä ei ole
  merkitystä.

8
Suomen primääristen pienhiukkaspäästöjen
aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vuodessa.
Vaikutus on laskettu Suomeen ja muuhun Eurooppaan
erikseen.
Tainio et al. Integrated risk analysis model to
estimate health effects due to primary fine
particle (PM2.5) emissions from different sectors.
9
Pienhiukkaset ja ilmastonmuutos

• Pienhiukkaset tärkeimpiä ympäristön terveysuhkia
  Suomessa (yli 1300 ennenaikaista kuolemaa
  vuodessa).
• Puun pienpoltto
• Pienpoltto korvaa fossiilisia polttoaineita.
• Pienhiukkaset hillitsevät ilmastonmuutosta.
• Tuottaa 23 Suomen pienhiukkaspäästöistä.
  Piltti-raportti
• Liikenteen diesel-henkilöautot vastaan
  bensiiniautot
• Nykydiesel tuottaa yli 10 kertaa enemmän
  hiukkasia/km kuin bensiiniauto (tilanne v. 2000)
  Piltti-raportti
• Nykydiesel tuottaa 20-30 vähemmän CO2 kuin
  bensiiniauto.
• Päästöt tapahtuvat siellä missä ihmisetkin ovat ?
  suuri altistus ja terveyshaitta.

10
Suomen ilmastopolitiikka vaikuttaa

• ulko ja sisäilman saasteisiin,
• vesistöjen, elintarvikkeiden ja luonnon
  puhtauteen,
• väestön elämisen laatuun, hyvinvointiin ja
  terveyteen
• täällä Suomessa ja ilman viivettä
• Kasvihuonekaasupäästöjen kannalta samanarvoisilla
  vaihtoehdoilla voi olla hyvin erilaisia
  vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

11
Politiikan seurannaisvaikutukset

• Ilmastopolitiikka muuttaa nykyisiä käytäntöjä
• Muutokset aiheuttavat seurannaisvaikutuksia
• Monet seurannaisvaikutukset kohdistuvat
  terveyteen
• Energian hinta nousee ? köyhät kärsivät eniten
• Taloja tiivistetään ? kosteusvauriot
• Pienpolttoa lisätään ? pienhiukkashaitat
• Biopolttonesteitä ravintokasveista ? ruoan hinta
  nousee

12
Päätelmä 2

• Jos torjuntapolitiikan ainoa tavoite on ilmasto,
  politiikka todennäköisesti päätyy terveydelle
  haitalliseen suuntaan (jota sitten jälkikäteen
  koetetaan korjailla).
• ? Tehokkaampaa onkin rakentaa jo lähtökohdiltaan
  moniarvoista politiikkaa, jossa huomioidaan sekä
  ilmasto että terveys.

13
Ilmasto- ja hyvinvointivaikutusten nelikenttä

• Alustava arviointi erilaisten energia-,
  liikenne-, asunto-, sosiaali- ja
  kaavoituspolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksista
• ? paikallisiin kasvihuonekaasu-päästöihin ja
• ? väestön tervey-teen ja hyvinvointiin.

Etsitään WIN-WIN vaihtoehtoja, jotka sekä
vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä että edistävät
terveyttä ja hyvinvointia.
Mutta huom! Vaihtoehdot eivät ole toisistaan
riippumattomia vaan monin tavoin ja moneen
suuntaan vuorovaikutteisia.
14
Politiikkoja nelikentässä
WIN WIN
Erilaiset politiikat ja vaihtoehdot voidaan
sijoitella tähän nelikenttään
Perheiden tukeminen
LOSE LOSE
15
Tärkeitä kytkentöjä politiikkojen välillä
WIN WIN
Vaihtoehdot eivät suinkaan ole toisistaan
riippumattomia, vaan eri tavoin, yksi- tai
kaksisuuntaisesti toisiinsa kytkettyjä
Perheiden tukeminen
LOSE LOSE
16
Tiiviin yhdyskuntarakenteen kytkentöjä
WIN WIN
Tiivis yhdyskuntarakenne kytkeytyy toisiin
vaihtoehtoihin esimerkiksi näin
Perheiden tukeminen
LOSE LOSE
17
Väljän yhdyskuntarakenteen kytkentöjä
Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja
koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan
asunnot)
WIN WIN
Perheiden tukeminen
Suuremmat asunnot
Moderni IV-tekniikka
Lämmöneristys
Pikkulapsille päiväkodit
LOSE LOSE
Huonelämpötila lt 20 ºC
Väljä yhdyskuntarakenne taas johtaa toisenlaiseen
kytkentäverkkoon
Vähempi ilmanvaihto
Pienemmät asunnot
18
Muista riippumattomia politiikkoja
Urheiluhallit, ostos-, viihde-, kulttuuri- ja
koulutuslaitokset (urheilukeskukset, vapaa-ajan
asunnot)
WIN WIN
Halli / urheilukeskusliikunta
Liik unta
Suuremmat asunnot
Perheiden tukeminen
Vaihtoehdoista muutamat ovat toteutettavissa
jokseenkin itsenäisesti, muista riippumatta
Moderni IV-tekniikka
Lämmöneristys
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Lämpöpumput
Pikkulapsille päiväkodit
Ydinenergia
Metsähake-energia
Maakaasuenergia
LOSE LOSE
Öljyenergia
Huonelämpötila lt 20 ºC
Vähempi ilmanvaihto
Turve-energia
Puun pienpoltto
Hiilienergia
Pienemmät asunnot
19
Päätelmä 3

• Tehokkaan ilmastonmuutospolitiikan luominen
  edellyttää perusteellista vaikutusanalyysiä
  monista yhteiskunnan ilmiöistä.
• Tämä on jo tutkimuksellisesti haastava tehtävä,
  puhumattakaan sen poliittisesta läpiviennistä.

20
Kaupungit keskiössä

• Monet ilmastonmuutospolitiikan kannalta keskeiset
  tekijät ovat kaupunki- tai kaupunkiseututason
  kysymyksiä
• Rakennusten energiantarve (kaukolämpö ja kylmä)
• Liikennejärjestelyt (autoistuminen,
  joukkoliikenne)
• Kaupunkirakenne (kaavoitus, kaupungin tiiviys)
• Sosiaaliset tekijät (viihtyisien alueiden
  sijainti)
• Terveys (hyötyliikunnan mahdollisuus)

21
Kaupunkirakenne tarkasteluun
Kaupungin ilmastopolitiikka

• Kasvihuonekaasupolitiikka on annettu reunaehto.
• Kaupunkirakenteen puitteissa kaikki vaikuttaa
  kaikkeen.
• Kunkin osa-alueen erillinen optimointi johtaa
  ristiriitaisiin toimenpiteisiin.
• Kokonaisuuden optimointi edellyttää monitieteistä
  tutkimusta ja sektorirajat ylittävää kehittämistä.

22
Päätelmä 4

• Kaupunkirakenne on hyödyllinen tarkastelunäkökulma
  ilmastonmuutoskysymyksiin.
• Ilmastonmuutos pelkistyy reunaehdoksi, ja
  päähuomio kiinnittyy paikallistason politiikkaan.
• Kaupunkirakenteen tarkastelu todennäköisesti tuo
  käytännöllisiä ja ilmastonmuutoksen kannalta
  merkittäviä vaihtoehtoja keskusteluun.
• Se myös helpottaa kansalaisten osallistumista ja
  osallistamista, koska puhutaan omaa elämää
  koskettavista kysymyksistä.

23
Torjunta ja sopeutuminen ovat yhteispeliä

• Ilmastonmuutos mullistaa meidän sukupolvemme
  elämän.
• Torjuntatoimet vähentävät energian käyttöä ja
  siten muuttavat monia nykyään arkipäiväisiä
  käytäntöjä.
• Ilmastonmuutos myllertää eri puolilla maailmaa,
  ja vaikutukset välittyvät maailmankaupan kautta
  kaikkialle.
• Tarvitaan tutkijoita selvittämään mitä voi tehdä,
  poliitikkoja toteuttamaan, ja ihmiset sanomaan
  mitä halutaan.
• Loppujen lopuksi ihminen itse on oman elämänsä
  paras asiantuntija.

24
Päätelmä 5

• Laaja osallistuminen on otettava keskeiseksi
  toimintamuodoksi ilmastopolitiikan kehittämisessä.

25
Meneillään olevia arviointeja - Heande
26
Opasnetin tavoitteet

• Kerätä ja jäsentää päätöksenteon kannalta tärkeää
  tietoa ympäristöstä ja terveydestä (ja mistä
  tahansa muustakin).
• Toteuttaa arviointeja, jotka vastaavat
  ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.
• Toimia keskustelualueena ja arvostusten
  ilmaisukanavana.
• Toimia tutkijoiden työkaluna tieteentekoon.
• en.opasnet.org (englanniksi) ja tyjak.pyrkilo.fi
  (suomeksi). Katso http//en.opasnet.org/w/Opasnet

27
(No Transcript)
28
Teesit

• Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta
  ilmastoonenempää kuin muidenkaan. Mutta meidän
  on tehtävä osamme ja oltava lisäksi esimerkkinä.
• Suomen ilmastopolitiikka on lähtökohtaisesti
  terveydelle haitallista ellei terveys- ja muita
  vaikutuksia nimenomaisesti mietitä politiikkoja
  kehitettäessä.
• Ilmastopolitiikka on pitkälti kaupunkipolitiikkaa
  koska kaupunkitasolla luodaan tai tuhotaan
  edellytykset tehokkaalle ilmastopolitiikalle.
• Suurimmat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset
  ovat välillisiä ainakin rikkaassa Suomessa. Ne
  ilmenevät kohonneina kustannuksina.
• Poliitikot tuskin selviävät ilmastonmuutoksen
  haasteista ilman tutkijoiden ja kansalaisten
  aktiivista osallistumista.

29
Ilmastonmuutokset tabut

• Talouskasvu on reunaehto, jonka puitteissa
  toimitaan.
• Väestönkasvu on muiden ongelma.
• Energiankulutus on jokaisen ihmisen perusoikeus.
• Minä teen oman suoritukseni ja katsotaan mihin se
  riittää.
• ?Näinkö on sotia ennen voitettu? Tuskin. Sen
  sijaan
• Kaikkea myös tabuja on tarkasteltava
  kriittisesti.
• Konkreettista, toimintaa ohjaavaa tietoa pitää
  saada päätöksentekijöille kaikille.
• Päätöksentekoa pitää tehostaa ja tuloksia pitää
  vaatia.
• Talouden taantuma muuttaa yhteiskunnan suuntaa
  nyt on etsikkoaika löytää uusi suunta.

30
(No Transcript)
31
On pidettävä selvänä puhutaanko

• ilmastonmuutoksen vaikutuksista
• torjuntatoimien vaikutuksista
• sopeutumistoimien vaikutuksista

32
Ilmastopolitiikka vaikuttaa

• Liikenteeseen, liikenteen päästöihin ja hyöty- ja
  harrastusliikuntaan
• Lämmön ja sähköntuotannon kustannuksiin ja
  päästöihin
• Kaupungin ilman laatuun,
• Rakennusten varusteluun, väljyyteen, asumisen
  kustannuksiin, sisäilman biologiseen,
  kemialliseen ja fysikaalisen laatuun
• Sosiaaliseen ja esteettiseen ympäristöön
• Edellämainittujen tekijöiden kautta terveyteen ja
  toimintakykyyn
• Vaikutukset voivat olla valitusta politiikasta
  riippuen hyödyllisiä tai haitallisia

33
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset katsaus

• Juha Pekkanen, prof
• Kansanterveyslaitos
• Kuopion yliopisto

34
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat
kasvihuoneilmiötä
ilmasto.org
2
35
Kasvihuonekaasujen vaikutukset () ja viipymät
ilmakehässä
Yhdiste pitoisuus vaikutus
viipymäaika ilmakehässä ilmastonmuu-
ilmakehässä (ppm) tokseen ()
CO2 358 45-55 16 v CFC 0,0003
20-30 8-400 v CH4 1,72 10-20
10 v N2O 0,31 5-10 170 v tropsf.
O3 0,02 5-10 1 pv muut
2-5
36
Hiilidioksidin pitoisuus viimeisen 10.000 v
aikana (jäätikkö mittaukset ja punaisella
ilmamittaukset)
IPCC 2007
37
Suomen energiantuotanto (1000 toe)
Maakaasu
Öljy
Hiili
38
Hiilidioksidipäästöt Suomessa
teollisuuden prosessit 4
jätehuolto 4
maatalous 9

• liikenne 17
• yksityisautoilu
• teollisuuden ja kaupan kuljetukset
• julkinen liikenne

• energiantuotanto 66
• teollisuuteen
• kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja
• lämmitykseen
• palvelusektorille

ilmasto.org
Lähde Tilastokeskus 2003
13
39
IPCC 2007
40
IPCC 2007
41
Kasvihuonekaasujen kehittymiseen vaikuttavia
tekijöitä

• Väestön kasvu
• Talouden kehitys
• Energian kulutus ja tuotantotavat
• Päästöjen rajoitustekniikat
• Maankäytön muutokset
• Maanviljelyn päästöjen muodostuminen
• Moninaiset takaisinkytkennät

42
Välipäätelmä

• Onko lämpenemistä tapahtunut?
• Fysikaaliset perustelut vakuuttavat
• Hyvä näyttö myös tilastollisesti (lämpötilan
  nousu, muutokset biosysteemeissä)
• Ihmisen toiminnalla merkittävä osuus
  lämpenemisessä
• Muutoksen nopeus isoin ongelma
• Tulevan ennustaminen silti epävarmaa

43
IPCC 2007 Muutokset eri skenaarioissa
Meriveden nousu 2090-l.
0.23-0.51 m
0.21-0.48 m
0.18-0.38 m
44
Lämpötilan muutos 2020-l. verrattuna aikaan
1980-1999. A1B skenaario
1.5-2o
IPCC 2007
45
Lämpötilan muutos 2090-l. verrattuna aikaan
1980-1999 . A1B skenaario
3.5-4o
IPCC 2007
46
Muutos talven sateisuudessa 2090-l. verrattuna
1980-1999. A1B skenaario
Yli 20
IPCC 2007
47
Sääilmiöiden muutoksen todennäköisyys (IPCC 2007)
Viim 50 v Seur 100 v
Kylmien päivien väheneminen gt90 gt99
Kuumien päivien lisääntyminen gt90 gt99
Helleaaltojen lisääntyminen gt66 gt90
Kaatosateiden lisääntyminen gt66 gt90
Kuivuusalueiden lisääntyminen gt66 gt66
Pyörremyrskyjen lisääntyminen gt66 gt66
Hyvin korkea merivesi lisäänt. gt66 gt66
48
Muut keskeiset terveysvaikutukset

• Jäätiköiden sulaminen (tulvat, vesihuolto)
• Viljasatojen heikentyminen (erit. Afrikka)
• Meren happamoituminen (kalansaaliit)
• Pakolaisuus, aliravitsemus (!!)
• Biodiversiteetti
• Tartuntataudit

49
Elintarviketuotanto

• Kuivuuden aiheuttama sadon väheneminen
• Kasvuolosuhteiden siirtyminen eri paikkaan
• Suurin ongelma alueellisesti (esim. Sahelin alue,
  pääosin kärsivät kehitysmaat)
• Seuraus pakolaisuus, siirtolaisuus, epäsuorat
  terveysvaikutukset, sodat ja rauhattomuus

50
Muutokset viljantuotannossa - 3C nousu (3 eri
ilmastomallin mukaan)
Koko maapallo
Kehitty-neet maat
Kehitys-maat
Stern 2006
51
Satoisuuden muutokset v. 2080(EC/JRC 2007)
52
Lisäväestö (miljoonia), joka alttiina rannikon
myrskytulville
Maapallon lämpötilan nousu (oC)
Stern 2006
53
Tartuntatautien lisääntyminen

• Pääasiassa vektoritautien lisääntyminen, kun
  olosuhteet muuttuvat edullisemmiksi vektorille
  (esim. malariahyttysen levinneisyys)
• Jossain määrin lämpenemisen aiheuttama suora
  vaikutus (esim. koleravibrion säilyminen
  rehevöityneissä lämpimissä vesissä)

54
Odottamattomat isot muutokset (IPCC 2007)

• Golf-virta
• -heikkenee (todennäköisyys gt90)
• -lämpötila silti nousee Euroopassa
• -Golf-virran kulku ei todennäköisesti (lt10) koe
  rajua muutosta
• Napajäätiköiden romahdus
• -ei pystytä arvioimaan todennäköisyyttä

55
WHO arvio nykyisistä terveysvaikutuksista

• Nykyään vuosittain 150.000 kuolemaa
• pääosin ripuli, malaria, aliravitsemus
• Yhden asteen lämpötilan nousu esiteollisista
  ajoista nostaisi määrän 300.000 kuolemaan
• Suurempi nousu lisää määrää hyvin nopeasti
• 3 oC nousu aiheuttanee 1-3 miljoonaa
  lisäkuolemaa aliravitsemukseen

56
WHO arvio lisäkuolemista (miljoonaa ihmistä
kohti) v. 2000
Stern 2006
57
Välittömiä terveysvaikutuksia Suomessa

• -pienhiukkasten terveysvaikutukset
• -kylmä/kuuma ilma ja kuolleisuus
• -malaria takaisin Suomeen -tuskin
• -punkkitaudit?

58
Fossiiliset polttoaineet ja terveys

• Pienhiukkaspäästöt
• -N. 1300 kuolemaa/v. Suomessa
• -hillitsevä vaikutus kasvihuoneilmiöön
• Hiilidioksidipäästöt
• -kasvihuoneilmiö
• Biopolttoaineet
• -poltettava puhtaasti

59
Kuolleisuus Pariisi kesä 2003 ja1999-2002
60
Kokonaiskuolleisuus
Lämpötila (oC)
61
Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus
Lämpötila (oC)
62
Hengityselinsairauskuolleisuus
Lämpötila (oC)
63
Kuolemien lukumäärät eri lämpötilaluokissa
(Helsinki)
64
Malaria Suomessa

• Endeeminen 1700-1800-l., n. 100 kuolemaa/v.
• Talvehtiminen karjasuojissa
• Hävisi 1930-l. koko Euroopasta
• Sotavuosina 2000 tapauksen epidemia, tartunta
  hyttysiin etelästä tulleilta sotilailta
• Nykyiset olosuhteet eivät suosi malariaa, mutta
  riski hyttysten välittämien infektiotautien
  lisääntymiseen on olemassa

65
Punkkien välittämät taudit

• Lymen borrelioosi
• n. 20lla punkeista
• Puutiaisaivokuume
• lt1lla punkeista
• Tularemia eli jänisrutto
• lt0.1lla punkeista
• Ehrlichioosi
• n. 4 punkeista

66
Lymen borrelioosi

• Löydetty 1970-l.
• n. 20lla punkeista
• Yleensä lievä taudinkuva flunssa, iho
• Borrelian levitessä nivelet, aivokalvot, sydän
• Bakteeri antibioottihoito
• Ei rokotetta
• 1995-1999 439 tapausta/v
• 2000-2004 872 tapausta/v

67
Puutiaisaivokuume(ent. Kumlingen tauti)

• lt1lla punkeista hyttyset
• lähinnä Lounais-Suomi
• Flunssa, 3vko kuluttua aivokuume
• Virus ei hoitoa, rokote on
• n. 20 tapausta/v. Suomessa
• 1/3 jää myöhäisoireita, 1-2lle halvaus

68
Puutiaisaivokuumeen esiintyminenpunainenkorkea
riskioranssi matala riski
69
Päätelmät

• Suurimmat vaikutukset epäsuoria, kehitysmaissa
• Suurin ongelma muutoksen nopeus
• Suomessa kokonaisvaikutukset lyhyellä tähtäimellä
  pienet (paitsi pienhiukkaset), kasvavat myöhemmin
• Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta
  taloudesta päästävä eroon
• Paljon hankalia valintoja, kuten
• Biopolttoaineet (pienpoltto vs keskitetty poltto)
• Ydinvoima
• Liikenne
• Oikeudenmukaisuus

70
(No Transcript)
71
(No Transcript)
72
McMichael 2003
73
Vektoritautien lisääntyminen
74
Lämpötilan muutos 2090-l. verrattuna aikaan
1980-1999 . B1 skenaario
3-3.5o
75
Lämpötilan muutos 2020-l. verrattuna aikaan
1980-1999. B1 skenaario
1.5-2o
76
Ilmastonmuutoksen ennustaminen
Lämpötilan riippuvuus kasvihuonekaasuista
monimutkainen Systeemi jää-lumi Pilvet Meri-ilma
kehä prosessit ilmakehä ilmakehä ilmakehä lämpe
nee lämpenee lämpenee ? ?
? lumi ja jää haihtuminen meren
lämpö- vähenee lisääntyy tila nousee
? ? ? albedo pilvipeite meri
luovut- pienenee lisääntyy taa enemmän CO2
? ? ? voimakas ilmakehän ilmake
hän lämp. albedo CO2 kasvaa lisääntyy
? ? jäähtyminen lämpeneminen
takaisin- positiivinen negatiivinen
positiivinen kytkentä (vahvistus) (heikennys)
(vahvistus)
77
Hiilidioksidipäästöt Suomessa
teollisuuden prosessit 4
jätehuolto 4
maatalous 9

• liikenne 17
• yksityisautoilu
• teollisuuden ja kaupan kuljetukset
• julkinen liikenne

• energiantuotanto 66
• teollisuuteen
• kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja
• lämmitykseen
• palvelusektorille

Maapallon tasolla maankäyttö (metsien
hävittäminen) aiheuttaa 18 päästöistä
ilmasto.org
Lähde Tilastokeskus 2003
13