Esimerkki Oy:n tilinpддtцs

1
Esimerkki Oyn tilinpäätös

• Tase-kirja
• Kommentit

2
Esimerkki Oyn tilinpäätös

• Esimerkkiyritys Esimerkki Oy Oy on osakeyhtiö,
  kuten nimikin kertoo. Yhtiö toimii koneiden
  tuonti- ja tukkuliikkeenä. Yhtiö laatii
  kirjanpitonsa paperittomasti. Ostolaskut
  skannataan sähköiseen muotoon ja sen jälkeen
  käsitellään ja säilytetään vain sähköisinä.
  Matkalaskut tehdään myös sähköisesti.
  Tiliotteet saapuvat pankista sähköisessä
  muodossa eikä niitä tulosteta lainkaan paperille.
  Yhtiö luopui käteiskassasta viimeisen tilikauden
  aikana, koska siitä aiheutui vain turhaa työtä
  eikä sitä milloinkaan saatu täsmäämään. Nyt
  henkilökunta maksaa käteisostot omilla varoillaan
  ja saa vastaavat summat tilisiirtona yhtiön
  pankkitililtä henkilön tilille. Tällöin
  kassakirjanpito täsmää aina sentilleen.
  Myyntilaskut lähetetään sähköisesti
  operaattorille, joka toimittaa ne joko
  paperimuodossa tai verkkolaskuina asiakkaille
  kunkin oman toivomuksen mukaisesti.
  Muistiotositteet tehdään suoraan kirjanpidon
  tietojärjestelmään. Vain tasekirja ja
  tilinpäätösaineisto tulostetaan paperille ja
  sidotaan kirjaksi. Kirja säilytetään sähköisessä
  muodossa (Excel) muun kirjanpitoaineiston kanssa
  sekä paperisessa muodossa pankin tallelokerossa.
  Tasekirjaan sisällytetään myös muita
  tilinpäätökseen liittyviä asiakirjoja, kuten
  varsinaista yhtiökokousta vastaavat osakkaiden
  päätökset, tuloslaskelma-, tase- ja
  liitetietoerittelyt sekä tilintarkastuskertomus.
  Esimerkki Oy hoitaa kirjanpitoaan
  ensisijaisesti johdon informaatiotarpeiden vuoksi
  ja toissijaisesti lainsäädännön velvoittamana
  sekä viranomaistietojen tuottamiseksi. Siksi
  yhtiö laatii tilinpäätökset joka kuukausi.
  Suunnitelmapoistojen laskennassa käytetään
  kuukausittaisia menojäännöspoistoja. Yhtiön
  taloudellinen menestys on 1990-luvun lamasta
  lähtien ollut huono. Selvitystilan välttämiseksi
  yhtiön japanilainen päämies, joka on
  vähemmistöosakas, on antanut pääomalainaa. Myös
  suomalaisen osakkaan sukulainen on antanut
  pääomalainaa yhtiölle.

3
Säädökset ohjeet ja tulkinnat

• Suomessa kirjanpidon laadinnasta säädetään
  kirjanpitolaissa, joka perustuu neljänteen ja
  seitsemänteen tilinpäätösdirektiiviin.
  Direktiivien täydennyksenä ovat nykyisin IAS- ja
  IFRS-standardit, jotka eivät kuitenkaan
  pakottavasti koske pienyrityksiä.
  Kirjanpitoasetus täsmentää kirjanpitolain
  säännöksiä. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeri
  ö on antanut useita kirjanpitolaissa määrättyjä
  päätöksiä sekä ministeriön alaisuudessa toimiva
  kirjanpitolautakunta yleisohjeita kirjanpitolain
  soveltamisesta. Kirjanpitolautakunta antaa
  jatkuvasti myös lausuntoja ja poikkeuslupia.
  Kirjanpitolainsäädännön lisäksi
  yhteisölainsäädännössä on tilinpäätöstä koskevia
  määräyksiä. Tärkeimmät lait ovat osakeyhtiölaki,
  osuuskuntalaki sekä laki avoimesta yhtiöstä ja
  kommandiittiyhtiöstä. Tilintarkastuksesta
  säädetään tilintarkastuslaissa.
  Verolainsäädäntö vaikuttaa kirjanpidon
  laatimiseen olennaisesti, sillä
  yritysverotuksessa noudatetaan kirjanpitosidonnais
  uuden periaatetta. Tärkeimmät verosäädökset ovat
  tuloverolaki, laki elinkeinotulon verottamisesta
  sekä arvonlisäverolaki ja -asetus. Verotuksen
  tulkinnoissa tärkeimpiä ovat korkeimman
  hallinto-oikeuden ja keskusverolautakunnan
  päätökset. Tulkintaa ohjaavat Verohallituksen
  päätökset ja ohjeet.

4
Pienyrityksen kannalta keskeiset kirjanpitoa
koskevat säädökset ovat

• Kirjanpitolainsäädäntö
• Neljäs neuvoston direktiivi (78/660/ETY)
• Seitsemäs neuvoston direktiivi (83/349/ETY)
• Kirjanpitolaki (1336/1997)
• Kirjanpitoasetus (1339/1997)
• KTMn päätös kirjanpidossa käytettävistä
  menetelmistä (47/1998)
• KTMn päätös kehittämismenojen aktivoimisesta
  taseeseen (50/1998)
• KILAn yleisohje tuloslaskelman ja taseen
  esittämisestä (21.11.2006)
• KILAn yleisohje suunnitelman mukaisista
  poistoista (27.9.1999) ja sen liitteet 1-12
• KILAn yleisohje ulkomaanrahan määräisten
  saamisten sekä velkojen ja muiden sitoumusten
  muuttaminen euromääräisiksi (13.12.2005)
• KILAn yleisohje arvonlisäveron kirjaamisesta
  (3.4.2000) ja sen esimerkit
• KILAn yleisohje koneellisessa kirjanpidossa
  käytettävistä menetelmistä (22.5.2000)

5

• Yhteisölainsäädäntö
• Osakeyhtiölaki (624/2006)
• Osuuskuntalaki (1488/2001)
• Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä
  (389/1988)
• Tilintarkastuslainsäädäntö
• Tilintarkastuslaki (459/2007)
• Verolainsäädäntö
• Tuloverolaki (1535/1992)
• Laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968)
• Arvonlisäverolaki (1501/1993)
• Arvonlisäveroasetus (50/1994)

6

• Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot
  eivät ole kirjanpitovelvollisia pakottavia. Ne
  ovatkin sisällöltään yleensä useita vaihtoehtoja
  sisältäviä. Lopullisen päätöksen hyvästä
  kirjanpitotavasta tekevät kirjanpitovelvolliset
  itse. Kun riittävän moni kirjanpitovelvollinen
  käyttää lainsäädännön sallimaa menettelyä, josta
  ei ole haittaa yhteiskunnalle, sen voidaan katsoa
  olevan hyvä kirjanpitotapa.

7

• Kirjanpitäjä voi noudattaa tervettä
  kirjanpitäjäjärkeä, mikäli jostakin asiasta ei
  ole säädetty lainsäädännössä, siitä ole olemassa
  yleisesti käytettyä hyvää kirjanpitotapaa tai
  säädökset ja tulkinnat johtavat kohtuuttoman
  kalliisiin menettelyihin suhteessa niistä
  saatavaan hyötyyn.

8

• Aikarajat Tilinpäätöksiä laaditaan monenlaisten
  aikarajojen puitteissa. Kirjanpitolaissa
  säädetään tilinpäätöksen takarajasta mutta tämä
  ei riitä vaan on otettava huomioon myös mm.
  veroilmoitusten jättöajat. Seuraava kuvio
  havainnollistaa pienyrityksen tilinpäätösvaiheiden
  enimmäisaikoja kuukausina tilikauden
  päättymisestä (oletuksena tilikauden päättyminen
  31.12.)

9
(No Transcript)
10

• Kaikki vaiheet voidaan toteuttaa vaikkapa yhdessä
  päivässä, sillä mitään minimiaikoja ei ole.
  Eräiden vaiheiden on kuitenkin seurattava
  toisiaan.

11

• Tilinpäätös Tilinpäätös on laadittava neljän
  kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (KPL
  36). Juokseva kirjanpito on hoidettava
  jatkuvasti tilikauden aikana. Käteismaksut on
  kirjattava aikajärjestykseen viivytyksettä
  päiväkohtaisesti. Muut tapahtumat on kirjattava
  neljän kuukauden kuluessa kirjauskauden
  päättymisestä (KPL 24). Uudessa
  osakeyhtiölaissa osingon ja muiden varojen
  jakamisesta säädetään seuraavasti
• "Varojen jakaminen perustuu viimeksi
  vahvistettuun tilinpäätökseen." (OYL 133)
• Tässä varojen jakamisen perusteeksi edellytetään
  vahvistettu tilinpäätös mutta ei sanota, miltä
  ajalta se on laadittu. Lakia koskevan hallituksen
  esityksenkin (HE 109/2005) mukaan tämä tarkoittaa
  sitä, että tilinpäätöksen voi laatia miltä
  tahansa hetkeltä.

12
Tasekirja

• Tasekirjan kansilehdessä on hyvä mainita yhtiön
  nimi ja tilikausi sekä esittää kirjan
  sisällysluettelo. Periaatteessa tasekirjaan on
  pakko sisällyttää vain tuloslaskelma, tase,
  tilinpäätöksen liitetiedot, tilinpäätöksen
  allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä sekä
  luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista.
• Käytännössä kuitenkin on yleistä ja suositeltavaa
  sisällyttää samaan kirjaan myös tuloslaskelman,
  taseen ja liitetietojen erittelyt sekä
  toimintakertomus, osakkaiden päätökset ja
  tilintarkastuskertomus. Tällöin pelkästään
  tasekirjaa lukemalla selviävät kaikki tärkeät
  yrityksen tilikautta koskevat asiat.
• Vuonna 2004 toteutetun kirjanpitolainsäädännön
  uudistuksen vuoksi toimintakertomuksen laadinta
  tuli periaatteessa pakolliseksi, mikä ei liene
  ollut tarkoitus. Tässä esimerkissä on
  toimintakertomus, samat tiedot voitaisiin esittää
  tilinpäätöksen liitetiedoissa entisen
  lainsäädännön mukaisesti. Tasekirjaan voidaan
  liittää myös tilintarkastuskertomus. Jos
  tilintarkastuskertomus on tilinpäätösaineiston
  mukana, se löytyy tarvittaessa vuosienkin päästä.

13
kansilehti
14
Tuloslaskelma

• Esimerkki Oy käyttää kululajikohtaista
  tuloslaskelmakaavaa laajassa muodossa. Koska
  yhtiö on kooltaan kirjanpitoasetuksen rajoja
  pienempi, se voisi esittää lyhennetyn
  tuloslaskelman (KPA 11). Se ei kuitenkaan tee
  niin, sillä lyhyen tuloslaskelman laatimisesta
  aiheutuisi vain lisäkustannuksia. Alan kireän
  kilpailutilanteen vuoksi yhtiö ei ole lähettänyt
  tilinpäätöksiään kaupparekisteriin
  julkistettaviksi. Esimerkiksi sen pahin
  kilpailija zzzz Oyj, joka suuri pörssinoteerattu
  vienti- ja tuontiliike, ei joudu lähettämään
  Esimerkki Oyn kanssa kilpailevista tuotteistaan
  erillistilinpäätöstä vaan lähettää suuryhtiön
  kokonaistilinpäätöksen, josta ei kilpailija saa
  mitään alaan informaatiota. Sen sijaan Esimerkki
  Oyn tilinpäätöksestä zzzzOyj voisi lukea
  tarkasti yhtiön kannattavuuden ja rahoitusaseman
  osatekijät. Koska Esimerkki Oy ei ole
  lähettänyt tilinpäätöksiään kaupparekisteriin,
  Patentti- ja rekisterihallitus on uhannut sitä
  selvitystilaan asettamisella vuonna 2000 annetun
  ja vuonna 2001 voimaan astuneen osakeyhtiölain
  muutoksen (1094/2000) perusteella. Uhkaus koskee
  vasta tilinpäätöksiä 2001 2002 ja siinä on
  annettu määräaika, joten yhtiö on päättänyt
  pitkittää tietojen antamista viimeiseen saakka
  pienentääkseen niiden julkistamisen
  kilpailuhaittoja. Yhtiö on viime vuosina
  päässyt kasvu-uralle ja voitolliseksi monen
  vuoden tappioputken jälkeen. Tuloverot ovat
  huomattavasti suuremmat kuin edellisellä
  tilikaudella, jolloin yhtiö vähensi viimeisen
  erän aikaisempien vuosien tappioistaan. Yhtiön
  kannattavuus on erittäin hyvä, kun sitä verrataan
  huonoina vuosina kutistuneeseen sijoitettuun
  pääomaan.

15
(No Transcript)
16
Tase, vastaavaa

• Kuten tuloslaskelmansa, taseensakin Esimerkki Oy
  tekee laajassa muodossa, vaikka sillä olisi
  kokonsa puolesta mahdollisuus esittää vain
  lyhennetty tase. Vastaavaa Yhtiöllä on oma
  toimisto- ja varastorakennus, joka sijaitsee
  omistustontilla. Koneita ja kalustoa yhtiössä
  tarvitaan vähän. Tavaravarasto on pienentynyt
  viime vuosina, sillä yhtiössä on tehostettu
  varaston kiertoa. Kun maksuvalmius oli tiukalla
  tappiovuosina, varastoista pystyttiin silloin
  irrottamaan rahaa odotettua enemmän.
  Myyntisaamiset ovat kasvaneet liikevaihdon
  kasvun vuoksi ja siirtosaamiset pysyneet
  suunnilleen ennallaan. Pankkitilin saldo on
  kasvanut kannattavan toiminnan seurauksena.

17
(No Transcript)
18
Tase, vastattavaa

• Yhtiö on perustettu sellaisena aikana, jolloin
  osakepääoman minimiksi riitti 15.000 markkaa.
  Euroon siirryttäessä summa on vain muuttunut
  2.522,82 euroksi.
• Yhtiön olisi tullut osakeyhtiölakiin vuonna 1997
  tehdyn muutoksen takia korottaa osakepääomansa
  8.000 euroon, mutta se ei tehnyt sitä. Samoin
  Suomessa toimi 52.000 osakeyhtiötä, ja eduskunta
  muutti lakia.
• Kun vuonna 2006 voimaanastuneen osakeyhtiölain
  esitys tuli vuonna 2005 eduskuntaan, hallituksen
  ehdotuksessa osakepääoman minimiraja oli edelleen
  8.000 euroa. Eduskunta kuitenkin alensi rajan
  2.500 euroon, joten Esimerkki Oyn ei enää
  tarvitse korottaa osakepääomaansa.
• Yhtiö voi aloittaa pääomalainojen takaisinmaksun
  tämän tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen, koska
  voittovarat ovat lisääntyneet riittävästi.
  Juridisesti jo edellisen tilinpäätöksen jälkeen
  pääomalainat olisi voitu maksaa pois, mutta
  niiden myöntäjät halusivat kuitenkin katsoa yhden
  tilikauden ajan, onko myönteinen
  kannattavuuskehitys pysyvää. Ostovelat ja muut
  lyhytaikaiset velat ovat kasvaneet myynnin
  lisääntymisen vuoksi. Siirtovelkojen kasvu johtuu
  laskennallisesta verovelasta, sillä yhtiöllä ei
  ollut lainkaan ennakkoveroa. Yhtiö pyysi
  poistamaan sen, kun alkuvuodesta kannattavuuden
  paraneminen ei ollut vielä varmaa. Maksuvalmius
  on muuttunut erittäin hyväksi ja vakavaraisuuskin
  on jo tyydyttävä.

19
(No Transcript)
20
Tilinpäätöksen liitetiedot

• Tilinpäätöksen liitetiedot Esimerkki Oyn on
  pakollisina liitetietoina annettava
  suunnitelmapoistojen perusteet, oman pääoman
  muutokset, vakuuksien ja vastuiden erittelyt ja
  henkilöstön määrä. Poistoina käytetään
  kuukausittaisia menojäännöspoistoja.
• Rakennusten ja rakennelmien poistoprosentti on
  0,7 kuukaudesta (8,1 vuodessa). Tällä
  poistotahdilla 80 hankintamenosta on poistettu
  20 vuodessa. Elinkeinoverolain vastaava
  poistoprosentti varastorakennuksista on 7
  vuodessa (EVL 34). Koneista ja kalustosta
  käytetään 3 n poistoa kuukaudessa (29,7
  vuodessa). Tällä tahdilla alkuperäisestä
  hankintamenosta on 80 poistettu 4 vuodessa ja 5
  kuukaudessa. Elinkeinoverolain vastaava
  poistoprosentti on 25 vuodessa. Vakuuksista
  ja vastuista on tehtävä erittelyt tilinpäätökseen
  (ks. kohta Liitetietoerittelyt) sekä laadittava
  liitetietokirjanpitoa (KPA 51), josta vastuiden
  liitetietoarvot saadaan. Henkilöstömäärät ovat
  kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvoja.
  Tiedot on saatu palkkakirjanpidosta.

21
(No Transcript)
22
(No Transcript)
23
Liitetieto erittelyt

• Liitetietoerittelyt Vakuuksien ja vastuiden
  liitetietoerittelyt ovat kirjanpitoasetuksen
  mukaan pakolliset (KPA 52). Näistä on pidettävä
  myös erillistä liitetietokirjanpitoa, joka kuuluu
  Tilitoimisto Oyn järjestelmässä samaan
  kirjanpidon tietojärjestelmän kanssa. Tärkeätä
  tässä on huomata, että lainakohtaisissa tiedoissa
  käytetään lainojen kirjanpitoarvoja ja
  vakuuskohtaisissa niiden nimellisarvoja.

24
(No Transcript)
25
Tuontiremburssi

• Tuontiremburssi on ulkomaankaupan maksutapa,
  jossa ostajan pankki sitoutuu maksamaan myyjälle
  kauppahinnan remburssin ehtojen mukaisia
  asiakirjoja vastaan.
• Ostaja voi varmistaa, että myyjä saa maksun
  vasta, kun tavara on laivattu ja myyjä on
  esittänyt pankille remburssin ehtojen mukaiset
  asiakirjat.
• Remburssin ehdot asettaa ostaja, mutta ne
  perustuvat kauppasopimukseen.
• Vaikka remburssia usein käytetään myyjän
  vaatimuksesta, se palvelee myös ostajaa, joka voi
  remburssin avulla valvoa toimitusta ja varmistaa
  tarvitsemiensa asiakirjojen saannin.
• Tuontiremburssi sopii yritykselle, joka haluaa
  osoittaa maksukykynsä jo kaupantekovaiheessa.

26
Tilinpäätöksen allekirjoitus ja
tilinpäätösmerkintä

• Tilinpäätös on allekirjoitettu samana päivänä
  kuin tilintarkastaja on antanut kertomuksensa.
  Kuten myöhemmin havaitaan, myös osakkaiden
  päätökset on tehty samana päivänä. Tällainen
  menettely vähentää kustannuksia. Mm. japanilainen
  hallituksen jäsen matkustaa vain kerran vuodessa
  Suomeen. Silloin hän allekirjoittaa hallituksen
  jäsenenä tilinpäätöksen sekä yhtiönsä edustajana
  osakkaiden päätökset. Muina aikoina hallituksen
  kokoukset pidetään internetin välityksellä. Kun
  kysymys on pienyhtiöstä mitään muodollisia
  kokouksia kokouskutsuineen ei tarvita, vaikka
  henkilöt kokoontuisivatkin kyseisenä päivänä.
  Aivan yhtä hyvin allekirjoitukset voidaan tehdä
  siten, että tilinpäätös lähetetään kunkin
  allekirjoitettavaksi postitse. Tilintarkastajank
  aan ei välttämättä tarvitse tehdä tarkastustaan
  yhtiön tiloissa, kun hän saa omasta toimistostaan
  yhteyden yhtiön tietokantaan ja voi tehdä sinne
  tilintarkastusmerkintöjään. Tämä vähentää
  tilintarkastustyön ruuhkaa, sillä
  paperikirjanpitojen aikaan suurin osa työstä
  tehtiin keväällä. Nyt työtä voidaan tehdä vuoden
  mittaan jatkuvasti. Tilintarkastajalla on myös
  mahdollisuus reagoida nopeammin poikkeaviin
  tilanteisiin ja huomauttaa niistä johdolle
  ajoissa. Yhtiön tilintarkastaja on ollut
  aktiivisesti mukana sähköiseen taloushallintoon
  siirtymisessä. Hänen toivomuksestaan
  tilitoimiston tietojärjestelmätoimittaja on
  toteuttanut ohjelmiston, jolla tilintarkastaja
  pääsee internetin kautta mistä tahansa ja milloin
  tahansa taloushallinnon tietokantaan. Hän voi
  tehdä erilaisia tietokantahakuja ja voi tehdä
  sinne omia merkintöjään. Hän voi myös tehdä
  järjestelmän välityksellä huomautuksia
  havaitsemistaan puutteista kullekin henkilölle
  erikseen. Tilintarkastaja voi kirjoittaa
  tilinpäätöksen valmistuttua tilinpäätösmerkintänsä
  ja tarkastuskertomuksensa sähköiseti suoraan
  taloushallinnon tietokantaan. Tilintarkastaja
  hoitaa työtään joka kuukausi omasta toimistostaan
  ja tulee yhtiöön yleensä tilinpäätöksen
  allekirjoituspäivänä tai silloin, kun
  toimitusjohtajalla on hänelle jotakin erityistä
  asiaa.

27
(No Transcript)
28
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

• Esimerkki Oy on siirtynyt kokonaan sähköiseen
  taloushallintoon, josta on liittymä
  internetpohjaisesti hoidettuun toiminnanohjausjärj
  estelmään. Tällä on saavutettu merkittäviä
  kustannussäästöjä ja toiminnan tehostumista.
  Asiakkaat tilaavat tavarat internetissä
  toimivan tilausjärjestelmän kautta. Järjestelmä
  huolehtii sekä varastokirjanpidosta että
  laskutuksesta. Laskut toimitetaan pääosin
  verkkolaskuina, mutta järjestelmä huolehtii myös
  paperilaskujen lähettämisestä niille asiakkaille,
  jotka niitä vielä haluavat. Myös
  ostotilauksista euromääräisesti suurin osa menee
  sähköisesti ulkomaiselle päämiehelle. Päämies ei
  kuitenkaan pysty lähettämään verkkolaskuja,
  jollaiset ovat vielä harvinaisia muualla kuin
  Suomessa. Pieni osa suomalaisista toimittajista
  lähettää Esimerkki Oylle verkkolaskuja.
  Paperisina tulleet verkkolaskut skannataan
  sähköiseen muotoon ja paperit hävitetään

29
(No Transcript)
30
Toimintakertomus

• Esimerkki Oy laatii toimintakertomuksen, koska
  kirjanpitolainsäädännön uudistuksessa 30.12.2004
  eri lakien määräykset menivät sekaisin.
• Kirjanpitolaki määrää, että pienen osakeyhtiön
  on laadittava toimintakertomus, jossa mainitaan
  kirjanpitolain mukaiset kolme asiaa.
• Osakeyhtiölaki sallii, ettei toimintakertomusta
  laadita, jos osakeyhtiölain mukaiset tiedot
  mainitaan liitetiedoissa. Toimintakertomus
  olisi siis joka tapauksessa laadittava
  kirjanpitolain muutoksessa tapahtuneen virheen
  vuoksi, joten Esimerkki Oy tekee sen ja
  sisällyttää siihen myös osakeyhtiölain vaatimat
  tiedot.

31
(No Transcript)
32
Osakkaiden päätökset

• Esimerkki Oy noudattaa osakeyhtiölain sallimaa
  menettelyä, (OYL 5L 1) jossa yhtiökokousta ei
  tarvitse pitää eikä pöytäkirjaa laatia. Päätökset
  on kuitenkin tehtävä yksimielisesti ja
  kirjallisina. Tässä tapauksessa varsinaiselle
  yhtiökokoukselle kuuluvat päätökset on kirjattu
  tasekirjaan, jota ne muutenkin koskevat.
  Allekirjoitukset on tehty samana päivänä kuin
  hallitus allekirjoitti tilinpäätöksen ja
  tilintarkastaja kertomuksensa. Kun Tilitoimisto
  Oy hoitaa Esimerkki Oyn taloushallintoa, se
  laatii tasekirjaan valmiiksi osakkaiden päätöksiä
  koskevan sivun keskusteltuaan ensin osakkaiden
  kanssa niiden sisällöstä. Esimerkki Oy on
  merkinnyt päätökseen, että osinko on
  nostettavissa heti seuraavana päivänä tilikauden
  päättymisen jälkeen, vaikka tilinpäätöstä ei
  vielä oltu laadittu eikä vahvistettu. Tämä ei ole
  osakeyhtiölain vastaista. Hallitus on jo
  loppuvuodesta tiennyt tarkkaan, miten suuri
  voitto tulee olemaan, sillä kirjanpitoa on
  hoidettu suoriteperiaatteen mukaisena
  kirjanpitona. Osinkojen maksamisella heti
  tilikauden ensimmäisenä päivänä osakkaat
  saavuttavat korkohyötyjä. Pääosakas on tehnyt
  yhtiön kanssa sopimuksen, että osinko kirjataan
  samalla lainaksi häneltä yhtiölle. Vuoden mittaan
  hän voi nostaa lainaa henkilökohtaisten
  tarpeidensa mukaisesti. Tällainen joustava
  lainatili tuottaa hänelle korkotuloa, josta
  maksetaan pääomatuloveroa 28 . Korkokanta on 15
  , jonka verotoimisto on ennakkoratkaisussaan
  hyväksynyt. Yhtiö ei ole antanut lainalle mitään
  vakuutta, mikä selittää korkean korkotason.
  Yhtiölle tällainen lainatili merkitsee sitä,
  ettei tilikauden alussa tule maksuvaikeuksia, kun
  osingot maksetaan. Juuri samaan aikaan alkaa
  sesonki, johon kaikki liikenevät varat on
  sidottava. Tiukoissa paikoissa pääosakas, joka
  myös on toimitusjohtaja, pystyy tinkimään
  henkilökohtaisista tarpeistaan yhtiönsä hyväksi.
  Vuonna 2006 voimaan astunut osakeyhtiölaki
  sallii osingonjaon myös välitilinpäätöksen
  perusteella, mutta tätä Esimerkki Oy ei ole
  käyttänyt.

33
(No Transcript)
34
Tuloslaskelmaerittelyt

• Kirjanpitolainsäädäntö ei vaadi
  tuloslaskelmaerittelyn laatimista. Yhtiön
  sisäisissä tietotarpeissa erittelyä kuitenkin
  tarvitaan, joten se kannattaa liittää
  tasekirjaan, jolloin se samalla parantaa
  tilinpäätöksen luettavuutta. Lähinnä erittely
  koskee liiketoiminnan muita kuluja ja
  mahdollisesti satunnaisia eriä, jos niitä on
  tilinpäätöksessä. Esimerkki Oyn
  tuloslaskelmaerittelyt vuodelta 2005 eivät
  paljasta mitään yllättävää. Toiminta on kasvanut,
  joten kulutkin ovat lisääntyneet. Tilitoimisto
  Oyn kirjanpitäjä on allekirjoittanut erittelyn
  20.1.2006, jolloin tilinpäätös on valmistunut.
  Sähköinen taloushallinto ja suoriteperiaatteen
  noudattaminen juoksevassa kirjanpidossa ovat
  helpottaneet tilinpäätöksen laadintaa. Joulukuun
  kirjanpitoajo on sisältänyt jo kaikki jaksotukset
  ja pääosan täsmäytyksistä. Vain kerran
  tilikaudessa tehtävät täsmäytykset on toteutettu
  tammikuun alussa. Vahvistuspyynnöt eri
  sidosryhmille on lähetetty jo etukäteen joulukuun
  puolivälissä. Eräiden organisaatioiden toiminnan
  hitaus on siirtänyt tilinpäätöksen valmistumisen
  20.1. asti. Periaatteessa se olisi voinut olla
  valmis jo tammikuun ensimmäisinä päivinä.

35
(No Transcript)
36
Tase-erittelyt

• Kirjanpitoasetuksen mukaan yhtiön on laadittava
  tase-erittelyt (KPA 51). Lainsäädännön
  määräykset ovat kuitenkin epämääräiset, joten
  kirjanpitäjän kannattaa käyttää tervettä
  kirjanpitäjäjärkeä. Monissa asioissa tarkka
  erittely auttaa tietojen etsinnässä myöhemmin.
  Kirjanpitäjä on allekirjoittanut jokaisen
  tase-erittelysivun erikseen. Esimerkki Oyn
  varasto- ja toimistorakennus on jaettu tonttiin
  ja rakennukseen. Kiinteistön sijainti kerrotaan
  tarkasti. Samoin hankintapäivä on merkitty
  muistiin, koska sitä saatetaan tarvita
  tulevaisuudessa. Koneista ja kalustosta
  Tilitoimisto Oyn kirjanpitojärjestelmä tuottaa
  automaattisesti luettelon tilikauden ajalta.
  Luettelon rivejä klikkaamalla voidaan saada esiin
  hankintoja koskevat tositteet Sekä rakennuksen
  että koneiden ja kaluston poistoissa käytetään
  kuukausittaisia menojäännöspoistoja. Poistoriviä
  klikkaamalla saadaan esiin poistolaskelma
• Tavaravaraston määrä saadaan kuukausittain
  varastokirjanpidosta sekä myyntisaamiset ja
  ostovelat vastaavista reskontrista. Kutakin riviä
  klikkaamalla järjestelmä hakee tietokannasta
  yhteenvedon sen sisällöstä
• Siirtosaamiset ja velat kirjautuvat
  automaattisesti muistiotositteista. Erittelyn
  riviä klikkaamalla muistiotositteet saadaan esiin
  Osakepääomaa ei kirjanpitoasetuksen mukaan
  tarvitse eritellä, mutta tässä erittelyihin on
  kirjattu kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan
  osakeyhtiölain osake- ja osakasluetteloissa.
  Tällöin kaikki tiedot löytyvät tasekirjasta.

37
(No Transcript)
38
(No Transcript)
39
(No Transcript)
40
(No Transcript)
41
(No Transcript)
42
Tilintarkastuskertomus

• Tilintarkastuskertomusta ei ole pakko liittää
  tasekirjaan, mutta tämä on suositeltava tapa.
  Tällöin se löytyy siitä yhteydestä, jossa sitä
  yleensä tarvitaankin. Tilintarkastaja on
  laatinut tarkastuskertomuksen sähköisesti ja
  toimittanut sen internetin kautta Esimerkki Oyn
  tilitoimiston tietojärjestelmään. Hän on
  allekirjoittanut kertomuksensa samana päivänä
  kuin tilinpäätös allekirjoitettiin. Samana
  päivänä osakkaat tekivät myös varsinaisen
  yhtiökokouksen päätökset.

43
(No Transcript)
44
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset

• Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus
  Esimerkki Oyn käyttämän tilitoimiston
  tietojärjestelmässä muistiotositteet tehdään
  sähköisesti kuvaruudulla. Erilaisia asioita
  varten on olemassa tositepohjia, jotka poimivat
  tietojärjestelmästä perustiedot ja kirjanpitäjä
  tallentaa niihin muualta saatavat tiedot.
  Palkkojen ja henkilösivukulujen
  muistiotositteella jaksotetaan sekä lomapalkat
  että pakolliset eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut.
  Lomapalkkoja varten tarvitaan kunkin henkilön
  kuukausipalkka. Näiden summa kerrotaan
  lomapalkkaprosentilla (90 ) ja tämä edelleen
  lomarahaprosentilla (50 ). Näin saadaan
  lomapalkkavelka, jolle on kohdistettava myös
  eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut.
  Lomapalkkaprosentti on vain karkea arvio siitä,
  kuinka suuri osuus henkilökunnan lomapalkat ovat
  heidän kuukausipalkkojensa kokonaissummasta. Jos
  tilikausi päättyy muulloin kuin joulukuun
  lopussa, prosentti on laskettava erikseen.
  Henkilösivukulujen jaksotuksessa lähdetään
  liikkeelle maksetuista palkoista. Niille
  lasketaan eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut
  annettujen prosenttilukujen mukaisesti. Saaduista
  maksuista vähennetään ennakkomaksut. Tässä
  tapauksessa erot ovat olleet niin pieniä, ettei
  niitä ole kirjattu tilinpäätökseen. Tositteessa
  on tiliöintimerkinnät valmiina, joten tiliöinti
  tapahtuu automaattisesti

45
(No Transcript)
46
Poistolaskelmat

• Poistolaskelmat ovat kirjanpidon tositeaineistoa
  muistiotositteiden ryhmässä. Esimerkki Oy tekee
  suunnitelmapoistonsa kuukausittaisin
  menojäännöspoistoin. Laskelmista näkyvät
  käyttöomaisuuden hankinnat ja myynnit
  kuukausittain. Samoin poistot on laskettu
  kuukausittain. Laskelmien lopussa ovat
  elinkeinoverolain mukaiset poistot ja niiden
  poistoero suunnitelmapoistoihin verrattuna.
  Kuukausittaisten menojäännöspoistojen menetelmä
  on niin yksinkertainen, että Tilitoimisto Oyn
  kirjanpito tekee ne automaattisesti, sillä
  järjestelmällä ovat tiedossaan käyttöomaisuuden
  lisäykset ja vähennykset. Ohjelma vain laskee
  kunkin kuukauden lopussa käyttöomaisuustilin
  saldon perusteella sille annetun poistoprosentin
  mukaisen poistomäärän.

47
(No Transcript)
48
Verolaskelmat

• Vuoden 2005 verouudistuksen yhteydessä yhtiön
  verojen laskenta helpottui. Enää ei tarvitse
  selvittää veroylijäämiä ja laskea mahdollista
  täydennysverotarvetta. Yhtiön verolaskelmassa
  on lähdetty liikkeelle voitosta ennen
  tilinpäätössiirtoja ja veroja, sillä ne ovat
  verotuksellisia tuloslaskelman osia, joita
  koskevat elinkeinoverolain kirjanpitosidonnaisuusm
  ääräykset (EVL 54). Verotettavaa tuloa
  laskettaessa on otettava huomioon myös
  vähennyskelvottomat menot ja verottomat tulot.
  Osakeyhtiön verokanta on 26 . Maksettavasta
  tuloverosta vähennetään mahdolliset ennakot

49
(No Transcript)
50
Tilikartta