Kielitaidon kehitys Euroopan Unionissa

1
Kielitaidon kehitys Euroopan Unionissa
Eurooppa-tutkimuksen päivät 9-10.5.2006Tampereen
yliopisto Jukka Pietiläinen Tampereen
yliopisto, Tiedotusopin laitos jukka.pietilainen_at_
uta.fi www.uta.fi/jukka.pietilainen
2
Joukkoviestinnän tutkija (Venäjä, ulkomaan
uutiset) myös määrälliset tutkimusmenetelmät
Esperanton harrastaja mm. Suomen Esperantoliiton
puheenjohtaja 1994-1999
Kiinnostus sosiolingvistiikkaan ja
kielipolitiikkaan
3
Eurobarometri
vuodesta 1974 alkaen kaikissa jäsenmaissa,
erikseen hakijamaissa ja Itä-Euroopan maissa n.
1000 vastaajaa kussakin maassa kielitaitokysymys
ollut mukana 1976, 1987, 1990, 1994, 1995, 1998,
1999, 2000, 2001, 2005 Kielitaitokysymys aina
mukana Itä-Euroopan ja ehdokasmaiden
kyselyissä Kielitaitoon ja kielten opiskeluun
keskittynyt eurobarometri vuonna 2000
4
Euroopan kielellinen haaste
Poliittisesti mahdotonta rajoittaa virallisten
kielten määrää Käytännön ratkaisut johtavat
vahvimman kielen ylivallan kasvamiseen Englannista
on tullut ainut lingua franca yksi yhteinen
kieli tarpeen (Van Parijs) yhden kielen
ylivalta uhkaa muiden kielten tulevaisuutta
(Phillipson)
5
Kysymykset
1. Miksi englannin kielen asema on niin vahva ja
miksi se tuntuu edelleen vahvistuvan? 2. Onko
englannin kielen hallitsevasta asemasta haittaa
muulle kielitaidolle? 3. Ovatko virallinen
kielipolitiikka ( tasa-arvo, monikielisyys) ja
käytäntö ristiriidassa?
6
Eri kielten taito iän mukaan 9 maassa v. 1976
(äidinkielenä tai vieraana kielenä)
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-
Ymmärtää ko. kieltä
7
Englannin, ranskan ja saksan taidon kasvu
vieraana kielenä 9 vanhimmassa jäsenmaassa
1976 1990 1995 2000
8
Englannin, ranskan ja saksan taidon kasvu
vieraana kielenä 9 vanhimmassa jäsenmaassa
(nuoret, 15-24 v.)
1976 1990 1995 2000
9
Kolmen suurimman kielen taito (äidinkieli tai
vieras kieli) vuoden 1976 jäsenmaissa (9 maata)
kieli / kielet 1976 1990 1995 2000
vain englanti 20 23 22 22
vain ranska 19 18 17 16
vain saksa 20 15 13 10
ranska ja englanti 8 9 13 15
ranska ja saksa 2 2 1 1
saksa ja englanti 8 11 13 13
ranska, saksa ja englanti 5 5 8 10
ei yksikään kolmesta kielestä 17 18 13 12
10
Kielitaidon kehittyminen laajenevassa
EUssa (puhuu vieraana kielenä niistä, joille ei
äidinkieli)
1976 1990 1995 2000 2005
11
Kolmen suurimman kielen taitoyhdistelmät v. 2000
yhteensä alkuperäiset kuusi maata (ml. Saksan itäosa) Iso-Britannia, Irlanti, Tanska Espanja, Portugali, Kreikka Ruotsi, Itävalta, Suomi uudet 10
EUn asukkaista 100 50 15 13 5 17
vain englanti 21 7 70 23 25 14
engl. ja saksa 12 16 5 1 28 5
vain saksa 11 17 1 1 20 13
vain ranska 10 19 0 5 0 1
engl. ja ranska 10 14 15 12 3 1
ransk ja saksa 1 1 0 0 0 0
engl., ranska ja saksa 8 11 7 2 9 1
ei yhtään kolmesta kielestä 27 14 2 55 15 64
12
Kielitaito eri jäsenmaaryhmissä v. 2000 / 2001
yhteensä alkuperäiset kuusi maata (ml. Saksan itäosa) Iso-Britannia, Irlanti, Tanska Espanja, Portugali, Kreikka Ruotsi, Itävalta, Suomi uudet 10
osaa englantia 50 49 97 38 64 21
osaa ranskaa 30 46 22 19 12 3
osaa saksaa 32 46 12 4 56 19
osaa espanjaa 15 8 6 67 4 1
osaa venäjää 7 2 1 0 1 32
13
Puhuu englantia vieraana kielenä v. 2000
14
Puhuu saksaa vieraana kielenä v. 2000
15
Puhuu ranskaa vieraana kielenä v. 2000
16
Puhuu venäjää vieraana kielenä v. 2001 (vain
uudet jäs. maat)
17
Puhutuimmat kielet vanhoissa ja uusissa
jäsenmaissa 2000 / 2001
Koko EU vanhat jäsenmaat uudet jäsenmaat
äidinkieli vieras kieli äidinkieli vieras kieli äidinkieli vieras kieli
englanti 13 37 16 41 21
ranska 13 17 16 19 3
saksa 20 12 23 10 19
italia 13 3 16 3 2
espanja 9 6 10 7 1
puola 9 1 52 3
venäjä 1 6 0 1 3 30
hollanti 5 1 6 1
18
Ikä ja tärkeimpien kielten taito 2000 / 2001
(muista kuin ko. kieltä äidinkielenä puhuvista)
Vanhat jäsenmaat (15) Vanhat jäsenmaat (15) Vanhat jäsenmaat (15) Vanhat jäsenmaat (15) Vanhat jäsenmaat (15) Vanhat jäsenmaat (15)
ikä englanti saksa ranska espanja ei puhu vieraita kieliä
1524 79 19 34 12 22
2539 64 14 24 9 35
4054 46 13 24 7 48
55 21 10 15 4 69
Uudet jäsenmaat (10) Uudet jäsenmaat (10) Uudet jäsenmaat (10) Uudet jäsenmaat (10) Uudet jäsenmaat (10) Uudet jäsenmaat (10)
ikä englanti saksa ranska venäjä ei puhu vieraita kieliä
1524 53 28 5 18 22
2539 25 18 4 33 34
4054 15 16 2 36 39
55 6 16 2 27 48
19
Syrjäyttääkö englannin taito muiden kielten
taitoa?
Englannin ja muiden kielten taito 23 maassa
(Iso-Britannia ja Irlanti eivät mukana) vain
englanti 19 englanti muut kielet 24 vain
muut kielet 15 ei osaa vieraita kieliä 42
20
Maa vain englanti englanti ja muu kieli vain muita vieraita kieliä ei puhu vieraita kieliä
Kypros 51 10 3 36
Malta 38 44 3 14
Tanska 37 42 10 12
Ruotsi 32 49 4 14
Kreikka 29 16 8 48
Saksa 28 24 6 41
Itävalta 27 18 6 49
Espanja 20 16 11 53
Italia 18 21 14 47
Ranska 17 25 7 51
Suomi 12 50 7 31
Alankomaat 11 70 8 12
21
Maa vain englanti englanti ja muu kieli vain muita vieraita kieliä ei puhu vieraita kieliä
Puola 10 10 37 42
Slovenia 9 43 41 7
Portugali 9 26 8 56
Unkari 8 6 16 69
Tšekki 7 17 52 24
Belgia 5 37 21 37
Viro 4 27 47 22
Luxemburg 1 67 32 1
Latvia 1 22 67 10
Liettua 1 19 72 8
Slovakia 1 12 69 18
22
Muiden kuin englantia äidinkielenä puhuvien
kielitaito v. 2000 / 2001 (25 maata)
ikä vain englanti englanti ja muu kieli vain muut vieraat kielet ei osaa vieraita kieliä
1524 31 42 10 17
2539 27 29 14 30
4054 16 24 18 43
55 7 11 18 64
yhteensä 19 24 15 42
23
Muiden kuin englantia äidinkielenä puhuvien
kielitaito (25 maata)
Ammattiasema Vain englanti Englanti ja muu kieli Vain muut vieraat kielet Ei osaa vieraita kieliä
Yrittäjät 17 27 16 39
Johtajat 28 45 12 14
Muut toimihenkilöt 28 32 14 26
Työläiset 21 18 16 45
Kotirouvat 12 17 17 53
Työttömät 21 25 15 39
Eläkeläiset 8 10 15 67
Opiskelijat 31 53 9 8
24
Hyödyllisimmät kielet vanhoissa ja uusissa
jäsenmaissa (2 kieltä)
EU yhteensä vanhat jäsenmaat uudet jäsenmaat
englanti 78 (90 ) 75 (89 ) 93
ranska 35 (40 ) 40 (47 ) 8
saksa 31 (39 ) 23 (30 ) 74
espanja 16 (18 ) 18 3
italia 3 (4 ) 3 1
venäjä 3 2 9
jokin muu 6 7 4
suluissa osuus niistä, jotka eivät puhu ko.
kieltä äidinkielenä
25
maa hyödyllisin vieras kieli toiseksi hyödyllisin vieras kieli kolmanneksi hyödyllisin vieras kieli
Kypros englanti ranska saksa
Espanja englanti ranska saksa
Italia englanti ranska saksa
Portugali englanti ranska saksa
Luxemburg englanti ranska saksa
Saksa englanti ranska espanja
Belgia englanti ranska / hollanti espanja
Itävalta englanti ranska italia
Ruotsi englanti saksa ranska
Kreikka englanti saksa ranska
Slovenia englanti saksa ranska
Unkari englanti saksa ranska
Tšekki englanti saksa ranska
26
maa hyödyllisin vieras kieli toiseksi hyödyllisin vieras kieli kolmanneksi hyödyllisin vieras kieli
Slovakia englanti saksa ranska
Tanska englanti saksa espanja
Ranska englanti saksa espanja
Alankomaat englanti saksa espanja
Puola englanti saksa venäjä
Latvia englanti venäjä / latvia saksa
Liettua englanti saksa venäjä
Suomi englanti saksa ruotsi
Malta englanti italia ranska
Viro englanti venäjä / viro saksa
Britannia ranska saksa espanja
Irlanti ranska saksa espanja
27
saksa ranskaa tärkeämpi
ranska saksaa tärkeämpi
ruotsi
viro / venäjä
latvia /venäjä
espanja
espanja
venäjä
hollanti
italia
espanja
italia
28
Kielten käyttö (vanhat jäsenmaat)
käyttää vierasta kieltä päivittäin Luxemburg 76
, Alankomaat 30 Ranska, Italia, Britannia,
Espanja, Portugali 10
Käyttää vierasta kieltä kaikki / vierasta kieltä
osaavat päivittäin 11 (21 ) viikoittain
9 (17 ) satunnaisesti 25 (47 ) ei lainkaan
55 (15 )
29
Tärkeimpien kielten taidon ja muiden muuttujien
korrelaatiot
engl., vanhat ranska vanhat saksa vanhat ei osaa vier. kieliä, vanhat engl., uudet ranska, uudet saksa uudet ei osaa vier. kieliä, uudet
tulotaso .13 .07 .03 -.16 .27 .08 .11 -.17
tyytyväisyys elämään .12 .05 .10 -.11 .22 .10 .10 -.15
positiiviset tulevais. odotukset .11 .04 .02 .01 .14 .02 .05 -.05
vanhat jäsenmaat v. 1995, uudet vuonna 2001
vanhat jäsenmaat v. 1990, uudet vuonna 2001
30
Lopuksi 1
englanti on yleisimmin osattu, hyödyllisimmäksi
arvioitu ja eniten käytetty kieli 69 mielestä
kaikkien pitäisi osata englantia kaikkien kielten
taito lisääntynyt uusissa jäsenmaissa kielitaito
monipuolisempi vieraita kieliä käyttää
säännöllisesti suhteellisen pieni osa väestöstä
31
Lopuksi 2

• sääntelemätön kielipolitiikka on johtanut
  englannin ylivaltaan
• Seuraukset - vieraiden kielten taidon kasvu
  hidasta englantia puhuvissa maissa
• taloudelliset hyödyt englantia puhuville maille
• - kielitaidon epätasa-arvo?
• Eliitti monikielisyys yhä tärkeämpää
• Muu väestö pelkkä englanti riittää ja
• mahdollisesti syrjäyttää muuta vieraiden
• kielten taitoa