Sukupuoli%20sosiaalisen%20j - PowerPoint PPT Presentation

Title: Sukupuoli%20sosiaalisen%20j


1
Sukupuoli sosiaalisen järjestyksen
perustanaYKP A 100 3.3.2010
Marita Husso Tutkijatohtori (Suomen
Akatemia) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian
laitos Jyväskylän yliopisto
2
Luennon sisältö

• Johdanto Sukupuoli käsitteenä ja näkökulmana
• Sukupuolen tutkimuksen vaiheista
• Sukupuolijaot suomalaisessa yhteiskunnassa
• Suvaus
• Sukupuoli ja valta
• Yksiulotteisesta vallasta tuottavaan valtaan
• Keskiviikkokerhot
• Kunniaväkivalta
• Institutionaalisen näkökulman soveltaminen
  sukupuolen analyysiin
• Sukupuolistunut tapaisuus toiminnan jäsentäjänä
  ja sosiaalisen järjestyksen perustana

3
SUKUPUOLIKYSYMYS (toim. Marita Husso Risto
Heiskala) Suomalaisen sukupuoliradikalismin
kolme aaltoa, erojen politiikka ja globaali
näkökulma sukupuolen järjestyksiin Marita
Husso Risto Heiskala SUKUPUOLI LUONTOA VAI
KULTTUURIA? Seksuaalivalinta vanhemmuusinvestoin
ti sukupuolijärjestys Anna Rotkirch Sukupuolie
ron biologisuuden toisinajattelijat Tuula
Juvonen Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen
Risto Heiskala Marita Husso SUKUPUOLI
SUOMESSA Sukupuoliero ammatillisena eriytymisenä
ja kulttuurisina käytäntöinä Päivi
Korvajärvi Perhe, työ ja sukupuoli Johanna
Lammi-Taskula Minna Salmi Sukupuoli
valtiollisen ja poliittisen vallan kohteena ja
tuotteena Anne Holli Sukupuoli kulttuurisena ja
ideologisena erona Arto Jokinen Sukupuoli
tapaisuutena ja elettynä suhteena Marita
Husso Suomalaisen sukupuolen järjestykset Raija
Julkunen INTERVENTIOITA SUKUPUOLEN
JÄRJESTYKSIIN Sukupuoli globaalin politiikan
kysymyksenä ja YK sukupuolipolitiikan
lippulaivana Hilkka Pietilä Naiset
sukupuolisorron kohteena. Liberalismista
uusliberalismiin Raija Julkunen Miksi miehet
puuttuvat tasa-arvokeskusteluista? Henry
Laasanen
4
Sukupuolen käsite ei ole palautettavissa
kategorioihin 'naiset' ja 'miehet', vaan
sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita
rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina.
Sukupuoli on valtasuhteiden
merkityksellistämisen ensisijainen muoto ja
analyyttinen avain yhteiskunnallisen vallan
rakentumiseen . Joan Scott 1986
5
Sukupuoli käsitteenä

• Sukupuoli viittaa miehiin ja naisiin, ja heihin
  liitettyihin ruumiillisiin eroihin ja näihin
  ruumiillisiin eroihin kiinnitettyihin
  kulttuurisiin jakoihin.
• Sukupuolen käsite kattaa myös sosiaalisen
  sukupuolijärjestelmän ja järjestyksen, eli sen
  miten miehet ja naiset kulttuurissa ja
  yhteiskunnassa asetetaan suhteessa toisiinsa.

6
Intersektionaalisuus näkökulmana

• Vuosituhannen vaihteesta lähtien sukupuolen
  tutkimuksen kenttää on muokannut enenevässä
  määrin kiinnostus intersektionaalisuuden
  kysymyksiin.
• Intersekstionaalisuuden voi suomentaa erojen
  leikkaamiseksi, risteämiseksi ja
  yhteisvaikuttamiseksi.
• Tästä näkökulmasta sukupuoli on nähty erojen ja
  vallan järjestelmänä, jonka määrittymiseen
  vaikuttavat myös muut vastaavat, hierarkioita ja
  eriarvoisuuksia tuottavat erot, kuten esimerkiksi
  luokka, ikä vammaisuus, rotu, etnisyys,
  seksuaalisuus tai uskonto

7
Sukupuoli suomalaisessa yhteiskunnassa

• Koulutus
• Johtajuus
• Palkat
• Työelämä
• Kotitöiden jakautuminen

8
(No Transcript)
9
(No Transcript)
10
(No Transcript)
11
(No Transcript)
12
(No Transcript)
13
(No Transcript)
14
(No Transcript)
15
(No Transcript)
16
(No Transcript)
17
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

• Valtavirtaistaminen on keino edistää tasa-arvoa.
  Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 20042007 määrittää
  sille viisi sovellusaluetta valtionhallinnossa
• 1) sukupuolivaikutusten arviointi lainsäädännön
  valmistelussa
• 2) tasa-arvon edistäminen hankkeissa, kuten
  erilaisten ohjelmien valmistelussa
• 3) tasa-arvon edistäminen henkilöstöpolitiikassa
• 4) sukupuolivaikutusten arviointi ministeriöiden
  hallinnonalojen virastojen ja laitosten
  tulosohjauksessa
• 5) sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion
  valmistelussa

18
Euroopan neuvoston määritelmän mukaan

• valtavirtaistaminen on poliittisten ja
  hallintoprosessien uudelleen organisoimista,
  parantamista, kehittämistä ja arviointia niin,
  että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon
  sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja
  hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa
  vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka
  normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat.

19
Sukupuoli ja valta

• 1. Yksiulotteinen valta
• Valta on resurssi, jota voidaan omistaa ja jakaa.
• -gt Nollasummapeli, jossa toisen saama lisävalta
  on toiselta pois.
• Valtakäsitystä kritisoitu jähmettyneeksi

20
Sukupuoli ja valta

• 2. Patriarkaatti ja alistava valta
• Patriarkaatissa on kyse miesten ylivallasta.
• Tämän näkemyksen mukaan alistamisen muodot eri
  instituutioissa ja tilanteissa liittyvät
  toisiinsa ja tukevat toisiaan.
• Valtakäsitystä kritisoitu epähistoriallisena ja
  yleistävänä

21
Sukupuoli ja valta

• 3. Valtauttava valta (Hannah Arendt)
• Valta tarkoittaa kykyä, taitoa ja mahdollisuutta
  toimia ja se syntyy yhdessä toimittaessa.
• Valta on mahdollistavana tekijänä tavoite
  sinänsä.

22
Sukupuoli ja valta

• 4. Tuottava valta (Michelle Foucault)
• Valta ei ole keskittynyt vain tiettyihin käsiin
  tai instituutioihin, vaan sitä on kaikkialla.
• Vallan ulkopuolista toimintaa ja kanssakäymistä
  ei ole olemassa.
• Valtasuhteita ei pidä ymmärtää vain ylhäältä
  alaspäin vaan myös alhaalta ylös.
• Valta ei ole ainoastaan alistavaa, vaan se on
  ennen kaikkea tuottavaa.

23
Keskiviikkokerho

• Suomalainen salainen herrakerho, johon kuuluu
  miesvaikuttajia liike-elämästä, hallituksesta,
  oppositiosta, työmarkkinajärjestöistä,
  valtionyhtiöistä ja mediasta, eli Suomen
  kiireisimmät ja vaikutusvaltaisimmat miehet
  (HBL 8.10.2007).
• Toiminut vuodesta 1942, kerhoon kuuluu noin 100
  miesvaikuttajaa, kokoontuu kerran kuussa.

24
Sukupuolistunut väkivalta ja kunniaväkivalta

• Kunniaväkivallassa yhteisöllistä kunniaa pyritään
  puolustamaan väkivallan keinoin tilanteessa,
  jossa yksilön epäillään aiheuttaneen yhteisölle
  häpeää loukkaamalla kulttuurien yhteisöllistä
  siveysmoraalia.

25
Esimerkki tilastojen lukemisesta

• Yksittäisenä tietona se, että poliisin tietoon
  tulleista törkeän väkivallan luokkaan kuuluvasta
  läheissuhteessa tapahtuvasta väkivallasta noin
  puolet on naisten tekemää, ei kerro vielä mitään.
  Tieto on sijoitettava kontekstiinsa 
• a) Poliisin tietoon tulevia pahoinpitelyjä on
  noin. 23 000 vuodessa (2003)
• b) Tavallisia pahoinpitelyjä on n. 15 000,
  törkeitä 1800, lieviä loput (2003)
• c) Törkeiden pahoinpitelyjen joukossa n. 20 on
  lähisuhdeväkivaltaa
• eli reilut 400 (1998)
• d) Törkeäksi luokiteltu lähisuhdeväkivalta on
  ainoa luokka, jossa
• naisten ja miesten osuus tekijöinä lähestyy
  toisiaan. Tämä liittyy siihen, että väkivalta
  luokitellaan oikeudellisin kriteerein. Se
  edellyttää mm. aseen käyttöä.
• Törkeäksi LUOKITELTU väkivalta on siten oma
  pienehkö erikoiskategoriansa.

26
Tilastokeskus 2005

• Vuonna 2005 poliisin tietoon tulleissa
  perheväkivaltarikoksissa oli 4 109 uhria
• naisia 3 195, miehiä 914 (nainen epäiltynä
  tekijänä 444 kertaa)
• runsas puolet tapauksista avio- ja avopuolisoiden
  välistä väkivaltaa eli parisuhdeväkivaltaa
• Parisuhdeväkivallan 2 423 uhrista miehiä oli 270
  eli 11

27
Välittämisen ja väkivallan ristiriita

• Tilanteen käsittämättömyys
• Eristäytyminen
• Salaaminen
• Syyllisyys
• Häpeän vaientava voima
• häpeä väkivallan kohteena olemisesta
• häpeä kumppanin käyttäytymisestä
• häpeä suhteessa viipymisestä
• häpeä suhteessa epäonnistumisesta
• häpeä siitä, että ei ole kyennyt luomaan ja
  ylläpitämään tasa-arvoista parisuhdetta
• Sanojen puuttuminen

28
INSTITUTIONAALINEN NÄLÖKULMA SUKUPUOLEEN
29
1. Biologia 2. Rationaeli-nen valinta 3. Regulatiivi-nen institutiona-lismi 4. Normatiivi-nen institutiona-lismi 5. Diskursiivi-nen Institutiona-lismi 6. Habituaali-nen institutiona-lismm
Yhteistyön perusta Luonto Hyöty Tarkoituksen mukaisuus Sosiaalinen velvollisuus Itsestäänsel-vyys tapa., luontumus
Järjestyk- sen perusta Biologia Rationaali-nen valinta Säännöt Sitovat odotukset Konstitutiivi-set skeemat Itsestään-selvät toimintatavat
Mekanismit Luonnonva-linta Edullisuus Pakottavuus Normatiivi-suus Mineettisyys Habituaali-suus
Logiikka Lajin säilyminen Laskennalli-suus Instrumen-taalisuus sopivaisuus ortodoksia Pragmaatti-suus
Indikaattorit Luonnon säännön-mukaisuus Tosiasialli-nen esiintyminen Säännöt, lait, sanktiot Kelpuutus, valtuuttami-nen Yhteiset uskomukset ja käsitykset tavat
Legitimaatioperusta luonnollisuus näkymätön käsi Laillinen sanktiointi Moraalinen hallinta Ymmärrettä-vyys, tunnistetta-vuus Toiminnan sujuvuus
Table 3 Theoretical approaches to the
determination of human agency
30
Heteronormatiivisuus

• on ihmisten toimintaa ohjaava vallan muoto ja
  sosiaalisten yhteisöjen rakentumista jäsentävä
  sääntö.
• Merkittävä heteronormatiivisuutta ylläpitävä
  instituutio on heteroseksuaalinen avioliitto.
• Lauren Berlant Michael Warner 1998

31
Heterotapaisuus

• on sukupuolitapaisuuksien organisoitumisen
  muoto.
• Taustalla on ajatus siitä, että naiset ja miehet
  täydentävät toisiaan, erottuvat selvästi
  toisistaan ja muodostavat luontaisia ja
  ihanteellisia pareja.

32
Tehtävä

• Kunniaväkivallan institutionaalinen analyysi

33
Keskeisiä lähteitä

• Arendt, H. (1970) On Violence. Harcourt Brace.
• Berlant, L. Warner, M (1998) Sex in Public.
  Critical Inquiry 24, 547-566.
• Bourdieu, P. (1998) Järjen käytännöllisyys.
  Vastapaino. Tampere
• Bourdieu, P. (2000) The Weight of the World.
  Social Suffering in contemporary Society.
  Stanford University Press
• Foucault, M. (1980) Tarkkailla ja rangaista.
  Helsinki. Otava.
• Husso, M. (2003) Lyötyjen aika ja tila.
  Vastapaino. Tampere.
• Husso, M. Heiskala, R. (2009)
  Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen.
  Teoksessa Husso, M. Heiskala, R.
  Sukupuolikysymys. Gaudeamus
• Anu Koivunen ja Marianne Liljeström (1996)
  (toim.) Avainsanat
• Saresma, T., Rossi, L. Juvonen ,T (2010)
  Käsikirja sukupuoleen. Vastapaino.
• Scott, J. (1986) Gender and the Politics of
  History . Columbia University Press
• Scott, R. (2001) Institutions and Organizations.
  SAGE.