Ironia managerialistisen hallinnan vastapuheena

1
Ironia managerialistisen hallinnan
vastapuheena

• Karin Filander
• Kasvatustieteiden päivät
• 23.-24.11.2006 Oulun yliopisto

2
Muutos alkaa puheen kautta

• Kun ryhdymme puhumaan asioista uudella tavalla
  näemme asiat toisin Käytämme silloin uudenlaisia
  kulttuurisesti jaettuja käsikirjoituksia

3
Mustavalkoinen muutospuhe

• Menneisyys huonona tulevaisuus idealisoituna
• Muutos väistämättömyytenä kaikesta vanhasta on
  luovuttava ja hyväksyttävä uusi suunta
• Uusi kieli, jolla luodaan tulevaisuutta

4
Aito ja oikea työelämä lähes pyhänä arvona

• Koulutusjärjestelmä on menettänyt itsearvoisen
  tilansa yhteiskunnassa
• Koulutuksen ekonomisointi
• Työelämän vaatimuksia ei kukaan voi
  kyseenalaistaa
• Koulutusjärjestelmän edustajat vannovat ikuista
  uskollisuuttaan työelämän todellisille
  vaatimuksille ja käytännön kehittämistyön
  tarpeille

5

• Aitouden retoriikka toimii perusteluna-
  työelämässä tapahtuva oppiminen on aina parempaa,
  tärkeämpää ja todellisempaa oppimista
  verrattuna oppilaitoksiin, jossa ollaan vain
  opiskelemassa
• (Vehviläinen 2004,
• ks. myös Filander 2006)

6
Koulutusjärjestelmän ekonomisointi

• Ironinen pamfletti
• Killing thinking. The Death of the Universities
  (Evans 2004)
• Kriittisen ajattelun arvostamisen ja vaalimisen
  tiloista talouden markkinapaikoiksi ja
  palvelulaitoksiksi. Yliopistojen kyvyttömyys
  puolustaa yliopiston varsinaista perustehtävää -

7
Ironinen vastapuhe

• Ironia voi mahdollistaa uusien merkitysten
  luomisen ja uudenlaisen näkökulmien yhdistelyn
  eräänlaisella negatiivisuuden dialektiikalla,
  jota voi verrata kertomusten yllättäviin
  käänteisiin (Brown 1977, 198)

8

• Vastapuheen avulla otetaan välimatkaa
  vallitsevasta kulttuurisesta käsikirjoituksesta
• Vastapuheella peilataan ja haastetaan vallitsevaa
  ja kyseenalaistamatonta
• kehiystarinaa
• Esim. aito ja todellinen työssä oppiminen

9
Vastapuheen resurssien tunnistaminen

• Avainhaastattelut, joita voi nimittää
  erityistapauksiksi (Special or deviant cases, ks.
  Billig 1987 Potter 1996)
• Ironinen vastapuhe, jonka avulla voi vapauttaa
  ajattelua ja tehdä näkyväksi argumenttien
  kätkettyjä osia tai rakentaa uusia yhteyksiä
  asioiden välille
• esim. kertomusten
• yllättävät käänteet

10
Ammattien haurastuminen ja ammatillisen
koulutuksen ekonomisointi

• Työssä oppimisen myötä ammatillisista
  perustaidoista työpaikkaspesifiseen osaamiseen
• Ammattilaisuus mielen ja käden yhteytenä katkeaa,
  murtuu prosessi, jonka kautta ammattilainen
  kasvaa ammatillisten perustaitojen harjaantumisen
  kautta ammattiosaamisensa herraksi
• (Sennett 2002)

11
Työn pinnallistuminen (Sennett 2002)

• Työ irtoaa kiinnekohdistaan
• Työntekijät eivät enää ymmärrä, mitä he ovat
  tekemässä
• Joustavuus ja mukautuvuus yhdistyy työn
  pinnallistumiseen
• Ammatin etikkaa ja identiteettiä yhdistävä
  kehyskertomus katoaa, mikä johtaa luonteen
  korroosioon (esim. lähihoitajan työssä
  oppisopimuskoulutukset, joissa oppilaat eivät
  ehdi kasvaa ammatin eettisyyteen)
• Ammattien sivilisoiva merkitys

12
Ammattiopettajat

• Yleinen oletus näyttää tässä ajassa olevan, että
  opettajat ovat pudonneet kelkasta ja ajan
  hermolta jo ajat sitten
• Ehkä työssäoppiminen muuttaa kaiken

13
Ammattiopettajien vastapuheet

• Maalarialan opettajat perinteisen kollektiivisen
  ammattieetoksen vastapuheet
• Sosiaali- ja terveysalan vahva suostumisen
  ammattietiikka
• Kaupan ja hallinnon opettajat teorian ja
  käytännön ristiriitatilanteessa

14
Sosiaali-ja terveysala

• koskettaa ihmisen kokonaispersoonallisuutta ja
  kykyä kohdata kunnioittavasti ja eettisesti
  asiakas
• eettisyys näkyy korostuneena yhteen hiileen
  puhaltamisena sekä oppilaitosten sisällä että
  työelämän ja koulutusyksikön yhteistyössä.
• ilman muuta koulutetaan yhdessä. Et ei yksin voi
  kouluttaa vaan me on aina koulutettu yhdessä.
  (opettaja B, 6/02)

15
Korostunut meisyys ja suostuminen

• Kysymys lähteekö kaikki opettajat aina mukaan
  erilaisiin kollektiivisiin oppilaitoksen
  hankkeisiin?
• No ainakin meidän opettajat. Emmä tiedä
  oikeentää nyt on ehkä vähän outoo kun ei
  meillä kukaan koskaan kieltäydy (opettaja B,
  26/02). (---) Me ollaan sosiaali-ja terveysalan
  ihmiset, mä uskon ettei missään muualla ei niin
  kuuliaisesti tehdäkään kuin meidän alalla.
  (opettaja B 22/02)

16
Itsekkään Marian vastapuhe

• Haastattelussa korostuu eettisyys ja halu hankkia
  itselleen todellista tietoa alasta, jossa toimii
  opettajana
• kertoo laittaneensa itsensä alttiiksi , mikä
  vaatii erityistä uskallusta. Miten uskaltaa olla
  ihminen ilman naamioita ja tarjota niitä käsiä,
  silmiä ja syliä ja näitä tän tyyppisiä, joita
  lähihoitajan työssä tarvitaan. (opettaja A, 7/03)
  

17
persoonallisesti arvokkaasta kehittämistarpeesta
tulee itsekästä toimintaa

• (---) Mutta niin kuin mä olen sanonutkin tuolla
  aina noissa työssä oppimisen kehittämishankkeen
  tilaisuuksissa, että oppiiko noissa jutuissa,
• että kyllä tässä sillain aika itsekkäät ajatukset
  mulla on takana ihan,
• että mä ihan itselleni hankin sitä ajankohtaista
  tietoa ja näkemystä, mitä se työ on
• ja ehkä sitä tahtookin sitten ymmärtää
  että.niitä asioita. (Maria, 11/03)

18

• Ammattilaisilla on katsottu olevan omia
  rationaliteetteja, (Counter-organizational
  rationalities, Casey 2003, 622).
• Managerialistinen ajattelu on muuttanut
  työntekijän välineelliseksi resurssiksi (human
  resource), joka on alistettu organisaatioiden
  tarpeille. Yksilöllinen kehittymistarve on
  legitiimiä managerialistisessa ajattelukehyksessä
  vain silloin, kun tuolla tarpeella on merkitystä
  koko organisaation oppimiselle

19
Merkonomien ammattiopettajat

• Yleisammatin, koulutusammatin akateemiset
  opettajat, jotka tosiasiassa kouluttavat pelkkään
  myyjän hommaan (koulutusalan proletarisoitumisen
  uhka)
• Katoavat työmarkkinat ja kokonaan muuttunut
  opiskelija-aines
• Oppilaitokset Merkonomin (Myyjän) työ vaativana
  asiakastyönä (retail-merkonomit), jossa tarvitaan
  asiakaspalvelun, markkinoinnin ja yritystalouden
  perustaitoja

20
Markus vasta-ajattelijana

• Yritystoiminnan opettaja, joka koki jo
  opiskeluaikana olevansa kuin teologian opiskelija
  ilman jumalaa
• Opettaja, joka ei koskaan halunnut ryhtyä
  opettajaksi
• Joka puhuu riviopettajana ja vasta-ajattelijana
  , isänä ja kasvattajana, joka arvioi
  vallitsevaa johdon kehittämisajattelua ironian
  välinein
• Joka kokee olevansa kuitenkin lopulta oikealla
  paikalla, kun jäi toisen asteen
  ammattioppilaitoksen hukkuvaan laivaan
  ammattikorkeakoulureformin yhtyedessä

21
Riviopettaja- johto

1. Siis niinkun mä on puhunut siitä monessa tuolla
   tilaisuuksissa ja mä en ole ainut siinä.
2. Eli että siis on tää suoritusportaan taso jota
   mäkin edustan että tämmöset riviopettajat. Ne
   kulkee täällä eri kansallisuuksien 6 keskiarvolla
   liikkuvien oppilaiden. Ja jotkut saattaa olla
   vähän motivoituneitakin tai pikkusen enemmän.
3. Sitten on tää suunnittelu, tää johtoporras ja ne
   on saanu ilimoo siipiensä alle niinkun
   kalakukkoaero (jotakin 239) ja ne kulkee sitten
   täällä. Ne kulkee siis...mä liiottelen
   tarkotuksella, mutta ne kulkee omassa
   todellisuudessaan ja ne hehkuttaa, minun
   mielestä, niinkun keskenään sitä mitä ne tekee.

22

• 4. Ja kun ne oikeen hyvin hehkuttaa ja sitten
  ollaan tässä yhdistyneessä Euroopassa, ni ne saa
  määrärahojakin erilaisiin hankkeisiin.
• 5. Elikä siis ulkosesti näytti monta vuotta
  että siis homma ulkosesti tosi korkeella tasolla.
  Ja sitten esim. poissaolot on todella runsaita
• 6. Ja sitten et tässä niin kun ruvetaan
  tekemään semmosta pikku...korkeakoulua näille
  pikku, pienille. (Markus 11/03)

23
Neuvostomeiningin tehokkuus

1. Mitä mieltä sä olet kun yks toinen opettaja totes
   näin että hänellä oli 18 hengen luokka ja siitä
   valmistu 8 tai 9. Puolet ei saanu opintojansa
   siinä ajassa suoritettua.
2. H Niin.
3. KNi voiko teidän oppilaitoksessa tapahtua näin?
4. HJoo. Voi ihan hyvin tapahtua. Mutta nyt siihen
   on kehitetty erilaisia keinoja. Siis nykyään,
   siis no...tietysti tää ei kärsis oikeen
   julkisuutta mutta...se on sillä tavalla että nää
   opot toimii esim. meillä tosi tehokkaasti. Ja
   itseasiassa niitä tänä päivänä leivotaan esim.
   tässä tapauksessa leivotaan niitä merkonomeja.
   Eli kun niillä on niitä kursseja että niiltä
   puuttuu. Ne tuolla kevätpuolella, ne saattaa olla
   kyllä kolmannen ja neljännenkin vuoden
   opiskelijoita, mutta ne sitten tulee, ne menee
   ensin opolle, sitten ne kiertää eri opettajia. Ne
   hakee että millä korvaavilla suorituksilla näitä
   vois tehdä.

24

• 5. Siis rima on voi sanoa reippaasti
  alennettu. Ja siis...minun mielestä niitä niinkun
  pitkälti myös leivotaan. Että niitä
  valmistumismääriä saadaan nostettua että sen
  takia mä joskus ihmettelenkin että luokassa
  saattaa olla että vaikka 40 oppilaista on
  poissa. Joskus saattaa olla yli puolet. Ja
  kumminkin valmistumisluvut on aika korkeita.
• 6. Elikä itseasiassa minusta on vähän
  semmosta, ja mä koko ajan pyrin liiotteleen mutta
  kumminkin että mä sitä kautta sanon sen asian,
  minusta se on vähän semmosta neuvostomeiningin
  tehokkuutta.

25
Valtapuheen hauraus

• Dominant narratives are always less stable and
  unified than they appear to be, more susceptible
  to fracture than anyone from the margins of
  counter-narratives though it would be possible
  (Squire 2004, 235).
• Ironia kyseenalaistaa hyvin karnevalistisella
  tavalla itsestäänselviä totuuksia ja toiminnan
  perusoletuksia

26
Vastapuheen resurssit

• Deviant counter-stories that went against the
  social grain with the help of irony seemed to be
  possible only in cases in which the interviewees
  had a clear consciousness of being a member of
  marginal outgroups (see also Andrews 2004b,
  12)

27
Lähteitä

• Filander, K. 2000. Kehittämistyö murroksessa.
  Sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta
  julkisella sektorilla 1990-luvulla. Tampereen
  yliopisto Acta Universitatis Tamperensis
  777.(löytyy myös verkkoversiona Tampereen
  yliopioston kirjaston sivuilta)
• Filander, Karin 2002. Kehittäjyys epävarmuuden
  asiantuntijuutena. Aikuiskasvatus 4/2002, 286
  294.
• Filander, K. 2003 Vocabularies of Change
  Analysing Talk on Change and Agency in
  Developmental Work. Roskilde Roskilde University
  Press.
• Filander, K. Jokinen, E. 2004 Tekemällä
  oppimisen kokeita Ammattiopettajat
  työssäoppimisen kentillä. Toimintatutkimus Opekon
  kehittämishankkeista, Loppuraportti. Working
  Papers 99/2004. Tampere Tampereen yliopisto,
  Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Työelämän
  tutkimuskeskus.
• Filander, K. 2005. Tutkimuksen muuttuvat
  tähtäyspisteet. Kirjassa Heikkinen, A. (toim.)
  Aikuiskasvatuksen tutkimuspolut. Helskinki KVS.
  s. 207 - 225.
• Filander, Karin 2005 Experts in Uncertainty
  Making Cultural Analysis of Identities in Adult
  Education in Bron, Agniesza, Kurantowicz, Ewa,
  Salling Olesen, Henning, West, Linden (eds.)
  Old and New Worlds of Adult Learning.
  Wrocklaw Wydawnictwo Naukowe. 56 69.
• Filander, K. 2006. Työ, koulutus ja katoavat
  ammatti-identiteetit. Kirjassa Mäkinen, J.,
  Olkinuora, E., Rinne, R. Suikkanen, A.(toim.)
  Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen.
  Jyväskylä PS-kustannus. 43 60.
• Filander, Karin 2006 Deconstructing Vocabularies
  of Learning and Change A Methodological
  Challenge. Paper presented in the XVI ISA World
  Congress of Sociology In Quality of Social
  Existance in the Globalishing World, Durban,
  South Africa, 2329 July 2006. Julkaistu
  CD-levyllä XVI World Congress of Sociology, ISA
  2006 Congess.
• Filander, Karin (2007, helmikuu)
  Sosiaalipedagogiikan uusi ajankohtaisuus.
  Kirjassa Hoikkala Tommi (toim.) Nuorisotyötä on
  tehtävä! Helsinki Nuorisotutkimusseura.