Miten melun haitat ja melu v

1
Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa

• Jukka Starck, Professori, FT
• Osastonjohtaja
• Fysiikan osasto
• Tallinna
• 27.10.2005

2
Melu

• Epätoivottava tai terveydelle haitallinen melu
  (WHO)

3
Meluongelman laajuus

• Lähes 200 000 altistuu työssä
• 150 ammattia joissa kuulovammoja
• 900 kuulovammaa/vuosi
• Impulssimelu yleistä eniten vammoja aiheuttavissa
  ammateissa
• 100 000-300 000 vapaa-aikana
• 25 000 vuosittain varusmiespalvelussa

4
Melutyöntekijät (re 85 dB)
Vuosi N Osuus työvoimasta Kuulovammoja
1980 250 000 17 1500
1990 230 000 15 1620
1997 170 000 13 970
1999 183 000 13 1000
2003 186 000 14 900
5
Melumittausten jakautuminen 1970 luvulla
(n12000) ja 1995-2000 (1500)

• Toimiala yli 85 dB yli 100 dB
• 1980 2000 1980 2000
• Kaivannais 80 76 30 12
• Teollisuus 85 50 35 3
• Rakennus 82 83 25 -
• Kauppa 50 30 3 5
• Yhteiskunn pal 40 30 7 10

6
(No Transcript)
7
Työolojen muutokset 30 V

• Tekniikan ja tuotantomenetelmien kehittyminen
  sekä rakennemuutokset
• Asenteiden muutokset ja motivaatio
• Lainsäädännön vaatimukset
• Tiedon taso ja saatavuus

8
Tuotantomenetelmien muutokset

• Käsityö vähentynyt
• syntyy omasta työstä
• kiinteät työpisteet
• altistusaika käyttöaika
• Prosessiteollisuuden osuus kasvanut
• automatisoitu
• lähde voi olla kaukana
• liikkumista kohdealueella
• muuten valvomossa

9
ISO 1999-1990 malli

• Mallissa mukana
• Ikä
• A- painotettu ekvivalenttitaso
• Sukupuoli

10
Esimerkki ISO1999 Leq 100 dB(A)
11
Kuulovammaan syntyyn vaikuttavat tekijät
12
Toiminta- ja raja-arvojen merkitys
Lukuarvo Merkitys asetuksessa /direktiivissä 2003/10/EY Viitekehys ISO 1999-1990, EN 458
75 dB(A) Ei määritelty Ei merkitystä kuuloon, alaraja kuulonsuojaimen sisäpuolen melulle (hyvä valinta)
80 dB(A) /135 dB(C) peak Alempi toiminta- arvo -oikeus ennaltaehkäisevään kuulontarkastukseen ja hyvin istuviin kuulonsuojaimiin Ei muutosta kuuloon puhealueella, yläraja kuulon- suojaimen sisäpuolen melulle (hyvä valinta)
85 dB(A) /137 dB(C) peak Ylempi toiminta-arvo, - laadittava meluntorjuntaohjelma kulonsuojaimet käyttöön merkittävä meluisat alueet 5 kuulovammoja, kuulon- suojaus riittämätön, jos korvaan pääsevä on yli tämän tason melutaso
87 dB(A)/140 dB(C) peak, suojainten vaikutus mukana Raja-arvo, jota ei saa ylittää 8 altistuneista saa kuulovammoja
13
Meludirektiivi 2003/10/EY

• Altistus arvioitava ja tarvittaessa mitattava
• pätevästi, sopivin laittein ja menetelmin
• mittausepävarmuudet huomioiden
• Altistuksen vähentäminen
• riskit eliminoidaan lähteellä
• tekniset ja organisatoriset keinot

14
Meluntorjunnan toteutusmalli

• Suunnittelu esikäynti, mittauksia,
  tavoitemäärittelyt
• Melu- ja akustiikkakartoitus kysely,
  melulähteet, rakennusakustiikka
• Meluntorjuntasuunnittelu äänilähteet,
  ääneneteneminen, työntekijän suojaus, tekninen
  suunnittelu
• Toteutus rakenteiden suunnittelu ja toteutus,
  tarkistukset ja tarkennukset suunnitteluun,
  budjetointi
• Todentaminen tutkitaan torjuntatoimenpiteiden
  vaikutukset, mahdollisten jatkotoimenpiteiden
  määrittely

15
Meluntorjunta esimerkkejä

• Reunankäsittelykoneen kotelointi alkutilanne
  103-108 dB, saavutettu vaimennus 19-28 dB,
  altistustaso 85 dB
• Katkaisukoneen kotelointi 92 dB ? 74 dB
• Pintakäsittelyosaston meluntorjunta vaimennus 22
  dB
• Hiekkapuhaltimen kotelointi 93 dB --gt 84 dB
• Väliseinän tiivistys toimistossa 8 dB
• Avotoimiston akustointi puhemelu vaimeni 6-8 dB

16
Tuottavuus - meluntorjunnan takaisinmaksuaika
Esimerkki
Lähtötilanne 100 henkilön toimisto, 1000 m2,
palkkakulut 40 000 euroa / vuosi / hlö
Toimistossa valitetaan puheäänten kuulumisesta
ja keskittymisvaikeuksista.
Selvitys Itsearvioitu työajanmenetys on 8
kokonaistyöajasta (30 min/päivä) STI-arvoksi
mitattiin 0.80 työpisteiden välillä eli puhe
erottuu hyvin taustamelu on alhainen (38 dBA) ja
akustointi on puutteellinen Toimenpiteet Katon
ja seinien lisäakustointi, peittoäänijärjestelmä
44 dBA ja seinäkkeiden korotus Mallin mukaan STI
laskee tasolle 0.50 eli puheen häirintä laskee
merkittävästi Kokonaiskustannukset olivat 50
/m2 eli 50 000 (500 /hlö) Vaikutukset Kun
työteho paranee 1 , säästöä tulee 40 000
/vuosi. Investoinnin takaisinmaksuaika on
tällöin 14 kk
17
Kuulonsuojaimet

• Testaus EN 352- sarja
• vaimennus ominaisuudet eri tyyppisille
  suojaimille
• Valinta ja käyttö EN 458
• sisäpuolisen melualtistustason arviointi

18
Vaimennus laboratoriossa ja työpaikalla
19
Käyttöasteen merkitys
20
Kuulonsuojainten käyttöaste
Ei koskaan käyttäjät
Aina käyttäjät
21
Kuulonsuojainten käyttöaste ja kommunikaatiotarve
22
Työn muuttuminen fyysisestä kommunikointia
edellyttäväksi teollisuusmaissa (Joore 2001)
23
Kuulovammaiset Suomen työelämässä
Kokonaismäärä 200 000
Melun aiheuttamia 50 000- 70 000
24
Kuulonsuojainten käyttäjät kommunikointia
vaativissa töissä
Voimakas melualtistus Alhainen melualtistus
25
Vapaa-ajan melulähteitä

• Korvalappustereot (LAeq lt110 dB)
• Soittaminen (LAeq up 105 dB)
• Discot, konsertit (110 dB)
• Ampuminen (huipputasot 120 - 160 dB)
• Moottoriurheilu (LAeq gt90 dB)
• Lumikelkat (LAeq gt 90 dB)
• Moottorisahat (100-105 dB)

26
Eri melulähteiden merkitys eri ikäkausina
27
Yhteenveto

• Voimakkaat altistumiset teollisuudessa selvästi
  vähentyneet
• Muun kuin työperäisen altistumisen osuus kasvussa
  ja se voi olla merkittäväkin
• Yhtenäinen työasu lisää suojainten käyttöä

28
Meludirektiivi 2003/10/EY

• Työnantajan on riskien arvioinnissa otettava
  erityisesti
• huomioon seuraavat seikat
• a) altistuksen taso, tyyppi ja kesto, mukaan
  lukien altistus
• impulssimelulle
• b) direktiivissä säädetyt altistuksen raja-arvot
  ja altistuksen
• toiminta-arvot
• c) vaikutukset erityisen alttiisiin riskiryhmiin
  kuuluvien työtekijöiden
• terveyteen ja turvallisuuteen
• d) sikäli kuin se teknisesti on mahdollista,
  työntekijöiden
• turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka
  aiheutuvat melun ja
• työhön liittyvien ototoksisten aineiden sekä
  melun ja tärinän
• yhteisvaikutuksesta
• e) yhtäältä melun ja toisaalta varomerkkien tai
  muiden

29
Kuulovammaan vaikuttavia tekijöitä

• Tärinä VWF- oireen ja kuulovamman välillä selvä
  yhteys
• Korvamyrkylliset kemikaalit styreenin ja
  tolueenin kanssa additiivinen vaikutus
• Kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä
  tupakointi ja särkylääkkeiden käyttö
• selittävät 40-50 kuulonalenemasta

30
(No Transcript)
31
(No Transcript)
32
Melun, verenpaineen ja kolesterolin vaikutus
kuuloon 4 kHzN taajuudella
KUULO (dB)
33
1 riskitekijä
Significant difference at 95 level
34
2 riskitekijää
Significant difference at 95 level
35
Vähintään 3 riskitekijää
No significant changes
36
(No Transcript)
37
(No Transcript)
38
(No Transcript)
39
(No Transcript)
40
Yhteenveto

• Riskinarviointi tehostuu
• Tarvitaan kokonaisvaltaista riskinarviointia
• muu altistuminen ja yhteisvaikutukset
• herkyyttä lisäävät tekijät
• suojainten huomioonottaminen
• tapaturmariskin huomioiminen
• (43 tapaturmista melu ja meluvamma mukana)
• Vapaa-ajan melun merkitys
• Turhan altistuksen välttäminen
• Meluntorjuntaan löytyy keinoja
• Tavoitteena hyvä akustisesti toimiva työympäristö
• Kuulonsuojainten oikea valinta ja käyttö
• kommunikaatio ja kuulovamma
• NoiseScan meluvamman riskinhallinta yritysten
  käyttöön