Seppo Pntinen

1
Seppo Pöntinen

• Luentosarja Uudempia klassikoita

2
Seppo Pöntinen

• Luentosarja Uudemmista klassikoista
• Keskiviikkoisin klo 10-12
• 29.10-17.12.
• Tentti 17.12.
• Luentosarja korvaa 2 opintopistettä jaksoista M2
  ja M3.
• Luentosarjan voi suorittaa tenttinä tai
  luentopäiväkirjalla

3
UUDEMPIA KLASSIKOITA?

• Erving Goffman, Alfred Schütz, Talcott Parsons,
  Anthony Giddens, James Coleman, George Homans,
  Claude Lévy-Strauss, Louis Althusser, Jacques
  Lacan, Julia Kristeva, Michel Foucault, Pierre
  Bourdieu, Norbert Elias, Margaret Archer, Simone
  de Beauvoir, Robert Merton, Karl Mannheim, Nicos
  Poulantzas, Mary Douglas

4
Talcott Parsonsin (1902-1979 julkaisuja

• 1937, The Structure of Social Action
• 1951, The Social System
• 1951, Toward a General Theory of Action - with
  Shils and Kluckhohn
• 1956, Economy and Society - with N. Smelser
• 1960, Structure and Process in Modern Societies

5

• 1961, Theories of Society - with Edward Shils,
  Kaspar D. Naegele and Jesse R. Pitts
• 1966, Societies Evolutionary and Comparative
  Perspectives
• 1967, Sociological Theory and Modern Society
• 1969, Politics and Social Structure
• 1973, The American University - with G. Platt
• 1977, Social Systems and the Evolution of Action
  Theory

6
Toimintayksikkö

• NORMATIIVINEN ORIENTAATIO
• (NORMIT, ARVOT, USKOMUKSET)
• KEINO 1
• TOIMIJA KEINO 2 PÄÄMÄÄRÄ
• KEINO 3
• TILANNETEKIJÄT
• (BIOLOGIA, YMPÄRISTÖ)

7
SYSTEM (WATERS MODERN SOCIOLOGICAL THEORY
8
Parsonsin mallimuuttujat
9
Parsonsin AGIL-kenttä

• PITKÄ AIKAVÄLI
  LYHYT AIKAVÄLI
• ULKOINEN
• A. ADAPTATION G.
  GOAL ATTAINMENT
• sopeutuminen ymp.
  päämääränasettelu
• taloudelliset väl.
  poliittiset päämäärät
• talous
  valtio
• SISÄINEN L. LATENCY
  INTEGRATION
• piilevä mallinmuod.
  integraatio
• arvot
  normit
• perhe, koulutus
  laki, yhteisöt

10
KYBERNEETTINEN KONTROLLIMALLI(HAMILTON/HEISKALA)

• FUNKTIONAALISET ALAJÄRJESTEL-
  KYBERNEETTISET VAIHDOT
• ULOTTUVUUDET MÄT
• L MALLINMUODOSTUS KULTTUURINEN
  INFORMAATIO- VÄHÄINEN
• 
  JÄRJESTELMÄ KONTROLLIN
• 
  TASO KORKEA
• I INTEGRAATIO YHTEISKUNTA-
• 
  JÄRJESTELMÄ
• G PÄÄMÄÄRÄN PERSOONALLISUUS-
• ASETTELU JÄRJESTELMÄ
• A SOPEUTUMINEN BEHAVIORAALINEN
  ENERGEETTISET
• 
  JÄRJESTELMÄ MATALA
  EDELLYTYKSET
• 
  
  RUNSAAT

11
Habermasin systeemi ja Lebenswelt
12
Robert Merton, julkaisuja

• Science, Technology and Society in Seventeenth
  Century England.
• Social Theory and Social Structure. New York The
  Free Press, 1949, 1957, 1968.
• Continuities in Social Research Studies in the
  Scope and Methodof "The American Soldier" (edited
  with Paul F. Lazarsfeld). NewYork The Free
  Press., 1950. New York Arno Press, 1974
• The Focused Interview. (with Marjorie Fiske and
  Patricia L.Kendall). New York The Free Press.,
  1956, 1990.
• Sociology Today Problems and Prospects (edited
  with Leonard Broom and Leonard S. Cottrell, Jr.).
  New York Basic Books,1959. New York Harper
  Row, 1967
• On the Shoulders of Giants A Shandean
  Postscript. New York TheFree Press., 1965. New
  York Harcourt Brace Jovanovich, 1967San Diego
  Harcourt Brace Jovanovich, 1985 Chicago U
  ChicagoPress, 1993
• On Theoretical Sociology Five Essays, Old and
  New. New YorkThe Free Press, 1967.
• The Sociology of Science Theoretical and
  Empirical Investigations. Edited by Norman
  Storer. Chicago Universit of Chicago Press,
  1973.
• Sociological Ambivalence. New York The Free
  Press, 1976.
• The Sociology of Science An Episodic Memoir.
  Carbondale University of Southern Illinois
  Press, 1979.
• Sociological Traditions from Generation to
  Generation Glimpses of the American Experience
  (edited with Matilda White Riley). Norwood, NJ
  Ablex Publishing, 1980.
• Continuities in Structural Inquiry (edited with
  Peter M. Blau). London Sage Publications, 1981.
• Social Research and the Practicing Professions.
  Cambridge Abt Books, 1982.
• Robert K. Merton On Social Structure and Science,
  The Heritage of Sociology (edited and with an
  Introduction By Piotr Sztompka). Chicago and
  London University of Chicago Press, 1996.

13
Robert Merton, artikkeleita

• _Articles_
• The Unanticipated Consequences of Purposive
  Social Action.American Sociological Review 1,
  894-904, 1936.
• Social Structure and Anomie. American
  Sociological Review 3, 672-682, 1938.
• The Bearing of Empirical Research Upon the
  Development of Sociological Theory . American
  Sociological Review 13, 505-515, 1948.
• Mass Communication, Popular Taste, and Organized
  Social Action(with Paul F. Lazarsfeld). In Lyman
  Bryson, ed. Communication of Ideas. New York
  Harper Brothers, 95-118, 1948.
• The Self-Fulfilling Prophecy. Antioch Review
  (Summer), 193-210, 1948.
• Social Structure and Anomie Revisions and
  Extensions. In Ruth N. Anshen, ed. The Family
  Its Functions and Destiny. New York Harper
  Brothers, 226-257, 1949.
• Contributions to the Theory of Reference Group
  Behavior (with Alice Kitt Rossi). In Robert K.
  Merton and Paul F. Lazarsfeld, eds. Continuities
  in Social Research. New York TheFree Press,
  40-105, 1950.
• The Role-Set Problems in Sociological Theory .
  British Journal of Sociology 8 106-120, 1957.
• Priorities in Scientific Discovery A Chapter in
  the Sociology of Science. American Sociological
  Review 22, 6, 635-659, 1957.
• Notes on Problem-Finding in Sociology. In Robert
  K. Merton, Leonard Broom, and Leonard S.
  Cottrell, Jr., eds. Sociology Today. New York
  Basic Books, ix-xxxiv, 1959.
• Social Conformity , Deviation and Opportunity
  Structures. American Sociological Review 24, 2,
  177-189, 1959.

14
Mertonin funktionalismin pääpiirteitä

• Pyrkimys välttää vahvan funktionalismin mukaisia
  näkemyksiä
• Analysoitava ilmiön seurauksia funktioina
• (empiirisen analyysin korostus)
• Funktionaaliset korvikkeet ja vaihtoehdot
• Ilmifunktiot ja piilofunktiot (latentit funktiot)
• Dysfunktiot

15
Mertonin näkemys rakenteellisesta analyysistä

• Rakenteellisella analyysillä Merton tarkoitti
  seuraavia asioita
• 1. Keskiössä on suhteiden tai relaatioiden
  analyysi. Analyysin kohteena ovat
  organisoituneiden sosiaalisten suhteiden joukko,
  joissa ihmiset ovat ryhmissä tai yhteiskunnassa.
• 2. Sosiaalinen rakenne toimii rajoittajana tai
  mahdollistajana suhteessa sosiaalisiin ilmiöihin
  (käyttäytyminen, uskomukset, asenteet, motivaatio
  jne.
• 3. Rakenteelliset vaikutukset ovat monimutkaisia
  ja moniulotteisia. Tällä tarkoitetaan, että ne
  voivat liittyä statuksiin tai rooleihin, ja
  näiden yhdistelmiin, normeihin, arvoihin,
  instituutioihin tai organisaatioihin.
• 4. Viimeiseksi voidaan nostaa esiin se, että
  Merton lähti siitä, että rakenteelliset tekijät
  voivat synnyttää ristiriitoja, jännitteitä,
  konflikteja ja ambivanssia. Rakenteelliselle
  analyysille on tunnusomaista se, että eriytyvät
  positiot ja historialliset kehityslinjat johtavat
  ryhmittymiin, joilla voi olla toisaalta
  ristiriitaisia ja toisaalta yhteisiä intressejä
  ja arvoja.

16
SOSIAALINEN RAKENNE

• Rakenteen komponentit
• Sosiaalinen rakenne -gt sosiaalinen elämä
• Normatiivinen rakenne (statuksiin liittyviin
  rooleihin kohdistuvat normatiiviset odotukset)
• Mahdollisuuksien rakenne (statuksiin liittyvät
  mahdollisuudet ja rajoitteet)
• Ideaalinen rakenne (normatiivista ja
  mahdollisuuksien rakennetta koskevat
  kollektiiviset uskomukset)

17
Mertonin tieteensosiologian rakenne

• Ulkoinen rakenne Sisäinen rakenne
• Sosiaalinen ympäristö Kognitiivinen rakenne (-
  vars. sisältö)
• -mikrotaso Sosiaalinen rakenne
• -makrotaso - normatiivinen rakenne
• - ryhmärakenne

18
Tieteen eetoksen normit

• Universalismi
• Kommunismi
• Pyyteettömyys
• Järjestelmällinen epäily
• Omaperäisyys
• Nöyryys

19
Mertonin anomiatypologia

• A TYPOLOGY OF MODES OF INDIVIDUAL ADAPTATION
• Modes of Adaptation Culture Goals lnstitutionalize
  d Means
• I. Conformity
• II. Innovation -
• III, Ritualism -
• IV Recreatism - -
• V. Rebellion

20
Karl Mannheim, teoksia

• Works (selection)
• Mannheim, K. (1922-24 1980) Structures of
  Thinking. London Routledge Kegan Paul.
• Mannheim, K. (1925 1986) Conservatism. A
  Contribution to the Sociology of Knowledge.
  London Routledge Kegan Paul.
• Mannheim, K. (1929), Ideologie und Utopie
• Mannheim, K. (1936) Ideology and Utopia. London
  Routledge.
• Mannheim, K. (1940) Man and Society in an Age of
  Reconstruction. London Routledge.
• Mannheim, K. (1930 2001) Sociology as Political
  Education. New Brunswick, NJ. Transaction
• Mannheim, K. (1971. 1993) From Karl Mannheim. New
  Brunswick, NJ. Transaction
• Karl Mannheim (1952) Essays in the Sociology of
  Knowledge

21
Mannheimin tiedonsosiologia

• Tiedonsosiologia analysoi tiedon ja olemassaolon
  välistä suhdetta
• Ei etsi totuutta tai sen kriteerejä
• Etsii tiedon ulkopuolisten tekijöiden merkitystä
  (kollektiiviset intressit, sukupolvet,
  uskonlahkot, koulukunnat, aikakaudet)
• Maailmankuvat, perspektiivit (ideologiat)

22
IDEOLOGIA

• Partikulaarinen yksilön esittämät ideat, jotka
  vääristävät todellisuutta yksilön intressien
  mukaisesti
• Partikulaarinen ja totaalinen ideologia
• Totaalinen ideologia kollektiivinen ilmiö,
  kollektiivinen tajunnan rakenne
• Voidaan tutkia sen suhdetta kantajiensa
  positioihin, eli Mannheimin tiedonsosiologian
  perusasetelman mukaisesti
• Auttaa tiedostamaan sekä omia että vastustajan
  tiedostamattomia intressejä, jollin järkevä ja
  vastuullinen keskustelu on mahdollista
• Vaan onko tiedonsosiologinenkin analyysi
  ideologista?

23
Sukupolven käsitteitä

• 1. Sukulaisuuteen perustuva sukupolvikäsite
  (vanhemmat lapset). Käytetään sosiologiassa
  esimerkiksi sosiaalisen liikkuvuuden
  tutkimuksessa ja perhesosiologiassa
• 2. Syntymäajankohtaan tai muuhun ajalliseen
  kiinnekohtaan perustuva sukupolven käsite, usein
  puhutaan kohorteista. Käytetään tyypillisimmin
  väestötieteellisessä tutkimuksessa, ja muodostaa
  samalla teknisen perustan sosiaaliselle
  sukupolvelle
• 3. Sosiaalinen sukupolvi, joka rakentuu
  yhteiselle sukupolvikokemukselle. Tästä
  käsitteestä on erilaisia versioita sosiologiassa,
  näistä esittelen mannheimilaisen version.

24
Mannheimin sukupolven käsite

• (Syntymä)kohortti ? Sukupolviasema ?
  Sukupolvikonteksti ja
• sukupolvikokemus ? Sukupolvitietoisuus ?
  Sukupolviyksikkö
• Syntymäkohortti on teknisesti sukupolven
  perusta, mutta sukupolviasema on se, johon
  Mannheim teoriansa rakentaa. Sukupolviasema
  muodostuu sukupolvikontekstista ja
  sukupolvikokemuksesta. Ne voivat johtaa
  sukupolvitietoisuuden muodostumiseen. Tämä taas
  voi johtaa aktiivisen sukupolven syntymiseen, eli
  sukupolviyksikön muodostumiseen. Sama
  sukupolvikokemus saattaa synnyttää useita
  sukupolviyksiköitä, joilla saattaa olla
  toisilleen vastakkainen tulkinta
  sukupolvikokemuksesta.

25
Semi Purhosen sukupolvikäsite

• biologinen ikäpolvi/kohortti ?
• avainkokemus/kokemuksellinen sukupolvi ?
• aktualisoitunut tai mobilisoitunut sukupolvi
• Sukupolven rakentumisen objektiivinen ulottuvuus
• objektiivinen ? diskursiivinen ?
  subjektiivinen
• kohortti -gt avainkokemus -gtartikulaatio -gt
  merkityksenanto -gt sukupolvitietoisuus
• Diskursiivinen ulottuvuus objektiivista ja
  subjektiivista sukupolvea välittävänä tekijänä