Peter L. Berger ja Thomas Luckmann: todellisuus ja oikeus

1
Peter L. Berger ja Thomas Luckmann todellisuus
ja oikeus

• Kaj-Henrik Impola

2
Sosiaalisen rakentumisen luonnehdintaa (Hacking
2000, Burr 2003)

• tosiasioiden, merkitysten ja tiedon
  itsestäänselvyyden ja välttämättömän luonteen
  kyseenalaistaminen
• ajattelun historiallinen ja kulttuurinen
  relatiivisuus
• vallitsevien käsitysten perustuminen sosiaaliseen
  vuorovaikutukseen
• käyttäytymismallien ylläpitäminen ja
  poissulkeminen

3
Peter L. Berger

• s. 1929 Wien
• Wagner College
• New School for Social Research, New York
• Bostonin yliopiston uskonnon, sosiologian ja
  teologian emeritusprofessori

4
Thomas Luckmann

• s. 1927 Jesenice, Slovenia
• Wienin ja Innsbruckin yliopistot
• New School for Social Research, New York
• Professori Konstanzin yliopistossa Saksassa
  1970-1994

5
Bergerin ja Luckmannin yhteisjulkaisut

• The Social Construction of Reality. A Treatise in
  the Sociology of Knowledge, 1966 (Suomeksi
  Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen Vesa
  Raiskilan suomentamana 2000)
• Modernity, Pluralism and the Crisis of Meaning
  (1995)

6
Peter L. Bergerin julkaisuja

• Invitation to Sociology A Humanistic Perspective
  (1963)
• The Sacred Canopy Elements of Sociological
  Theory of Religion (1967)
• The Capitalist Revolution Fifty Propositions
  About Prosperity, Equality, and Liberty (1986)

7
Thomas Luckmannin julkaisuja

• Das Problem der Religion (1963) englanniksi The
  Invisible Religion (1967)
• The Sociology of Languages (1975)
• Life-World and Social Realities (1983)
• toimittanut postuumisti opettajansa Alfred
  Schutzin käsikirjoitukset teoksiksi The
  Structures of the Life-World I (1973) ja II (1989)

8
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen

• systemaattinen ja teoreettinen
  tiedonsosiologinen tutkielma (Berger-Luckmann
  2000, s. 7)
• huolimatta alaotsikosta kirja on paremmin
  ymmärrettävissä yhteiskunnan fenomenologisena
  teoriana (William Outhwaite)

9
TSR ja tiedonsosiologia

• keskeistä käsitys kaiken tiedon
  yhteiskuntasidonnaisuudesta
• tiedon ja yhteiskunnan muodostumisen välisten
  yhteyksien tarkastelu
• vaikutteet Émile Durkheimiltä, George Herbert
  Meadilta ja Alfred Schütziltä

10
TSR ja fenomenologia

• objektiivisen (ulkoisen) ja subjektiivisen
  (sisäisen) välinen suhde
• tietyt sosiaalista todellisuutta koskevat
  filosofiset taustaoletukset asetetaan
  fenomenologisiin sulkeisiin
• vaikutteet Edmund Husserlilta ja Jean-Paul
  Sartrelta (eksistentialismi)

11
Lähtökohtana ihmisluonto

• kaikkia ihmisiä yhdistävät muuttumattomat
  lajityypilliset piirteet
• avoimuus maailmalle
• vaistorakenteen muovautuvuus ja kohdentumattomuus
• subjektiivisuuden korostuminen

12
Tämän luennon teemat

• Millaisena yhteiskunnallisen järjestyksen
  muodostuminen näyttäytyy näistä lähtökohdista?
• Millainen käsitys oikeudesta Bergerillä ja
  Luckmannilla on?

13
Sosiaalisen maailman kahtalainen luonne

• objektiivinen eli ihmisen tietoisuuden
  ulkopuolella oleva todellisuus
• kaikenkattava ja valmis maailma
• vaikeaselkoinen ja musertava
• verrattavissa luonnon maailmaan
• sosiaalinen maailma on ihmisen tuottama
• objektivoitunutta inhimillistä toimintaa

14
Yhteiskunnan muodostus dialektisena prosessina

• ihminen sosiaalinen maailma
• ulkoistaminen
• tuottaja tuotos eli
• tuotos
  objektivaatio
• sisäistäminen

15
Ulkoistamisen kolme vaihetta

• totunnaistuminen
• inhimillisestä toiminnasta muodostuu sitä
  toistamalla rutiini
• tyypittely
• totunnaistunut toiminta jaetaan toisten kanssa
• motiivien ja säännönmukaisuuksien liittäminen
  toimintaan
• instituutioituminen
• tottumukset ja tyypitykset objektivoituvat
  lopullisesti, kun ne välitetään uusille
  sukupolville

16
Sosiaalisen maailman kahtalainen luonne

• Sosiaalinen maailma on instituutioiden maailma.
• Se on historiallinen, objektiivinen ja
  tosiasiallinen.
• Sosiaalisella maailmalla ja sen instituutioilla
  ei ole muuta ontologista perustaa kuin se
  toiminta joka ne on tuottanut.

17
Instituutioiden legitimoimisen tarve

• Instituutioiden syntytapa ja toiminnan
  totunnaistumisen motiivit ovat yksilöiden
  kokemusten ulkopuolella
• Instituutiot on selitettävä ja legitimoitava
  heille uudelleen.
• Tämä tapahtuu tulkitsemalla instituutioita ja
  toimintoja sekä antamalla niille uusia
  merkityksiä.

18
Instituutiojärjestelmää koskeva tieto

• Yhteisön jäsenten jaettu tietovaranto
• Tietovaranto koostuu yksilöiden kokemuksista,
  jotka kerrostuvat yksilön muistiin
  tunnistettavina kokonaisuuksina.
• Kieli on sosiaalisen tietovarannon perusta
• Kieli mahdollistaa kokemusten irrottamisen
  yksilön elämänhistoriasta ja tekee ne
  ymmärrettäviksi kaikille samaan kieliyhteisöön
  kuuluville.

19
Reseptitieto

• sosiaalista maailmaa ja sen instituutioita
  koskevaa esiteoreettista tietoa eli arkitietoa
• instituutioitunutta toimintaa koskevaa tietoa
• metsästys, puhelimen käyttö, passin hakeminen
• kaikkien yhteisön jäsenten omaksuttavissa
• omaksutaan sosialisaatiossa (sisäistäminen)

20
Teoreettinen tieto

• sosiaalisen maailman ja instituutioiden
  legitimaation väline
• selittää ja tulkitsee sosiaalisen maailman ja
  tekee sen objektivoituneista merkityksistä
  tiedollisesti päteviä
• legitimoi myös yhteisön tietovarannon
  kokonaisuudessaan

21
Legitimaation eri tasot

• alkeismuotoinen legitimaatio
• alkeismuotoiset teoreettiset väittämät
• yksityiskohtaiset teoriat
• symboliuniversumit

22
Symboliuniversumit

• Kattavin legitimaation muoto
• Instituutiojärjestelmän eri alueiden liittäminen
  yhteen yhdeksi merkitykselliseksi
  kokonaisuudeksi.
• Roolit, identiteetit, elämänvaiheet,
  toimintamallit ja instituutiot integroidaan
  kaikenkattavaksi mielekkääksi maailmaksi.

23
Miten on symboliuniversumien oman legitimaation
laita?

• Käytännössä mikään yhteiskunta ei ole koettavissa
  täysin itsestään selväksi.
• Kaikki yksilöt eivät kiinnity yhtä tukevasti
  yhteiskuntaansa legitimoivaan symboliuniversumiin.
  
• Symboliuniversumit tarvitsevat niitä legitimoivia
  käsitejärjestelmiä.

24
Symboliuniversumeja ylläpitäviä käsitejärjestelmiä

• mytologia pyhät voimat läpäisevät jokapäiväisen
  elämän maailman
• teologia välittää ihmisten maailman ja
  jumaluuksien maailman välillä
• filosofia
• tiede symboliuniversumin ylläpitäminen on
  kokonaan jätetty asiantuntijoiden tehtäväksi

25
Kertausta

• Sosiaalisen maailman instituutioiden alkuperä on
  totunnaistuneessa toiminnassa.
• Instituutiojärjestelmä tarvitsee legitimaatiota,
  koska sen alkuperä ei ole enää ihmisten tiedossa.
• Legitimoiminen tapahtuu yhteiseen tietovarantoon
  kuuluvien selitysmallien ja teorioiden avulla.
• Ylimmän tasoista legitimaatiota edustavat
  symboliuniversumit, jotka integroivat
  institutionaalisen järjestelmän kaikki osat
  yhdeksi merkitykselliseksi ja mielekkääksi
  kokonaisuudeksi.
• Symboliuniversumeita legitimoivat niitä
  ylläpitävät käsitejärjestelmät, kuten teologia
  tai tiede.

26
Sisäistäminen

• Primaarisosialisaatio lapsuudessa
• Yksilöstä tulee yhteiskunnan jäsen
  sosiaalistumiskehityksen tuloksena.
• Roolien, identiteettien, asenteiden ja normien
  sisäistäminen.
• Sekundaarisosialisaatio
• Jo sosiaalistettu yksilö perehdytetään
  yhteiskunnan tietyille sektoreille.
• Sosiaalisen todellisuuden osamaailmat.
• Spesialistieliittien kuten pappien, juristien,
  insinöörien ja lääkärien koulutus.

27
Onko Bergerillä ja Luckmannilla teoriaa
oikeudesta?
28
Instituutiot ja käyttäytymisen säätely

• Institutionaalinen ympäristö tarjoaa
  ennakoitavuutta ja vakautta toiminnalle.
• Instituutiot yleensä säätelevät käyttäytymistä
  asettamalla sille ennakolta määriteltyjä ja
  tyypiteltyjä malleja.
• Säätelyluonne ei siis ole palautettavissa
  instituutioiden ylläpitämiseen tarkoitettuihin
  sanktiomekanismeihin.
• Oikeus on yksi instituutio muiden joukossa.

29
Oikeusinstituutio

• Toimii esimerkkinä siitä, miten instituutiot
  yleensä tyypittävät yksittäisiä toimijoita ja
  toimintoja.
• Instituutio määrää, että tyyppiin X lukeutuvan
  toiminnan suorittaa tyyppiin X lukeutuva toimija.
  Esimerkiksi lakiinstituutio saattaa lähteä
  siitä, että tiettyjen olosuhteiden vallitessa
  ihmisten kauloja katkotaan tietyillä tavoilla ja
  että tietyn tyyppiset yksilöt suorittavat
  katkomisen (esimerkiksi pyövelit, epäpuhtaan
  kastin jäsenet, tietyn ikäiset neitsyet tai
  vaikkapa oraakkelin mainitsemat yksilöt).
  (Berger Luckmann 2000, s. 67.)

30
Oikeus ja roolit

• Instituutiojärjestelmä tulee yksilöiden
  tietoisuuteen roolien edustamana.
• Esimerkki tästä löytyy oikeuden osamaailmasta
  tuomarina toimiva yksilö ei toimi omin päin,
  vaan juuri tuomarin ominaisuudessa ja roolissa.
• Oikeusinstituutio muodostuu tuomarin roolista ja
  muista oikeuden ylläpitoon liittyvistä rooleista.

31
Oikeus ja kielelliset objektivoitumat

• Instituutiojärjestelmä tulee yksilöiden
  tietoisuuteen myös kielellisten objektivoitumien
  edustamana.
• Oikeudellinen kielenkäyttö, lainsäädökset,
  oikeustieteen teoriat ja oikeusinstituution
  legitimaatiot etiikassa, uskonnossa tai
  mytologiassa.
• Suhteessa rooleihin kielelliset representaatiot
  ovat kuitenkin toissijaisia, sillä
  instituutiojärjestelmän ylläpitäminen
  subjektiivisena todellisuutena yksilöiden
  kokemusmaailmassa tapahtuu aina roolien
  välityksellä.

32
Oikeussääntöjen toissijaisuus

• Kirjoittajien fenomenologisen käsityksen mukaan
  oikeus nähdään yhtäältä objektivoituneena
  instituutiona ja toisaalta yksilön
  kokemusmaailmaan välittyvinä subjektiivisina
  representaatioina.
• Yhteiskunnallisen järjestyksen muodostumisen
  dialektiikka määrittää oikeutta aivan samalla
  tavoin kuin muitakin yhteiskunnan instituutioita.
• Oikeussäännöt ovat kielellisiä representaatioita
  niiden edustamista instituutioista, mutta ne
  eivät perusta tai ylläpidä näitä instituutioita.
• Ihmiset eivät ole vuorovaikutussuhteissa
  oikeussääntöihin, vaan toisiin ihmisiin, jotka
  toimivat instituutioita edustavissa rooleissa.

33
Oikeus sosiaalisen kontrollin ylläpitäjänä

• Oikeusinstituutiota edustaa myös sen
  ylläpitokoneisto ja sanktiojärjestelmä.
• Oikeuden kontrollitehtävä on toissijainen tai
  täydentävä suhteessa instituutiojärjestelmän
  ylläpitämään sosiaaliseen kontrolliin.
• Oikeuden kaltaisia lisäkontrollimekanismeja
  tarvitaan ainoastaan silloin, kuin
  instituutioituminen ei ole ollut täysin
  menestyksellistä tai instituutio on jo
  hajoamassa.

34
Oikeuden asema sosiaalisen rakentumisen teoriassa

• Oikeus on yksi instituutio muiden joukossa.
• Oikeusinstituutio näyttäytyy ihmisille rooleina,
  kielellisinä objektivaatioina ja sanktioina.
• Representaatioidensa kautta oikeus ilmentää
  sosiaalisen maailman luonnon maailman
  kaltaisuutta.

35
Bergerin ja Luckmannin viesti juristeille

• Oikeustiede tarkastelee yhteiskuntaa ja sen
  instituutioita oikeusnormien kokonaisuutena.
• Ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta ei voida
  sivuuttaa tutkittaessa instituutioita, rooleja ja
  kielellisiä merkityksiä.
• Todellisuuden ja oikeuden yhteys piilee juuri
  inhimillisessä toiminnassa.