SIJA MORFOLOGISENA ILMI

1
SIJA MORFOLOGISENA ILMIÖNÄ (ANDREW SPENCER CASE
AS A MORPHOLOGICAL PHENOMENON)

• Nea Auhtola, Saksalainen laitos
• Esitys sijojen teoriaa -kurssilla
• 31.3.2009

2
SISÄLLYS

• 1. Morfologisia sijasysteemejä
• 2. Sijamerkintä nomineista poikkeavissa
  kategoriossa
• 3. Sijamerkinnän syntagmaattisia aspekteja
• 4. Ongelmatapauksia
• 5. Lopuksi

3
1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ

• Sijakäsitteen monitulkintaisuus
• 1. Nominin taipunut (kaasus)muoto
• (morfologinen sija, m-sija)
• 2. Nominilausekkeen ominaisuus
• (syntaktinen sija, s-sija)

4
1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ

• Millä tavalla sijat reaalistuvat maailman
  kielissä?
• Konsonanttimuutokset (gaelin genetiivi)
• Toonivaihtelut (WALS 4 kielessä)
• Vartalonvaihtelut (dinka, nuer)
• Affiksaatio
• Suffiksit (yleisin tapa)
• Prefiksit (WALS 35 kielessä prefiksi
  sijatunnuksena)
• Circumfiksi (esim. tsuktsi)
• Epätavallisia sijamerkintöjä
• Vokatiivisija
• Kliitit

5

• M-sijan ja s-sijan reaalistumisesta (m-case
  s-case)
• latina 5 kaasusta mutta useita taivutusluokkia
  (perinteisesti 5) yksittäinen taivutussuffiksi
  ilmaisee sekä sijan että taivutusluokan
• m-sija erimuotoiset päätteet ilmentävät samaa
  funktiota
• s-sija nominilausekkeen sisäinen case agreement

6

• japani kieliopillisia suhteita ilmaistaan
  sijapartikkeleilla
• ga NOM, o ACC, no GEN, ni DAT
• Tietyissä teoriayhteyksissä aiheellista ottaa
  käyttöön s-sijan kuvaus myös japanissa
• m-sija puuttuu
• Andrew Spencer
• m-sija mahdollinen ilman s-sijaa
• periaatteessa mahdollista myös s-sija ilman
  m-sijaa

7

• Morfologinen sijamerkintä (m-sija) vaaditaan, jos
  kielessä sijan tunnus kumuloituu yhteen toisen
  nominaalisen kategorian kanssa
• Deklinaatioluokka
• Numerus
• Definiittisyys
• Omistussuhteet
• mokša (uralilainen, Feoktistov 1966 204) (alaša
  horse)
• indefinite definite
• SG PL SG PL
• NOM alaša alaša-t alaša-sj alaša-tne
• GEN alaša-nj alaša-tj alaša-tne-nj
• DAT alaša-ndi alaša-ti alaša-tne-ndi

8

• Beards Criterion (Spencer and Otoguro, 2005)
• Kielen kielioppikuvauksessa tarvitaan sijaa omana
  piirteenään ainoastaan erottamaan keskenään
  erilaisia muotoja, joilla on sama kieliopillinen
  funktio
• Esim. japanissa sija tarpeeton, koska
  sijapartikkelit voidaan erottaa toisistaan
  pelkästään muotoon perustuen
• (vrt. Otoguro 2006)
• Mirror Principle affiksien lineaarinen
  järjestys noudattaa syntaktisten prosessien
  järjestystä
• Kritiikki ei huomioi sijamerkintöjä (vrt. suomen
  possessiivisuffiksit ja sijapäätteet)

9
2. SIJAMERKINTÄ NOMINEISTA POIKKEAVISSA
KATEGORIOISSA

• Suffixaufnahme (double case-marking)
• Muodollisesti genetiivissä oleva omistajanomini
  ottaa myös pääsanansa case markerin
  (australialaiset kielet, klassinen armenia)
• unkari adjektiivit voivat poikkeuksellisesti
  taipua sijoissa
• Case marking yleistä myös erityisesti
  infiniittisillä verbien nominaalimuodoilla (vrt.
  gerundimuodot)
• Yleistä esim. tsuktsissa, dagestanialaisissa
  kielissä ja australialaisissa kielissä
• ketsua (Adelaar and Muysken 2004 226)
  matriksilauseiden objektilauseissa nominalisoidut
  verbimuodot merkitään akkusatiivilla
• rima-y-ta xalayu-ru-n
• speak-INF-ACC begin-PRF-3SG
• He began to speak

10

• Kayardildin sijat (Tangkik, non-Pama-Nyungan)
• Perussijat
• Adnominaalinen sija
• Relationaalinen sija
• Lisäksi
• Modaalinen sija
• complementizing-sija
• Verbaalinen sija

11

• Modaalinen sija
• Kayardild (Evans 1995)
• ngada warra-ja ngarn-kir
• I.SG.NOM go-ACT beach-ALL
• I am going/have gone to the beach
• ngada warra-ju ngarn-kiring-ku
• I.SG.NOM go-POT beach-ALL-MPROP
• I will go to the beach

12

• complementizing-sija
• ngada murnmurdawa-th
• I.SG.NOM rejoice-ACT
• nginjin-inja thabuju-ntha thaa-thuu-nth
• My-COBL elder.brother-COBL
  return-POT-COBL
• I am glad that my big brother is coming back

13

• Verbaalinen sija
• ngada warra-ju dathin-kiiwa-thu
  ngilirr-iiwa-thu
• I.SG.NOM go-POT that-V.ALL-POT
  cave-V.ALL-POT
• I will go to that cave

14
3. SIJAMERKINNÄN SYNTAGMAATTISIA ASPEKTEJA

• Yhdistelmäkaasus (compound case)
• lokaalinen (spatiaalinen) kaasus koostuu
  kahdesta elementistä, jotka kuvaavat
  orientaatiota ja positiota eri lailla
• Varsinkin dagestanialaisissa kielissä
• Esim. from inside, onto the surface of, at
  the front of

15

• Case markereiden järjestys vaihtelee toisinaan
  muihin taivutuskategorioihin nähden
• Erityismuoto vapaa vaihtelu
• Esim. marin kieli (uralilainen)
• Nominit taipuvat omistusmuodon ja yhdeksän eri
  kaasuksen mukaan datiivin sisällä suurin vapaan
  vaihtelun määrä.
• Ainoastaan sellainen järjestys ei käy, jossa
  sijasuffiksi tulisi ennen monikon suffiksia
• Luutonen (1997) Kiinteä järjestys sijasuffiksin
  ja monikon suffiksin suhteen johtuu rakenteiden
  kieliopillistumisvaiheista

16

• mari (uralilainen)
• joltaš-em-ßlak-lan
• friend-1SG.PX-PL-DAT
• joltaš-ßlak-em-lan
• friend-PL-1SG.PX-DAT
• joltaš-ßlak-lan-em
• friend-PL-DAT-1SG.PX
• to my friends
• stem-Px-Pl-Cstem-Pl-Px-Cstem-Pl-C-Px

17

• Muissa uralilaisissa kielissä case markereiden
  lineaarinen järjestys on kiinteä, mutta vaihtelee
  sijakohtaisesti
• case stacking yksittäinen nomini saa enemmän
  kuin yhden case markerin sen mukaan, millaisia
  funktioita markerit ilmentävät (vrt. Kayardild)

18
4. ONGELMATAPAUKSIA

• Keskeiset ja ei-keskeiset kieliopilliset suhteet
  (core vs. non-core)
• Useissa kielissä sijamerkinnän saavat vain
  ei-keskeiset kieliopilliset suhteet (esim.
  lokaatio)
• Esim.1. yimas yksi obliikvikaasus palvelee monia
  tarkoituksia mutta ei merkitse lauseen
  ydinargumentteja
• Esim. 2. muisca kolme perusmarkeria
  spatiaalisille kaasuksille, mutta normaalisti
  subjektit ja objektit jäävät merkitsemättä

19

• Kielet, joissa esiintyy vain spatiaalisia tai
  obliikveja sijoja, eivät sovi Beardin kriteeriin
  (Beards criterion)
• Jos case markerilla on selkeästi affiksin
  ominaisuuksia, sitä kutsutaan yleisesti sijaksi
  (vs. postpositio, partikkeli)
• Esim. bantukielistä puuttuu sijasysteemi, mutta
  silti mm. swahilissa on lokatiiviaffiksi ni
• Mikäli kieliopillinen kuvaus ei nojaa nimenomaan
  Beardin kriteriin, on epäselvää, miksi ko.
  affiksi ei muodostaisi sijamuotoa

20

• Surkastuneissa sijasysteemeissä on vain joitakin
  jäännösmuotoja (esim. hindin direct, oblique ja
  vocative case)
• saksa artikkelit ja lausekkeensisäiset
  adjektiivit taipuvat numeruksen ja kaasuksen
  mukaan substantiiveissa näkyy numerus mutta ei
  kaasus
• Monikon datiivin -n-pääte ainoa selkeä osoitus
  sijamuodosta (Männer Männern)
• Maskuliini- ja neutrisubstantiivien yksikön
  genetiivissä pääte -(e)s, mutta varsinkin
  puhekielessä se korvataan usein prepositiolla von
  

21

• Virtual cases (non-autonomous cases)
• Sija muodostaa selkeästi osan nominin paradigmaa,
  mutta kielessä ei ole kyseiselle sijalle omaa
  markeria, joka toimisi nimenomaan ko. sijan
  tunnuksena (viron akkusatiivi)
• Sijamorfien segmentointi suomen paikallissijat,
  erit. illatiivi -(h)Vn
• ? Onko suomessa selkeästi kuusi segmentoitavaa
  paikallissijasuffiksia millaisia kriteerejä
  pitäisi hyödyntää?

22

• Sija ja morfosyntaksi
• Suspended affixation yksittäinen affiksi
  liitetään rinnastetun (ko-ordinatiivisen)
  lausekkeen viimeisen jäsenen perään affiksin
  skopus ulottuu koko lausekkeeseen
• turkki
• sihhat ve afiyet-te
• health and well-being-LOC
• in health and well-being

23

• Cases and agreement viron neljä viimeistä
  kaasusta
• Neljä viimeistä kaasusta muodostetaan liittämällä
  suffikseja vartaloon, joka saadaan
  genetiivisijasta. Adjektiiviattribuutti kongruoi
  substantiivin kanssa samalla tavalla kuin
  genetiivissä.
• Samanlaisia rakenteita indoarjalaisissa kielissä

24

• viro (mukailtu Uuspõld ja Valmet 2001)
• noor inimeme young person
• SG PL
• nominative noor inimeme noore-d
  inimese-d
• genitive noore inimese
  noor-te inimes-te
• lt8 other casesgt
• terminative noore inimese-ni noor-te
  inimes-te-ni
• essive noore inimese-na noor-te
  inimes-te-na
• abessive noore inimese-ta noor-te
  inimes-te-ta
• comitative noore inimese-ga noor-te
  inimes-te-ga

25
5. LOPUKSI

• Avoimeksi jääviä kysymyksiä
• Rajanveto morfologisten case markereiden ja
  adpositioiden välillä
• Kuinka jäännössijat ja fossilisoituneet sijat
  integroidaan säännölliseen sijasysteemiin?
• Morfologisen sijamerkinnän ja syntaktisten
  sijojen suhteet
• Beardin kriteeri mitä sijan olemuksella
  ylipäätään tarkoitetaan?