HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksen

1
HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksenä

• Riikka Shemeikka
• Väestöntutkimuksen yksikkö
• Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto

Kansainvälisten koulutus- ja kehityskysymysten
asiantuntijaohjelma Luento 7.6.2004
2
Luennon rakenne

• HIV/aidsiin liittyviä peruskäsitteitä
• Maailman HIV/aids-tilanne
• HIV/aids kehityskysymyksenä
• HIV/aids sukupuolikysymyksenä

3
HIV/aidsiin liittyviä peruskäsitteitä

• HIV (Human immunodeficiency virus) Ihmisen
  immuunikatoa aiheuttava virus, HI-virus
• AIDS (Acquired immunodeficiency syndrome)
  hankinnainen immuunivajavuus, immuunikato
• Tartuntatavat
• Sukupuoliyhteys
• Veren- ja elinsiirrot
• Steriloimattomat injektioruiskut
• Äidiltä lapselle
• Endeeminen paikallisesti jatkuvasti esiintyvä,
  jollekin alueelle ominainen (tauti)
• Epidemia Tauti, joka tarttuu suureen osaan alueen
  väestöstä

4
Peruskäsitteitä, jatkoa

• Pandemia Yli maanosien ulottuva epidemia
• Esiintyvyys (prevalenssi) Tautitapausten määrä
  väestössä tiettynä ajankohtana
• Ilmaantuvuus (insidenssi) Väestössä tietyllä
  aikavälillä ilmaantuneiden uusien tautitapausten
  määrä
• Opportunistiset sairaudet Tauteja, jotka
  käyttävät hyväkseen olosuhteita, kuten
  heikentynyttä immuunijärjestelmää
• ARV-lääkkeet Estävät HI-viruksen lisääntymistä
  tartunnan saaneen veressä ja siten hidastavat
  taudin etenemistä
• Mikrobisidi Pieneliöitä tappava aine, ehkäisee
  HIV-tartuntoja paikallisesti esimerkiksi
  emättimeen asetettuna

5
2. Maailman HIV/aids-tilanne

• 2.1 Historiallinen tausta
• Virus siirtyi apinoista ihmiseen Itä-Afrikassa
• Esiintyi endeemisenä 1800-luvulta
• Leviäminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen
• Virus tunnistettiin USAssa 1980-luvun alussa
• Tapauksia löydettiin myös Euroopassa ja Afrikassa
• 1980 alle 200 000 HIV-tartunnan saanutta
• Virus levisi nopeasti
• Vuoden 2003 lopussa maailmassa eli 34-46
  miljoonaa HIV-positiivista
• 31.5.2004 klo 14.15 HIV-positiivisia 42 107 729
  (UNFPA)

6
2.2 NykytilanneKuvio 1. Maailman
HIV-positiiviset vuoden 2003 lopussa. Lähde
UNAIDS 2003a.
7
Kuvio 2. HIV-positiivisten osuus aikuisväestöstä
vuoden 2001 lopussa. Lähde UNAIDS 2002.
8
2.3 HIV/aids eri alueillaSaharan eteläpuolinen
Afrikka

• 7,5 8,5 aikuisista HIV-positiivisia
• 67 maailman HIV-positiivisista, 11 maailman
  väestöstä
• Alueelliset erot suuria, vaikein tilanne
  eteläisessä Afrikassa (Botswana, Swazimaa lähes
  40 HIV)
• Heteroseksuaaliset yhdynnät yleisin tartunnan
  lähde
• Yli puolet tartunnan saaneista naisia
• Lasten tartunnat yleisempiä kuin muualla

9
Kuvio 3. HIV/aidsin esiintyvyys Saharan
eteläpuolisessa Afrikassa 1986-2001. Lähde WHO
2002.
1986
1991
HIV-positiivisten osuus 15-49 vuotiaista
20 39
10 20
5 10
1 5
1996
2001
0 1
Tieto puuttuu
Alueen ulkopuolella
10
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia

• 0,5 0,9 aikuisista HIV-positiivisia
• Huonoin tilanne Virossa, Venäjällä, Ukrainassa
  yli 1 aikuisväestöstä HIV-positiivisia
• HIV-tartuntojen määrä kasvaa nopeasti
• Suonensisäiset huumeet ja suojaamaton seksi
  tärkeimmät tartunnanlähteet
• Nuoret miehet suurin tartunnan saaneiden ryhmä,
  naisten ja lasten tartunnat kasvussa

11
Kuvio 4. Kumulatiivinen raportoitujen
HIV-tartuntojen määrä miljoonaa asukasta kohti
Itä-Euroopassa. Lähde UNDP 2004.
Lisäkuviot
12
Muu Aasia ja Tyynen valtameren maat

• Itä-Aasia ja Tyynen valtameren maat esiintyvyys
  0,1
• Etelä- ja Kaakkois-Aasia esiintyvyys 0,2 0,4
• Kambodza, Myanmar, Thaimaa esiintyvyys 1-3
• Tartunnat lisääntyvät ja leviävät uusille
  alueille, uusissa tartunnoissa ohittaa Saharan
  eteläpuolisen Afrikan 2010?
• Ruiskutettavat huumeet, prostituutio, suojaamaton
  seksi
• Intia osassa valtioista yli 1, Kiina,
  Indonesia riskiryhmillä kasvanut esiintyvyys

13
Latinalainen Amerikka ja Karibia

• Latinalainen Amerikka 0,5 0,7 ja Karibia 1,9
  3,1
• Monta tartuntatapaa suojaamaton seksi (hetero-
  ja miesten välinen), prostituutio, suonensisäiset
  huumeet
• Haitissa, Dominikaanisessa tasavallassa huonoin
  tilanne
• ARV-lääkitys noin puolella sitä tarvitsevissa,
  joissain maissa jopa 75 prosentilla

14
Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä

• Esiintyvyys 0,2 0,4
• Alhainen esiintyvyys, poikkeuksena eteläinen
  Sudan
• Suonensisäisten huumeiden käyttäjillä esiintyvyys
  noussut, miesten välinen seksi tartuttaa mm.
  Egyptissä
• Vankiloissa esiintyvyys suurempi
• Verensiirroissa tartuntariski
• Tiedot puutteellisia

15
Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia ja
Uusi Seelanti

• Esiintyvyys Länsi-Eurooppa 0,3 ,
  Pohjois-Amerikka 0,5 0,7 , Australia ja Uusi
  Seelanti 0,1
• ARV-lääkityksen ansiosta aids-kuolleisuus
  laskenut
• Marginalisoituneilla ryhmillä suurempi
  tartuntariski
• USA puolet uusista tartunnoista
  afro-amerikkalaisilla, joiden osuus väestöstä
  12
• Tartuntatapoina miesten välinen seksi (Saksa,
  Kreikka, Hollanti, USA, Australia), heteroseksi
  (usein muilta alueilta saatu tartunta UK, Saksa,
  Hollanti, Ruotsi, Norja), suonensisäisten
  huumeiden välineet (Portugal, USA, Kanada)

16
3. HIV/aids kehityskysymyksenä

• Mitä on kehitys?
• Kehitys, modernisaatio, länsimaistuminen,
  sosiaalis-taloudellinen muutos
• Monisyiset yhteydet HIV/aidsin ja kehityksen
  välillä
• Leviäminen alkoi yhteiskunnallisesta muutoksesta
• Pandemia vaikeuttaa positiivisia muutoksia ja
  aiheuttaa negatiivisia muutoksia
• Yhteiskuntien väliset erot vaikuttavat niiden
  mahdollisuuksiin torjua pandemia sekä
  rajoittaa sen negatiivisia seurauksia
• HIV/aids lisää valtioiden välistä ja sisäistä
  eriarvoisuutta

17
3.1 HIV/aids pandemian torjuntaa vaikeuttaa

• se, ettei ihmisillä ole oikeaa tietoa
  HIV/aidsista, siitä, miten se tarttuu, tai miten
  siltä suojautua, eikä tietoa onko itse saanut
  HIV-tartunnan,
• sekä myös se, että ei ole tarvittavia välineitä,
  esimerkiksi kondomeja, jolla ihmiset voisivat
  suojautua, tai lääkitystä, joka estää taudin
  tarttuminen vauvaan odotuksen, imetyksen tai
  raskauden aikana.
• Myös monet muut tekijät, kuten muiden
  sukupuolitautien ja miesten ympärileikkauksen
  yleisyys, sekä eräät muut kulttuuriset tekijät
  vaikuttavat HIV/aidsin leviämiseen. Tärkeitä ovat
  myös päättäjien asenne ja toimenpiteet.

18
Kehityksen näkökulmasta taustalla ovat

• A Julkisen sektorin niukat resurssit
• Terveydenhuolto tärkeää olisi
• muiden sukupuolitautien hoito,
• HIV-testaus ja -neuvonta,
• henkilökunnan koulutustason ylläpito,
• ruiskujen, luovutetun veren turvallisuus,
• riittävä varustetaso ja lääkintämahdollisuudet
  (mm. ARV, äidit)
• kondomien jakelu

19

• Koulutus
• alhainen koulutustaso vähentää tiedon saamista ja
  omaksumista, oman elämän hallintaa ja
  toimeentulovaihtoehtoja
• koulujen sukupuoli- ja HIV-valistus tärkeää
• koulutus voisi olla vahvin ase HIV/aidsia
  vastaan

20

• B Eriarvoisuus väestöryhmien välillä
• Marginalisoituneet ryhmät etniset vähemmistöt,
  huumeiden käyttäjät, homo- ja biseksuaalit,
  vankiloissa olevat ongelmia tiedon- ja
  palvelujen saamisessa
• Köyhyys
• elämänhallinta, tiedon ja palvelujen saanti
  ongelma
• riskien kasautuminen
• koulutusmahdollisuudet rajalliset
• joskus seksin käyttö toimeentulolähteenä
• yhteydessä myös liikkuvuuteen
• Leimautuminen ja syrjintä
• C Muut tekijät, esimerkiksi sodat, konfliktit,
  pakolaisuus

21
3.2 HIV-pandemian seuraukset

• näkyvät monella tasolla yksilöstä
  kansantalouteen.
• Yleensä pandemia aiheuttaa yhteiskunnassa
  negatiivisia muutoksia ja estää positiivisia
  muutoksia.
• Varakkailla, teollistuneilla yhteiskunnilla on
  paremmat mahdollisuudet pandemian kielteisten
  vaikutusten lieventämiseen.
• Varakkailla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet
  tehokkaaseen hoitoon.

22
HIV/aidsin vaikutukset. Lähde Barnett
Whiteside 2002.
Taso Aika Voimakkuus
Yksilö Alkuvaihe Vakava, ikä ja sukupuoli vaikuttaa
Kotitalous Alkuvaihe Tunnepuolella suuri, taloudellinen vaikutus vaihtelee
Yhteisö Alku-, keski- ja myöhäinen vaihe Riippuu yleisyydestä ja yhteisön resursseista, vaikeita havaita
Tuotantoyksikkö tai instituutio Keski- ja myöhäinen vaihe Riippuu organisaation luonteesta, instituution tehtävistä, tuotantotyypistä, työvoimatyypistä
Sektori Myöhäinen vaihe Riippuu sijainnista, tuotannosta ja työvoiman käytöstä
Kansakunta Myöhäinen vaihe Taloudellisesti luultavasti lievä, muu vaikutus suurempi, ei tietoa vielä
23
Vaikutukset perhetasolla

• Sairaudet, kuolema
• Leimautuminen, häpeä
• Tulojen ja omaisuuden menetys
• Kulujen lisäys
• Lasten koulunkäynti ja ravitsemustaso vaarassa
• Orpojen määrän lisääntyminen
• Inhimillinen tragedia
• lasten terveys ja koulutus
• taakka yhteisölle ja yhteiskunnalle

24
Kuvio 6. HIV-pandemian sosioekonomiset
vaikutukset kotitalouksiin. Lähde YK 2003.
Kotitalous, jossa on HIV/aidsia
Aids-kuolema kotitaloudessa
Poissaolot
Tulojen väheneminen
Menojen kasvu (sairauskulut)
Säästöjen ja omaisuuden väheneminen
Lasten ravitsemustason lasku
Muutokset kotitalouden kokoonpanossa
Lasten koulutustason lasku
25
Vaikutukset eräillä sektoreilla

• Koulutus
• Opettajien sairaudesta johtuvat poissaolot ja
  kuolemat heikentävät opetuksen tasoa, myös
  oppilaiden määrä vähenee
• Opettajien tarpeita ei oteta huomioon
• Tärkeää olisi luoda HIV/aids politiikka
  koulutussektorille
• Noidankehästä hyvään kehään

26
Kuvio 7. HIV-pandemian vaikutus
koulutussektoriin. Lähde YK 2003.
HIV-pandemia
Vähemmän syntyneitä lapsia, lasten sairaudet ja
kuolemat
Opettajien sairastuminen ja kuolema
Vanhempien sairastuminen ja kuolema, Kotitalouden
köyhtyminen, orpous
Opettajien poissaolot
Opettajien määrän väheneminen
Koulutuksen laadun heikkeneminen
Oppilaiden määrän väheneminen
27

• Terveydenhuolto
• HIV/aids lisää palvelujen kysyntää
• Resursseja siirretään HIV/aidsin hoitoon ja
  muiden palvelujen tarjonta vähenee
• Terveydenhoidon työntekijöiden sairastumiset ja
  kuolemat aiheuttavat poissaoloja ja koulutetun
  työvoiman vähenemistä
• Lopputuloksena terveyspalvelujen laatu heikkenee
  ja tarjonta vähenee

28
Maatalous

• Sairastumiset aiheuttavat työkyvyttömyyttä ja
  kuolemat vähentävät maanviljelijöiden määrää
• Perheenjäsenten aika kuluu sairastuneiden
  hoitamisessa jolloin viljelyyn kulutettu aika
  vähenee
• Tietotaitoa menetetään
• Säästöjä ja maatalouteen liittyvää omaisuutta
  menetetään
• Viljelty maa-ala vähenee
• Viljellään vähemmän työtä vaativia kasvilajeja
• Vähennetään kasvatettavien kasvilajien määrää
• Saadaan vähemmän karjataloustuotteita
• Lopputuloksena on vähemmän palkkatuloja
  maataloustyöläisillä, ravinnon tuotannon
  väheneminen ja maataloudesta saatavien tulojen
  väheneminen

29
Yritykset, työpaikat

• Poissaolot lisääntyvät, kuolemantapaukset
  lisääntyvät
• Menetetään ammattitaitoa
• Palkkaus ja koulutuskulut lisäävät kustannuksia
• Mahdolliset vakuutus-, sairaus-, hautajaiskulut
  kasvavat
• Kustannusten kasvaessa mahdollisuus
  investointeihin vähenee
• Lisäksi mahdollisesti markkinat, työvoiman
  tarjonta ja tarvikkeiden ja raaka-aineiden
  tarjonta vähenee
• Lopputuloksena kustannuksen lisääntyvät,
  tuottavuus vähenee ja voitot vähenevät

30
Vaikutus kansantalouteen

• Vaikutukset riippuvat talouden rakenteesta
• Varmaa tietoa ei ole, useimmiten ennustetaan
  BKTn pienenevän
• Mahdollisia vaikutuksia
• Työvoiman tarjonta pienenee, menetetään jo
  koulutettua aikuisväestöä
• Terveydenhoidon kustannukset kasvavat hoito- ja
  ehkäisykulujen myötä
• Pääomanmuodostus ja säästäminen saattavat muuttua

31
Eräitä kehityksen mittareita

• BKT useimmiten ennustetaan vähenevän
  (Afrikka, Itä-Eurooppa)
• Koulutus koulutustason nostaminen vaikeutuu
• Terveys Eliniänodote kääntynyt laskuun ja
  lapsikuolleisuus noussut monissa Saharan
  eteläpuolisen Afrikan maissa. (kuva)
• Terveyden eriarvoisuus näkyy sekä maiden sisällä,
  että välillä varakkailla on mahdollisuus
  ARV-lääkitykseen. (kuva)

32
Kuvio 8. HIV/aidsin vaikutus odotettavissa
olevaan elinikään eräissä Saharan eteläpuolisen
Afrikan maissa. Tiedot UNICEF 2003. (takaisin)
33
Kuvio 9. ARV-hoidon kattavuus hoitoa tarvitsevien
keskuudessa marraskuussa 2003. Lähde WHO 2003b.
(lat.am.)
34
4. HIV/aids sukupuolikysymyksenä

• Epidemian yhteys sukupuoleen erilainen eri
  alueilla ja pandemian eri vaiheissa
• Riski suurin miehillä jos tärkein tartunnan lähde
  ovat saastuneet välineet suonensisäisten
  huumeiden käyttäjillä tai miesten välinen seksi
• Naisilla suurin tartuntariski Afrikassa, Aasiassa
  kasvaa, tartuntatienä heteroseksi
• Riskiryhmissä (prostituoidut, armeija,
  rekkakuskit, vankilaväestö) vaihtelee

35
HIV/aids ja sukupuolten välinen epätasa-arvo

• Afrikassa naiset enemmistö tartunnan saaneista
• Naisten osuus kasvaa Aasiassa ja paikallisesti
  muuallakin
• Taustalla naisten alisteinen asema ja
  puutteelliset seksuaalioikeudet
• Myös biologisia syitä tartunnan todennäköisyys
  suurempi mieheltä naiselle kuin naiselta miehelle
• Erityisesti nuorilla tytöillä tartunnan
  todennäköisyys voi kasvaa fysiologisista syistä

36
Naisten tartuntariskiä kasvattavia tekijöitä

• Tietotaso heikompi kuin miehillä
• Aloittavat sukupuolielämän aikaisemmin kuin
  miehet, puoliso tai seurustelukumppani vanhempi
• Lisää tartuntariskiä
• Korostaa naisen alisteista asemaa
• Rajalliset mahdollisuudet ehdottaa
  kondominkäyttöä
• Rajalliset mahdollisuudet kieltäytyä seksistä

37
Taloudellinen riippuvuus altistaa tartunnalle

• Taloudellinen riippuvuus miehistä heikentää
  naisen neuvotteluasemaa
• Usein naisten koulutus- ja työskentelymahdollisuud
  et sekä oikeus maahan rajoitettu
• Seurustelusuhteet, joissa mies tukee
  taloudellisesti rahalla tai lahjoilla nuoria
  tyttöjä tai yksinhuoltajia
• Naisten alisteiseen asemaan puuttuminen on
  monimutkaista, mutta tärkeää. Naisten
  suojautumista auttaisi myös naisen omassa
  hallinnassa oleva ehkäisykeino, esim. kehitteillä
  olevat mikrobisidit.

38
HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksenä

• HIV/aidsin leviämisen syyt ja seuraukset
  liittyvät eriarvoisuuteen
• valtioiden ja maanosien välillä
• valtioiden sisällä
• sukupuolten välillä
• Eriarvoisuus saattaa myös lisääntyä pandemian
  myötä.
• HIV/aidsiin liittyvät kehitys- ja
  sukupuolikysymykset monimutkaistavat pandemian
  vastaista toimintaa. Niiden huomioon ottaminen on
  kuitenkin välttämätöntä onnistumisen kannalta.

39
Liitetaulukko 1. Alueelliset HIV/aids-arviot
vuoden 2003 lopulla. Lähde UNAIDS 2003a.
40
Liitekuvio 1. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen
määrä Baltiassa. Lähde UNDP 2004. (Takaisin)
Väestö, miljoonaa asukasta Viro 1,4, Latvia
2,4, Liettua 3,5
41
Liitekuvio 2. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen
määrä Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa ja
Venäjällä. UNDP 2004.
Väestö, miljoonaa asukasta Valko-Venäjä 10,0,
Moldova 4,3, Ukraina 49,3, Venäjä 144,9
(Takaisin)
42
Liitekuvio 3. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen
määrä Kaukasuksella. Lähde UNDP 2004. (Takaisin)
Väestö, miljoonaa asukasta Armenia 3.1,
Azerbaidzan 8.2, Georgia 5.2
43
Liitekuvio 4. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen
määrä neljässä Keski-Aasian tasavallassa. Lähde
UNDP 2004. (Takaisin)
Väestö, miljoonaa asukasta Kazakstan 15,5,
Kirgistan 5,0, Tadzikistan 6,1, Uzbekistan
25,3
44
Kirjallisuus (kalvoilla ja luennolla käytetyt
julkaisut)

• Allemano, Eric. 2004. Leadership and policy on
  HIV/AIDS recent research findings. International
  Institute for Educational Planning (IIEP)
  Newsletter XXII (2004) 2, 4.
• Barnett, Tony and Whiteside, Alan. 2002. AIDS in
  the Twenty-First Century Disease and
  Globalization. Basingstoke, Palgrave.
• Booker, Salih William Minker. AIDS in Africa
  is the world concerned enough? Great Decissions
  2003.
• Buvé, Anne Kizito Bishikwabo-Nsarhaza Gladys
  Mutangadura. 2002. The spread and effect of HIV-1
  infection in sub-Saharan Africa. Lancet 359
  (2002), 2011-2017.
• Draxler, Alexandra. 2004. Vicious or virtuous
  circle? International Institute for Educational
  Planning (IIEP) Newsletter XXII (2004) 2, 5.
• Government of Republic of Namibia, Ministry of
  Health and Social Services, National AIDS
  Co-ordination Programme.. 2003. Epidemiological
  Report. HIV/AIDS STI for the Year 2001.
  Windhoek, Namibia.

45

• Holmes, Charles B Elena Losina Rochelle P.
  Walensky Yazdan Yazdanpanah Kenneth A.
  Freedberg. Review of Human Immunodeficiency Virus
  Type 1-Related Opportunistic Infections in
  Sub-Saharan Africa. Clinical Infectious Diseases
  200336, 652-62.
• IIASA. 2001. Namibia's Future Modeling
  Population and Sustainable Development Challenges
  in the Era of HIV/AIDS. International Institute
  for Applied Systems Analysis, Laxenburg, Austria.
• Kelly, Michael J. 2004. HIV/AIDS and education.
  International Institute for Educational Planning
  (IIEP) Newsletter XXII (2004) 2, 1, 3.
• LeBeau, Debie Tom Fox Heike Becker
  Pempelani Mufune. 1999. Taking Risks Taking
  Responsibility. An Anthropological Assessment of
  Health Risk Behaviour in Northern Namibia.
  Department for Cooperation and Cultural Affairs
  of the French Embassy Ministry of Health and
  Social Services (MoHSS). Windhoek, Namibia.
• LeBeau, Debie Tom Fox Heike Becker
  Pempelani Mufune. 2002. Agencies and structures
  facilitating the transmission of HIV/AIDS in
  Northern Namibia. Society in Transition
  32(2002)1, 56-68.
• Löytönen, M. 2003. AIDS and Africa when will
  the epidemic level off. Fennia 1811, 1-11.
• Ruukki, Jukka. 2004. HIV yhä voittamatta. Tiede
  2/2004, 24-27.

46

• Stanecki, Karen A. 2000. The AIDS Pandemic in the
  21st Century. The Demographic Impact in
  Developing Countries. Paper prepared for
  presentation at the XIIIth International AIDS
  Conference, Durban, South Africa, 9-14 July 2000.
  Excerpts for US Census Bureaus World Population
  Profile 2000 focus chapter, to be published 2000.
• Subbarao, K. Mattimore, A. Plangemann K.
  2001. Social Protection of Africas Orphans and
  Other Vulnerable Children. Africa Region Human
  Development Working Paper Series. The World Bank.
  
• Talavera, Philippe. 2002. Sexual cultures in
  transition in the northern Kunene is there a
  need for a sexual revolution in Namibia.
  Teoksessa Winterberg, Volker Tom Fox
  Pempelani Mufune (toim.) Namibia Society
  Sociology, 333-346. University of Namibia Faculty
  of Humanities and Social Sciences, Windhoek,
  Namibia.
• Tersbøl, Britt Pinkowsky.  2002. How to make
  sense of lover relationships Kwanyama culture
  and reproductive health. Teoksessa Winterberg,
  Volker Tom Fox Pempelani Mufune (toim.)
  Namibia Society Sociology, 347-360. University of
  Namibia Faculty of Humanities and Social
  Sciences, Windhoek, Namibia.

47

• Timæus, Ian Wendy Graham 1989. Labor
  Circulation, Marriage, and Fertility in Southern
  Africa. In Ron J. Lesthaeghe (Ed.) Reproduction
  and Social Organization in Sub-Saharan Africa,
  365-400. University of California Press
  California.
• UNAIDS. 2002. Report on the global HIV/AIDS
  epidemic.
• UNAIDS. 2003a. AIDS epidemic update December
  2003.
• UNAIDS 2003b. UNAIDS Questions and Answers. Basic
  facts about the HIV/AIDS epidemic and its
  impacts.
• UNAIDS. 2004a. Women in Mekong Region Faced with
  Higher Rates of HIV Infection than Men. Mekong
  Leaders Consultative Meeting on Women and AIDS.
  Press Release. Bangkok, 8 March 2004.
• UNAIDS. 2004b. Women in the Frontlines of the
  AIDS Response. Press Release. Geneva, 8 March
  2004.
• UNAIDS. 2004c. HIV Prevention and Protection
  Efforts are Failing Women and Girls. Press
  Release. London, 2 February 2004.
• UNAIDS 2004e. World AIDS Campaign 2004. Women,
  Girls, HIV and AIDS. Strategic Overview and
  Background Note. Strategy Note February 2004.

48

• UNDP 2004. Reversing the Epidemic. HIV/AIDS in
  Eastern Europe and the Commonwealth of
  Independent States. Facts and Policy Options.
  United Nations Development Programme, Bratislava.
  
• UNFPA 2004. AIDS Clock. http//www.unfpa.org/aids_
  clock/main.htm
• UNICEF 2003. Africas Orphaned Generations. New
  York, USA, November 2003.
• WHO. 2002. HIV/AIDS in sub-Saharan Africa. July
  2002.
• WHO. 2003a. The World Health Report 2003. Shaping
  the Future.
• WHO 2003b. World map on current antiretroviral
  coverage. http//www.who.int/3by5/en/coverage2003
  .jpg
• YK (Yhdistyneet Kansakunnat). 2001. HIV/AIDS
  Population Impact and Policies 2001. United
  Nations, Department of Economic and Social
  Affairs, Population Division.
• YK (Yhdistyneet Kansakunnat). 2003. The Impact of
  AIDS. United Nations, Department of Economic and
  Social Affairs, Population Division.